SOTKANET tilastot vuodelta 2015, IKÄÄNTYNEET

Esitys aiheesta: "SOTKANET tilastot vuodelta 2015, IKÄÄNTYNEET"— Esityksen transkriptio:

1 SOTKANET tilastot vuodelta 2015, IKÄÄNTYNEET
Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

2 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan

3 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 30.11.2015
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

4 Kodinhoitoavun käynnit vuoden aikana vanhustalouksille, kunnan kustantamat palvelut
Sarake1 2014 2015 Koko maa Keski-Suomi Hankasalmi 67000 64930 Joutsa 63702 62406 Jyväskylä 566901 578501 Jämsä 189320 149029 Kannonkoski 9464 8916 Karstula 33040 32388 Keuruu 82332 91228 Kinnula 716 511 Kivijärvi 7392 8434 Konnevesi 37035 50677 Kuhmoinen 46756 33049 Kyyjärvi 8271 8981 Laukaa 94767 90111 Luhanka 8324 10773 Multia 37057 37803 Muurame 14405 20223 Petäjävesi 37293 40306 Pihtipudas 21085 13314 Saarijärvi 45156 44432 Toivakka 22147 Uurainen 11306 11900 Viitasaari 89518 866743 Äänekoski 107075 111088

5 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet yhteensä
Sarake1 2014 2015 Koko maa 72531 73278 Keski-Suomi 4022 4205 Hankasalmi 117 145 Joutsa 133 134 Jyväskylä 1278 1387 Jämsä 423 424 Kannonkoski 28 22 Karstula 93 96 Keuruu 197 191 Kinnula 41 37 Kivijärvi 29 Konnevesi 80 101 Kuhmoinen 68 84 Kyyjärvi 19 26 Laukaa 336 319 Luhanka 34 Multia 74 69 Muurame 87 Petäjävesi 78 70 Pihtipudas 125 132 Saarijärvi 140 Toivakka 48 62 Uurainen 36 42 Viitasaari 208 218 Äänekoski 369 350

6 Kotipalvelun asiakkaista palvelusetelin saaneet asiakkaat yhteensä
Sarake1 2014 2015 Koko maa 11128 10858 Keski-Suomi 435 259 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä 172 121 Jämsä 17 9 Kannonkoski Karstula Keuruu 46 38 Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen 10 11 Kyyjärvi Laukaa 37 23 Luhanka Multia Muurame 13 6 Petäjävesi Pihtipudas 75 19 Saarijärvi 2 Toivakka Uurainen Viitasaari 16 Äänekoski Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kotipalvelun asiakkaiden lukumäärän, joille kunta on järjestänyt kotipalvelua antamalla palveluseteleitä.

7 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja.

8 Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodinhoitoapua, tukipalveluja tai omaishoidon tukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Tiedot on saatavissa seuraavan luokittelun mukaan: 1. "Kunnan omat palvelut" tarkoittaa kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluita. 2. "Myydyt palvelut" tarkoittaa kohdasta 1. esim. muille kunnille myytyjä palveluita. 3. "Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut" tarkoittaa kaikkia kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta ostettuja palveluita. 4. "Muilta ostetut palvelut" tarkoittaa lähinnä yksityisiltä ostettuja palveluita. 5. "Kunnan kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentämällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Indikaattori kertoo sosiaalihuollon keskeisten avopalvelujen laajuuden. Se kertoo myös suuntaa-antavasti, miten suuri osa 65 vuotta täyttäneistä on kotiin annettavien palvelujen piirissä. Epätarkaksi indikaattorin tekee se, että mukana on päällekkäiskäyttö eli asiakas voi saada jopa kaikkia näitä palveluja yhtä aikaa. Lisäksi kyse on vuoden aikana palvelun piirissä olleista asiakkaista, joten luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

9 Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut Tietosisältö Indikaattori ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapalvelut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä. Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Tiedot on saatavissa seuraavan luokittelun mukaan: 1. "Kunnan omat palvelut" tarkoittaa kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluita. 2. "Myydyt palvelut" tarkoittaa kohdasta 1. esim. muille kunnille myytyjä palveluita. 3. "Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut" tarkoittaa kaikkia kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta ostettuja palveluita. 4. "Muilta ostetut palvelut" tarkoittaa lähinnä yksityisiltä ostettuja palveluita. 5. "Kunnan kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentämällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Indikaattori kuvaa vuoden aikana vähintään kerran jotain tukipalvelua saaneiden määrää. Luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tarpeista ja toiveista johtuen.

