Tavoitteet Kirjassa käsiteltyjen asioiden kertaaminen

Esitys aiheesta: "Tavoitteet Kirjassa käsiteltyjen asioiden kertaaminen"— Esityksen transkriptio:

1

2 Tavoitteet Kirjassa käsiteltyjen asioiden kertaaminen
Epäselvien kohtien läpikäynti Aktiivisuus

3 Vinkkejä Opetelkaa ulkoa: Muistisäännöt
Listat Lait, pykälät Määritelmät Muistisäännöt Kerratkaa joka päivä, 10 minuuttia auttaa

4 Siviiliprosessin perusteet

5 Menettelyllinen ja aineellinen oikeus
Aineellinen oikeus eli materiaalinen oikeus määrittää oikeussubjektille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet Menettelyllinen oikeus eli muodollinen oikeus määrittää sen, miten tulee toimia, jotta oikeussubjekti saa oikeutensa toteutettua Oikeudenkäynti riita-asiassa on menettelyllisen oikeuden sääntelemä prosessi Olemassa materiaalisen oikeuden toteuttamiseksi Toimintaohjeet tuomioistuimelle ja asianosaisille

6 Prosessioikeus ja prosessin lajit
Tuomioistuimessa vireille saatetun asian käsitteleminen prosessilain edellyttämällä tavalla Siviiliprosessi Oikeudenkäynti yksityisoikeudellisissa riita-asioissa Dispositiiviset ja indispositiiviset riita-asiat Rikosprosessi Rikosoikeudellinen seuraamus (rangaistus) Hallintoprosessi eli hallintolainkäyttö Hallintoasiaa koskeva muutoksenhaku, jossa hallintoasiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan hallintotuomioistuimessa Tavallisesti yksityisen oikeussubjektin valitus viranomaisen päätöksestä

7 Siviiliprosessin funktiot
Oikeussuojateoria Siviiliprosessin tehtävänä on antaa oikeussuojaa kantajan yksityisoikeudellisille intresseille Lainkäytön käyttäytymistä ohjaava vaikutus (ohjausfunktioajattelu) Epämieluisat seuraamukset kannustavat lainmukaiseen käyttäytymiseen Lainkäytön konfliktinratkaisufunktio Siviiliprosessin tehtävänä on ratkaista kansalaisten välisiä riitoja

8 Oikeuslähteet ja oikeuslähdeoppi
Oikeuslähde on lähde, jonka avulla selvitetään vallitseva oikeustila Lähteiden ja tulkinnan avulla selvitetään säännöksen merkityssisältö Tiedon avulla perustellaan oikeudellinen ratkaisu tai kannanotto

9 Oikeuslähdeoppi Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet
Kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot EU-oikeuden sitovat osat, Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit, EU-tuomioistuimen tietyt prejudikaatit ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietyt prejudikaatit Kansallisen oikeuden normistot Suomen perustuslain perusoikeudet, lait ja lakien (ym.) nojalla annetut alemman asteiset normit, kansallisen oikeuden osaksi saatetut kansainväliset sopimukset, systeemiperusteet Maantapa Heikosti velvoittavat oikeuslähteet Lainsäätäjän tarkoitus Ennakkoratkaisut Sallitut oikeuslähteet Käytännölliset argumentit, eettiset ja moraaliset perusteet, oikeusperiaatteet, oikeustiede, vertailevat argumentit Kielletyt oikeuslähteet Lain ja hyvän tavan vastaiset sekä selkeästi puoluepoliittiset argumentit