10 Tukipalveluja vuoden aikana saaneista kuljetuspalveluja saaneet, kunnan kustantamat palvelut
Sarake1 2014 2015 Koko maa 24176 21571 Keski-Suomi 494 240 Hankasalmi 15 17 Joutsa 43 41 Jyväskylä 1 Jämsä 52 47 Kannonkoski 3 Karstula 4 Keuruu 9 Kinnula 2 Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen 6 Kyyjärvi Laukaa Luhanka 12 11 Multia 23 35 Muurame Petäjävesi Pihtipudas 206 22 Saarijärvi 19 Toivakka Uurainen 14 16 Viitasaari 21 20 Äänekoski 49 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuinka moni tukipalveluja saanut asiakas on saanut kuljetuspalveluja vuoden aikana. Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Tiedot on saatavissa seuraavan luokittelun mukaan: 1. "Kunnan omat palvelut" tarkoittaa kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluita. 2. "Myydyt palvelut" tarkoittaa kohdasta 1. esim. muille kunnille myytyjä palveluita. 3. "Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut" tarkoittaa kaikkia kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta ostettuja palveluita. 4. "Muilta ostetut palvelut" tarkoittaa lähinnä yksityisiltä ostettuja palveluita. 5. "Kunnan kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentämällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot.

11 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.

12 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12. yhteensä
Sarake1 2014 2015 Koko maa 37130 39867 Keski-Suomi 2182 2195 Hankasalmi 72 Joutsa 48 50 Jyväskylä 873 901 Jämsä 192 163 Kannonkoski 44 31 Karstula 29 16 Keuruu 108 109 Kinnula 32 33 Kivijärvi 22 Konnevesi 28 27 Kuhmoinen 20 21 Kyyjärvi Laukaa 124 159 Luhanka Multia 51 38 Muurame 7 9 Petäjävesi 37 Pihtipudas 40 41 Saarijärvi 112 120 Toivakka Uurainen Viitasaari 99 95 Äänekoski 170 162 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee tehostetun palveluasumisen piirissä laskentapäivänä (31.12.) olleiden asiakkaiden lukumäärän. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Tulkinta Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä ko. ikäryhmässä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.

13 Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat 31.12. yhteensä
Sarake1 2014 2015 Koko maa 5283 4929 Keski-Suomi 237 226 Hankasalmi Joutsa 5 6 Jyväskylä 14 Jämsä 23 22 Kannonkoski 10 Karstula 17 12 Keuruu 65 63 Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi 16 9 Pihtipudas Saarijärvi 34 33 Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 41 47 Tietosisältö Indikaattori ilmaise vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä) olevien asiakkaiden lukumäärän. Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Tulkinta Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.

14 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kaikkien vanhainkodeissa laskentapäivänä (31.12.) hoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla laskentapäivänä (31.12.) olleiden 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkotihoito: ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi). Terveyskeskusten pitkäaikaishoito: Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

15 Vanhainkotien asiakkaat 31.12. yhteensä
Sarake1 2014 2015 Koko maa 11159 9494 Keski-Suomi 666 565 Hankasalmi Joutsa 16 14 Jyväskylä 262 243 Jämsä 64 Kannonkoski Karstula 29 Keuruu 31 27 Kivijärvi 6 Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa 66 68 Luhanka 18 19 Muurame Pihtipudas 17 Saarijärvi 48 Toivakka 20 Uurainen 7 Viitasaari 23 24 Äänekoski 49 63

16 Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut
2014 2015 Koko maa 213 343 Keski-Suomi 24 103 Hankasalmi 5 34 Joutsa Jyväskylä 51 Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi 3 4 Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa 7 9 Luhanka Multia Muurame Petäjävesi 1 Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Tietosisältö Indikaattori ilmaisee perhehoidossa vuoden lopussa olleiden vanhusten lukumäärän. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhteinen perhehoito). Vanhuksia ovat 65- tai yli 65-vuotiaat.