10 Tulkinta- ja argumentaatiosäännöt
Faktapremissi Muodostetaan todistelua koskevien säännösten perusteella Asianosaisen toteennäyttämä seikka, yleisesti tunnettu seikka, tunnustettu seikka tai seikka, josta asianosaiset ovat yksimielisiä Pekka on ostanut matkapuhelimen (näytetty toteen tiliotteella) Matkapuhelimet maksavat (yleisesti tunnettu seikka) Matkapuhelimen hinnaksi oli sovittu 300 € (myyjä tunnustanut oikeaksi) Normipremissi Muodostetaan tukeutumalla oikeuslähteeseen (tavallisimmin kirjoitettu laki), jota tulkitaan muiden oikeuslähteiden avulla ja kielellisen tulkinnan, systemaattisen tulkinnan, tavoitteellisen tulkinnan sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisen tulkinnan keinoin Fakta- ja normipremissin perusteella tuomioistuin tekee asiassa johtopäätöksen Eli tukeudutaan vahvasti velvoittavaan oikeuslähteeseen ja sitä tulkitaan heikosti velvoittavien oikeuslähteiden avulla Derogaatioperiaateet: lex superior derogat lex inferiori, Perustuslaki => alemmanasteinen Myöhemmin säädetty laki aiemmin säädetyn lain lex posterior derogat legi priori => esimerkiksi avioliittolaki Erityislaki yleislain lex specialis derogat legi generali => esimerkiksi kuluttajansuojalaki oikeustoimilain Tavoitteellinen tulkinta: oikeusapulaki”esimerkki” Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta = oikeudenmukainen oikeudenkäynti

11 Kielellinen tulkinta Sanamuodon mukainen tulkinta
Lähtökohtana yleiskielen mukainen merkitys Supistava ja laajentava tulkinta Säännökselle annetaan yleiskielestä poikkeava merkitys, joko supistava tai laajentava Analogiatulkinta Soveltamisaluetta laajennetaan koskemaan myös sellaista asiaa, jota säännös ei nimenomaisesti koske. Asiat ovat keskenään tarpeeksi samankaltaisia, että säännöstä voidaan soveltaa myös siihen asiaan, jota säännös ei nimenomaisesti sääntele. Vastakohtaispäättely Säännös ei koske asiaa, jota säännöksessä ei ole mainittu. Sovelletaan esim. lain tyhjentäviin luetteloihin. Kielellisen tulkinnan eri muodot ovat kuvauksia tulkinnan lopputuloksesta, johon päädytään muita kuin kielellisen tulkinnan muotoja käyttämällä. Jos asiaa ei ole mainittu tyhjentävässä luettelossa, säännöstä ei voida asiaan soveltaa.

12 Systemaattinen tulkinta
Säännöstä tulkitaan osana laajempaa kokonaisuutta siten, että normikokonaisuus on ristiriidaton ja johdonmukainen Esim. esteellisyyssäännökset Derogaatioperiaatteet ratkaisevat eri lakien väliset ristiriitatilanteet ylempi laki syrjäyttää alemman lain myöhemmin säädetty laki syrjäyttää aikaisemmin säädetyn lain erityislaki syrjäyttää yleislain

13 Tavoitteellinen tulkinta
Tavoitteellinen eli teleologinen tulkinta: lakia tulkitaan siten, että pyritään toteuttamaan säännöksen asettama päämäärä ja tarkoitus Lähtökohtaisesti jokaisella säännöksellä on tavoitteensa, joka voidaan selvittää joko historiallis-tavoitteellisella tulkinnalla lain esitöiden avulla objektiivis-tavoitteellisella tulkinnalla

14 Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta
Tulkintavaihtoehdoista valitaan se, joka toteuttaa parhaiten perus- ja ihmisoikeuksia Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvatta perus ja ihmisoikeuksien toteutuminen Prosessioikeudessa erityisesti oikeudenmukainen oikeudenkäynti

15 Oikeuslähteiden käyttäminen oikeudellisen ongelman ratkaisemisessa
Prosessioikeudellisen kysymyksen ratkaiseminen menettelynä: 1. Muodosta täsmällinen oikeudellinen ongelma. 2. Etsi lain säännös, joka käsittelee kysymystä. 3. Tulkitse lakia muita oikeuslähteitä apuna käyttäen. Hallituksen esitykset, KKO:n ennakkoratkaisut,… 4. Palaa lähtöpisteeseen ja arvioi, onko kysymykseen saatu vastaus. Soveltuu hyvin myös aineistotehtävän ratkaisemiseen

16 Siviiliprosessin laadulliset tavoitteet

17 Siviiliprosessin laadulliset tavoitteet
Oikeusvarmuus Tuomio-oikeellisuus: Tuomioistuimen ratkaistava näyttökysymykset (faktapremissi) ja oikeuskysymykset (normipremissi) oikein ja tehtävä niistä oikeat johtopäätökset Aineellinen totuus vs. prosessuaalinen totuus Aineellinen totuus = ”mitä oikeasti tapahtui” Prosessuaalinen totuus = ”mitä on näytetty tapahtuneen” Oikeudenkäynnissä saavutetaan prosessuaalinen totuus, jonka tulisi olla mahdollisimman lähellä aineellista totuutta Tuomioistuin valitsee oikean lain ja lisäksi soveltaa sitä oikein Prosessiekonomia Joutuisuusvaatimus (vaativuusaste ja merkitys asianosaisille), ilman aiheetonta viivästystä Halpuus Yhteiskunnan ja asianosaisten näkökulma Mahdollisuus oikeusapuun Yksinkertaistetut menettelyt (esim. summaariset riita-asiat) Yhteensovittaminen Etusija oikeusvarmuudelle Prosessuaalinen totuus: helpotus tuomareille Oikea normi: Esimerkiksi vahingonkorvaus- vai sopimusoikeudellinen vastuu Uskottava näyttö => näyttökynnys vähemmän kuin ei varteenotettava epäilyI ja enemmän kuin todennäköiset syyt

18 Siviiliprosessin lähtökohdat
Dispositiivisessa riita-asiassa asianosaisilla on määräämisperiaate Taustalla sopimusvapaus Juttua vireille laittaessa: Osapuolet päättävät itse vaativatko oikeussuojaa Päättävät itse, missä laajuudessa vaativat oikeussuojaa. Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on kanteessa vaatinut (vaatimistaakka). Päättävät itse, mitä oikeussuojakeinoa käyttävät Määräämisperiaate oikeudenkäynnin aikana: Asianosainen voi luopua vaatimuksesta tuomioistuinta sitovasti Voi myöntää vaatimuksen tuomioistuinta sitovasti Tuomiota ei saa perustaa tuomiota oikeustosiseikkaan, johon asianosaisen ei ole vedonnut (väittämistaakka) Asianosaisen tunnustus sitoo tuomioistuinta Tuomioistuin ei saa vastoin asianosaisten tahtoa määrätä uutta todistajaa kuultavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi

19 .. jatkuu Määräämisperiaate ei ulotu Tuomioistuimen todistusharkintaan
Lain soveltamista koskeviin kysymyksiin tai Tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon

20 Indispositiivinen riita-asia
Sovinto ei ole sallittu Julkinen intressi Indipositiivinen riita-asiassa noudatetaan määräämisperiaatetta ja virallisperiaatetta asiaa vireille pantaessa: Päättävät itse vaativatko oikeussuojaa Päättävät itse, missä laajuudessa vaativat oikeussuojaa (vaatimistaakka) asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä: Tuomiota ei saa perustaa oikeustosiseikkaan, johon kantaja ei ole vedonnut (väittämistaakka) Tuomioistuin voi kuitenkin ottaa tosiseikkoja huomioon vastaajan hyväksi, vaikka tämä ei olisi niihin vedonnut Vastaaja ei voi tuomioistuinta sitovasti myöntää kannetta Asianosaisen tunnustus ei sido tuomioistuinta

21 Vaatimistaakka Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin mitä asianosainen on vaatinut (OK 24:3.1) Kantaja esittää oikeusseuraamuksen eli vaatimuksensa laadun ja määrän Kantaja ei voi saada muuta tai enempää kuin on itse vaatinut Asianosaisten vaatimukset määräävät tuomioistuimen tutkimisvallan rajat Vastapuolen näkökulmasta vaatimistaakassa on kyse kontradiktorisuudesta (kuulemisperiaate); vastaajan ei tarvitse varautua ja vastata muihin kuin esitettyihin vaatimuksiin