17 Vanhusten perhehoitokotien lukumäärä 31. 12
Vanhusten perhehoitokotien lukumäärä , kunnan kustantamat palvelut 2014 2015 Koko maa 113 138 Keski-Suomi 9 19 Hankasalmi 2 3 Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi 1 Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vanhusten perhehoitokotien lukumäärä vuoden lopussa. Mukaan lasketaan ne kodit, joiden kanssa sopimus on ollut voimassa vuoden lopussa (ml. tilapäiskodit). Vanhuksia ovat 65- tai yli 65-vuotiaat. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhteinen perhehoito).

18 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

19 Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee toimeentulotukea saavien ikääntyneiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kalenterivuoden aikana. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Aikasarja ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten määrän kehityksen.

20 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina vastaavanikäisten asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

21 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Tulkinta Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Aikasarjojen tulkinnassa on otettava huomioon, että vanhimmissa ikäryhmissä yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellä olevien määrään. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyseläkkeellä olevien määrä ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määriin. Indikaattorista on myös huomattava, että lukuja ei ole vakioitu iän suhteen. Indikaattorin sisältöä tulkittaessa on otettava huomioon yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset sekä muiden etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä (työttömyyseläke ja ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät, osa-aikaeläke).

22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Tulkinta Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Aikasarjojen tulkinnassa on otettava huomioon, että vanhimmissa ikäryhmissä yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellä olevien määrään. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyseläkkeellä olevien määrä ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määriin. Indikaattorista on myös huomattava, että lukuja ei ole vakioitu iän suhteen. Indikaattorin sisältöä tulkittaessa on otettava huomioon yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset sekä muiden etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä (työttömyyseläke ja ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät, osa-aikaeläke).

23 Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä omaa eläkettä saavien keskimääräisen kokonaiseläkkeen (euroa/kk) tilastovuoden lopussa. Eläke voi muodostua työeläkkeestä, Kelan eläkkeestä sekä näihin eläkkeisiin liittyvästä SOLITA-eläkkeestä (sotilastapaturma- ja sotilasvammalaki, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslaki). Keskimääräinen eläke on bruttoeläkkeiden keskiarvo. Omaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityseläkettä saavat. Kokonaiseläke sisältää omaeläkkeiden ja perhe-eläkkeiden määrän.

24 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajien asumistukea saaneiden osuuden prosentteina asuntokunnista. Eläkkeensaajien asumistuki myönnetään eläkkeensaajalle. Tästä syystä eläkkeensaajien asumistukea saanut pariskunta on laskettu yhdeksi saajaksi, niin että tieto vastaa yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien määrää.

25 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausnumerolla 307 korvattavat lääkkeet (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini). Mukana ovat vuoden lopussa voimassa olleet erityiskorvausoikeudet.

26 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Mukana ovat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, jotka saavat korvausta Kelan lääkekorvausnumerolla 112 (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt) ja/tai korvausnumerolla 188 (vaikeahoitoinen psykoosi). Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä.

27 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä.

28 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) astmalääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Astman osalta erityiskorvauksen piiriin tulevat keskivaikeat ja vaikeat tapaukset. Lievien, peruskorvauksen piiriin jäävien tapausten osuus kaikista astmapotilaista on arviolta noin puolet. Indikaattoria voidaan käyttää astman yleisyyden osoittimena em. varauksin.

29 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Kohonneen verenpaineen osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Kyseiset kriteerit ovat tiukemmat kuin lääkehoidon aloittamisen ehdot. Verenpainetauti on erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin. Indikaattori kuvaa kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, joskin lievät tapaukset jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle.

30 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) sepelvaltimotautilääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Sepelvaltimotaudin osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Indikaattori kuvaa kohtalaisen hyvin sepelvaltimotaudin todellista esiintyvyyttä, joskin lievät, pelkästään nitrolääkitystä tarvitsevat tapaukset saattavat jäädä Kelan rekisterin ulkopuolelle lääkehoidon halvan hinnan vuoksi.