22 Väittämistaakka Väittämistaakka eli vetoamistaakka eli tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa perusteeksi vedonnut (OK 24:3.2) Indispositiivisessa asiassa tuomioistuin voi huomioida oikeudenkäynnissä ilmi tulleen vastatosiseikan, vaikka vastaaja ei olisi siihen vedonnut. Koskee vain oikeustosiseikkoja, jotka ovat tosielämän tapahtumia, jotka ovat vaaditun seuraamuksen kannalta välittömästi relevantteja eli ratkaisuun vaikuttavia esim. kaupan solmiminen tai velan syntyminen ja erääntyminen Väittämistaakka ei koske todistustosiseikkoja, jolla pyritään todistamaan jonkin muun seikan olemassaolo

23 … jatkuu Oikeustosiseikka:
Tosiseikka, joka on vaaditun oikeusseuraamuksen (esimerkiksi vahingonkorvaus) kannalta välittömästi relevantti seikka (esimerkiksi tavaran virhe) Todistustosiseikka: Seikka, jolla on jutussa vain välillistä todisteellista merkitystä (esimerkiksi tavarantarkastajan lausunto tavaran virheestä tai väite siitä, että tavara ei toimi). Sen olemassaolo ei saa oikeusseuraamusta aikaiseksi, mutta sen avulla tehdään päätelmiä oikeustosiseikan tai toisen todistustosiseikan olemassaolosta.

24 Siviiliprosessin muita keskeisiä periaatteita

25 Siviiliprosessioikeuden periaatteiden funktiot
Lainsäädännöllinen ohjausfunktio Lainkäytännöllinen ohjausfunktio Valinta eri tulkintavaihtoehtojen välillä Ratkaisufunktio Ratkaisu perustetaan yksittäisessä tapauksessa suoraan periaatteeseen Periaatteiden tasapainottava funktio Tasapaino esimerkiksi kantajan ja vastaajaan etujen välille Systematisoiva funktio Jäsennetään eri oikeuslähteistä saatava informaatio

26 Suullisuusperiaate Oikeudenkäynti tulee vireille kirjallisella haastehakemuksella ja kirjallisella valmistelulla Valmisteluistunto ja pääkäsittely ovat suullisia Valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä asianosainen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle kirjallista lausumaa Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen Edistää parhaan todistusaineiston periaatetta ja antaa luotettavamman perustan todistusharkinnalle

27 Välittömyysperiaate Oikeudenkäyntiaineisto on esitettävä suoraan ilman välikäsiä asian ratkaisevalle tuomioistuimelle Tuomioistuin ei saa ratkaista asiaa nojaamalla muuhun kuin oikeudenkäynnissä esitettyyn aineistoon Asian ratkaisevat samat tuomarit, jotka ovat ottaneet vastaan tuomioistuimelle esitetyn oikeudenkäyntiaineiston Uusi pääkäsittely, jos tuomioistuimeen joudutaan kesken pääkäsittelyn ottamaan päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi uusi jäsen Välittömyysperiaate tukee oikeusvarmuuden toteutumista Helpottaa materiaalista prosessinjohtoa Kysymysten esittäminen asian selventämiseksi

28 Keskitysperiaate Pääkäsittely on toimitettava yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä, jos mahdollista niin yhden päivän kuluessa Mikäli pääkäsittelyä ei voida käsitellä yhden päivän kuluessa, se voidaan keskeyttää käsittelyä tulisi jatkaa seuraavana päivänä jos se ei ole mahdollista, tulisi pääkäsittelyä jatkaa vähintään kahtena arkipäivänä viikossa Pääkäsittely saadaan keskeyttää enintään kolmeksi arkipäiväksi, jotta asianosaiset saavat riittävästi aikaa valmistautua suullisen loppulausunnon esittämiseen (OK 6:5.3). Uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää, paitsi jos se on erityisestä syystä tarpeetonta Uusi pääkäsittely on aina pidettävä, kun pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää (OK 6:11)

29 Kuulemisperiaate eli kontradiktorinen periaate
Asiaa ei saa ratkaista ennen kuin asianosaisia on kuultu eli heille on varattu tilaisuus esittää omat vaatimuksensa ja todisteensa sekä lausua mielipiteensä vastapuolen vaatimuksista ja todisteista Lausua mielipiteensä tuomioistuimen hankkimista todisteista ja selvityksistä Esittää käsityksensä oikeustosiseikoista ja oikeudenkäyntiaineiston oikeudellisesta arvioimisesta Vastakuulusteluun Asianosaisella on ylipäänsä oikeus saada tieto asiasta Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota sellaiseen aineistoon, josta asianosaista ei ole asianmukaisesti kuultu

30 Julkisuusperiaate oikeus saada tietoa tuomioistuimen käsittelemistä jutuista ja niiden ratkaisuista Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettu laki (370/2007) Asianosaisjulkisuus; asianosaisten oikeus osallistua oman asiansa käsittelyyn ja oikeus saada tietoa asiastaan Yleisöjulkisuus; muiden kuin asianosaisen oikeus seurata käsittelyä ja saada tietoa oikeudenkäyntiasiakirjoista Julkisuuden toteuttaminen käsittää käsittelyjulkisuuden Asiakirjajulkisuuden tiedottamisen

31 Julkisuusperiaatteen funktiot
Julkisuusperiaatteen yhteiskunnalliset tehtävät: Legitimiteettifunktio = julkisuus edistää luottamusta tuomioistuinta ja sen ratkaisuja kohtaan. Julkisuus mahdollistaa, että tuomioistuimen toiminnan epäkohdat huomataan ja niihin voidaan puuttua. Kontrollifunktio = Viranomaiset eivät tahallisesti riko lakia, jos kansalaisilla on oikeus julkiseen keskusteluun ja kritiikkiin. Informaatiofunktio = julkisuus lisää kansalaisten tietoutta lainsäädännöstä ja lainkäytöstä. Käyttäytymistä ohjaava funktio = tietoisuus tuomioistuimen ratkaisusta ohjaa kansalaisten käyttäytymistä.

32 asianosaiset

33 Asianosaisia koskevat prosessinedellytykset
ASIANOSAISKELPOISUUS OIKEUDENKÄYNTIKELPOISUUS Oikeus käyttää oikeudenkäynnissä itsenäisesti puhevaltaa Tulee olla asianosais-kelpoinen, jotta voi olla oikeudenkäyntikelpoinen Luonnollinen henkilö Täysivaltaisuus Oikeushenkilö Kiistanalainen asia Yleinen kelpoisuus olla asianosaisena oikeudenkäynnissä Luonnollinen henkilö syntymästä kuolemaan Oikeushenkilö Aineellisen lain mukainen syntymä ja lakkaaminen Yhteenliittymät Esim. kuolinpesä ja konkurssipesä

34 Asiavaltuus eli asialegitimaatio
Asianosaisen oikeus käydä riidan kohteesta oikeutta omissa nimissään Tapauskohtainen arviointi Perustuu joko kantajan väitteeseen tai aineellisen lain säännökseen

35 tuomioistuimet

36 Tuomioistuinten toimivalta
Käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus Asiallinen toimivalta Alueellinen toimivalta Yleinen oikeuspaikka Valinnainen oikeuspaikka (valittavissa yleisen oikeuspaikan lisäksi) Ehdottomat oikeuspaikat (lähinnä perheoikeudelliset) Toissijaiset oikeuspaikat Mahdollisuus oikeuspaikka- eli prorogaatiosopimuksella määrätä oikeuspaikka Asteellinen toimivalta Instanssijärjestys ehdoton (pl. ennakkopäätösvalitus) Käräjäoikeus on ensimmäinen oikeusaste ja kaikki sellaiset asiat, joita ei ole säädetty jonkun muun tuomioistuimen hoidettavaksi Hovioikeus ratkaisee valitukset ja kantelut tietyistä asiaryhmistä

37 Tuomarit Tuomarin kelpoisuusvaatimukset Yleiset kelpoisuusvaatimukset
Valtion virkamiesten yleiset kelpoisuusvaatimukset Täysi-ikäisyys, mutta ei liian vanha Riittävä fyysinen ja henkinen työkyky nimenomaiset tuomarin virkaa koskevat kelpoisuusvaatimukset OTK/OTM Oikeamielisyys Suomen kansalaisuus Perehtyneisyys Tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet Suomi ja ruotsi Erityiset kelpoisuusvaatimukset Esteellisyyssäännökset (jääviys), jotka koskevat laajasti tuomioistuimen henkilökuntaa Subjektiivinen ja objektiivinen puolueettomuus Esteellisyysperuste ehdoton