31 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) reumaattisen niveltulehduksen lääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Nivelreuman osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.

32 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) epilepsialääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Tulkinta Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Epilepsian osalta erityiskorvauksen (100 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.

33 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ( vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Tulkinta Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löytyvään Terveyspuntariin.

34 Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioitu
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuolleiden osuuden alueen väestömäärästä. Kuolleisuusindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla kunnan kuolleisuus koko maan kuolleisuuteen (koko maan indeksi=100). Kuolleisuusindeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Vuonna 2013 ikä- ja sukupuoliryhmittäistä laskentaa tarkennettiin. Kaikki Kelan sairastavuusindeksit on päivitetty takautuvasti nykyisen laskentatavan mukaisiksi. Tulkinta Kelan kuolleisuusindeksi kuvaa kuolleisuutta kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella suhteessa koko maan keskiarvoon. Aikasarja ilmaisee, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty sekä tarkasteluvuoden että kahtena edeltävänä vuonna kuolleiden määrää. Kelan kuolleisuusindeksi on yksi kolmesta Kelan sairastavuusindeksin osaindeksistä. Muut osaindeksit ovat Kelan työkyvyttömyysindeksi ja Kelan lääkekorvausoikeusindeksi.

35 Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä ( vuotiaat). Työkyvyttömyysindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Työkyvyttömyysindeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Vuonna 2013 ikä- ja sukupuoliryhmittäistä laskentaa tarkennettiin. Kaikki Kelan sairastavuusindeksit on päivitetty takautuvasti nykyisen laskentatavan mukaisiksi. Tulkinta Kelan työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömien osuutta työikäisestä väestöstä kunnassa tai sairaanhoitopiirissä suhteessa koko maan keskiarvoon. Aikasarja ilmaisee, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on rekisterikantamuuttuja ja vuodesta toiseen melko stabiili, minkä vuoksi työkyvyttömyysindeksiä koskevissa laskelmissa on käytetty vain yhden vuoden ajanjaksoa. Kelan työkyvyttömyysindeksi on yksi kolmesta Kelan sairastavuusindeksin osaindeksistä. Muut osaindeksit ovat Kelan kuolleisuusindeksi ja Kelan lääkekorvausoikeusindeksi.

36 Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuden alueen väestöstä. Lääkekorvausoikeusindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuus kunnassa lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Lääkekorvausoikeusindeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Vuonna 2013 ikä- ja sukupuoliryhmittäistä laskentaa tarkennettiin. Kaikki Kelan sairastavuusindeksit on päivitetty takautuvasti nykyisen laskentatavan mukaisiksi. Tulkinta Kelan lääkekorvausoikeusindeksi kuvaa työkyvyttömien osuutta työikäisestä väestöstä kunnassa tai sairaanhoitopiirissä suhteessa koko maan keskiarvoon. Aikasarja ilmaisee, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden määrä on rekisterikantamuuttuja ja vuodesta toiseen melko stabiili, minkä vuoksi lääkekorvausoikeusindeksiä koskevissa laskelmissa on käytetty vain yhden vuoden ajanjaksoa. Kelan lääkekorvausoikeusindeksi on yksi kolmesta Kelan sairastavuusindeksin osaindeksistä. Muut osaindeksit ovat Kelan kuolleisuusindeksi ja Kelan työkyvyttömyysindeksi.

37 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

38 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 75 - 84-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaiden potilaiden määrän vuoden aikana suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen. Potilaat ovat voineet käydä terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyntejä vuoden aikana. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

39 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaatumisen tai putoamisen vuoksi sairaanhoitoa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän kymmentä tuhatta vastaavanikäistä asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Ulkoinen syy: W00-W1999 (kaatumiset ja putoamiset) ja päädiagnoosi: S00-T9899.

40 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.

41 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana 65 vuotta täyttäneille sattuneiden ja sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumien (sivu- tai päädiagnoosi S72) lukumäärän prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaaloihin kuuluvat sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin sairaalat. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Lonkkamurtumat vuoden aikana yli 65 vuotta täyttäneillä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kuvaavat lähinnä ko. ikäluokan vakavampien kaatumistapaturmien määrää. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista, jota voidaan ennaltaehkäistä. Koska murtumat useimmiten hoidetaan leikkaamalla, liittyy niihin sairaalahoidon ja lisäksi kuntoutuksen tarvetta.

42 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

43 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

44 Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / vastaavanikäistä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

45 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta Perusterveydenhuollossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa ko. ikäluokan perussairaanhoidon, terminaalihoidon tai pitkäaikaishoidon tarvetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

46 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

47 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

48 Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Kyseessä ovat toimenpideluokituksen (Toimenpideluokitus Ohjeita ja luokituksia 2004:2) koodeina ilmaistuna A-Q -alkuiset toimenpiteet lukuun ottamatta niitä toimenpiteitä, joissa koodin 3. merkki on numero. Mukana ovat kaikki toimenpiteitä suorittavat sairaalat.

49 Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) 75 vuotta täyttäneet potilaat / vastaavanikäistä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden ajalta kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) 75-vuotta täyttäneiden potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Kyseessä ovat toimenpideluokituksen (Toimenpideluokitus Ohjeita ja luokituksia 2004:2) koodeina ilmaistuna A-Q -alkuiset toimenpiteet lukuun ottamatta niitä toimenpiteitä, joissa koodin 3. merkki on numero. Mukana ovat kaikki toimenpiteitä suorittavat sairaalat.

50 Toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden ajalta kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden toimenpiteellisten hoitojaksojen (kirurgiset toimenpiteet) osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Kyseessä ovat toimenpideluokituksen (Toimenpideluokitus Ohjeita ja luokituksia 2004:2) koodeina ilmaistuna A-Q -alkuiset toimenpiteet lukuun ottamatta niitä toimenpiteitä, joissa koodin 3. merkki on numero. Mukana ovat kaikki toimenpiteitä suorittavat sairaalat. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

51 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

52 Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden päiväkirurgian hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Päiväkirurgiaksi luokitellaan hoitojaksot, joiden palvelualaksi (pala=2) on merkitty päiväkirurgia eli potilaalle on tehty jokin ennalta päiväkirurgiaksi suunniteltu toimenpide. Päiväkirurgiassa ei ole mukana päivystystoimenpiteitä. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

53 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

54 Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä
Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 65 vuotta täyttäneiden kuolleiden lukumäärän ja osuuden asukasta kohti sukupuolen mukaan. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Kuolleisuuslukuja ei ole vakioitu. Kuolemansyytilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana kansalaisuudesta riippumatta Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa. Kuolemansyytilaston peittävyys kuolleista on käytännössä 100 prosenttia, koska kuolintieto tarkastetaan myös väestötietojärjestelmästä. Väestömuutostilaston kuolleiden määrä on kuolemansyytilaston kuolleiden määrään verrattuna suurempi. Väestötietojärjestelmään perustuva kuolleiden määrä ei ole kalenterivuoden aikana kuolleiden määrä, vaan se voi sisältää viiden edellisen vuoden kuolleita, joista kuolintieto on tullut kyseisen tilastovuoden laadinta-aikana eli Vastaavasti väestönmuutosaineistoon eivät kuulu vuonna 2003 kuolleet, jotka on rekisteröity kuolleeksi jälkeen. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

55 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) ikääntyneiden palveluissa, pistemäärä (huom!2014)
Tietosisältö Indikaattori kuvaa ikääntyneiden palveluista vastaavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kunnan toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Tulkinta Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista.

56 Huoltosuhde, demografinen
Tietosisältö Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Väestötitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tulkinta Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee.

57 Elatussuhde (huom! 2014) Tietosisältö
Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta. Tulkinta Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain.

58 Elämänlaatu, ikääntyneet
2014 2015 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Koko maa 51,9 52,4 Keski-Suomi 56 52,2 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 41,9 44,1 42,1 45 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 8,7 8,6 6,2 8,1 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 12,1 11,2 10,4 10,1 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 27 27,8 26,8 28,2 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 22,8 22,9 21,5 30,2 Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 92,2 91,8 91,7 88,5 Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 91,9 91,6 93,3 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1 - 5, 65 vuotta täyttäneet 3,1 3,2 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1 - 5, 75 vuotta täyttäneet 3,3 3,4 3,5 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden (%) 75 vuotta täyttäneistä. Elämänlaatuindikaattori muodostettiin WHO8-EUROHIS- mittarin sisältämien kahdeksan kysymyksen pohjalta. Ensimmäisenä oli yleiskysymys "Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne?". Vastausvaihtoehdoiksi esitettiin 1) erittäin huono, 2) huono, 3) ei hyvä eikä huono 4) hyvä 5) erittäin hyvä. "Miten tyytyväinen olette" -kysymyssarja jakaantui viiteen alakysymykseen: 'terveyteenne', 'kykyynne selviytyä päivittäisistä toimistanne', 'itseenne', 'ihmissuhteisiinne' ja 'asuinalueen olosuhteisiin'. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) erittäin tyytymätön, 2) tyytymätön, 3) en tyytyväinen enkä tyytymätön, 4) tyytyväinen, 5) erittäin tyytyväinen. "Onko teillä:" -kysymyssarja sisältää kaksi alakysymystä: 'riittävästi tarmoa arkipäivän elämäänne varten' ja 'tarpeeksi rahaa tarpeisiinne nähden'. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) ei lainkaan 2) vähän 3) kohtuullisesti 4) lähes riittävästi 5) täysin riittävästi. Kysymykset mittaavat elämänlaatua psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella ja ympäristöulottuvuudella. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tunteviksi määriteltiin ne henkilöt, joiden WHO8-EUROHIS -mittarin kahdeksan kysymyksen keskiarvo on vähintään neljä. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia. Tulkinta Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHO8-EUROHIS perustuu 26 osiota sisältävään WHOQOL-BREF -mittariin, ja sitä suositellaan käytettäväksi tilanteissa, joissa laajemman mittarin käyttö ei ole mahdollista. Se on tiivis, mutta silti moniulotteinen elämänlaatumittari, joka kattaa elämänlaadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden. Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Objektiiviset elinolojen mittarit (esim. työttömyys) kuvaavat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös tietoa siitä, millaiseksi kansalaiset elämänsä ja sosiaalisen tilanteensa kokevat. Jos tämä kokoava elämänlaatumittari saa jollakin alueella matalan arvon suhteessa esimerkiksi koko maahan, olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ilmiön taustalla vaikuttavia tekijöitä.

59 Toimintakyky, ikääntyneet
Sarake1 Sarake2 2014 2015 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Koko maa 48,9 47,7 Keski-Suomi 49,1 49,9 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 v täyttäneet 56,7 54,7 58,3 57,7 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 v täyttäneet 67,6 66 70,4 65,7 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 7,9 5,6 6,4 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 9,8 9,4 9,3 5,7 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia, osuus (%), vuotiaat 30 29,4 29 27,2 Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 25,6 25 24,2 24,1 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 v täyttäneet 15,9 15,2 14,3 10,6 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 v täyttäneet 23,7 24 Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä (%), 65 vuotta täyttäneet 7,1 4,1 3,5 Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä (%), 75 vuotta täyttäneet 11,3 10,3 8,2 4 Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 v täyttäneet 13,5 11,9 11,6 9,2 Muistinsa huonoksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 11,5

60 Ikääntyneiden elintavat ja riskitekijät
Sarake1 Sarake2 2014 2015 Päivittäin tupakoivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Koko maa 7,1 Keski-Suomi 6,7 7,2 Päivittäin tupakoivien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 3,5 3,2 1,8 2 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet 12 12,1 11,8 13,5 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet 5,2 4,8 4,2 5,7 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 30,2 27,4 28,1 23,1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 35,5 32,9 36,4 23,4 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2) (%), 65 v täyttäneet 20,7 20 20,9 17,8 Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus (%), 65 v täyttäneet 24,7 26,6 23,2 29,2 Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus (%), 75 v täyttäneet 28,9 30,8 31,9

61 I&O muutosagentti Tuija Koivisto tuija.koivisto@jkl.fi
Kiitos I&O muutosagentti Tuija Koivisto