38 Tuomarin erityiset kelpoisuusvaatimukset
Osallisuus tai intressi asiaan Asianosainen, edustaja, avustaja, asiamies, todistaja, asiantuntija Hyöty/haitta Yhteisöjäävi Johtotehtävä Puhevallasta päättäminen Erityinen suhde asianosaiseen Vastapuolijääviys palvelussuhde Oikeusaste-esteellisyys ja ennakkoasenne Saman asian käsittely Tuomari asianosaisena samanlaisessa asiassa Yleislauseke

39 Asianosaisen oikeudellinen avustaminen
Luku 8.4

40 Lakimääräisen edustajan, oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan käsitteet
Lakimääräinen edustaja Käyttää puhevaltaa asianosaisen puolesta, silloin kun hän ei itse ole oikeudenkäyntikelpoinen Edustusoikeus perustuu Lakiin Ala-ikäisen huoltaja Viranomaisen määräykseen Vajaavaltaisen edunvalvoja Asemaan oikeushenkilön toimielimissä Osakeyhtiön toimitusjohtaja

41 Oikeudellinen avustaja
Asianosainen voi halutessaan käyttää oikeudenkäynnissä oikeudellista avustajaa Oikeudenkäyntiasiamies toimii asianosaisen puolesta valtuutettuna, jos asianomainen saa olla poissa oikeudenkäynnistä Oikeudenkäyntiavustaja toimii asianosaisen rinnalla, jos asianosainen on itse läsnä oikeudenkäynnissä Kuka tahansa ei saa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai –avustajana, vaan hänen tulee täyttää sekä yleiset että erityiset kelpoisuusvaatimukset Prosessivaltuus

42 Yleiset kelpoisuusvaatimukset
Jaotellaan viiteen ryhmään 1. Kvalifioidut lakimiehet Asianajajat Tutkinto, vähimmäisikä, vähimmäistyökokemus, Suomen asianajajaliiton jäsen Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan myöntämä lupa, riittävä perehtyneisyys työkokemuksen kautta Julkinen oikeusavustaja Virka, riittävä työkokemus 2. Tietyt viranomaiset, joiden laissa säädettyihin tehtäviin kuuluu avustaminen oikeudenkäynneissä Koskee vain niitä asiaryhmiä, joissa avustaminen on laissa säädetty

43 Jatkuu 4. Muut henkilöt määrätyissä juttutyypeissä
3. Muut lakimiehet määrätyissä olosuhteissa työ- tai virkasuhteeseen perustuvassa tilanteessa 4. Muut henkilöt määrätyissä juttutyypeissä Summaariset asiat, riidattomat hakemusasiat, maaoikeusasiat 5. Ulkomailla ammattiaan harjoittavat asianajajat

44 Erityinen kelpoisuus Tapauskohtainen arviointi
Oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana määrätyssä yksittäisessä jutussa Eli ei ole esteellinen käsittelemään asiaa Esteellisyysperusteet Läheisyysperuste Suhde oikeuden jäseneen Osallisuusperuste Aikaisemmin käsitellyn asiaa tuomioistuimen jäsenenä, esittelijänä tai pöytäkirjanpitäjänä Vastapuoliperuste Edustanut vastapuolta aikaisemmin asiassa

45 Prosessinedellytykset
Seikat, joiden tulee olla olemassa, jotta tuomioistuin voi ottaa pääasian tutkittavaksi

46 Kannetta koskevat prosessinedellytykset
Oikea vireillepanotapa Asianosaisen tuomioistuimeen toimittamalla haastehakemuksella Haastehakemukselle laissa säädettyjen edellytysten täyttyminen Muoto Sisältö Haasteen tiedoksianto Oikea-aikaisuus ja laillinen tiedoksiantomenettely

47 Käsiteltävää asiaa koskevat prosessinedellytykset
Tuomioistuinasia Asia ei kuulu jonkun muun viranomaisen yksinomaiseen toimivaltaan Ei siirretty välimiesmenettelyyn Ei aiemmin lainvoimaisesti ratkaistu (res judicata) tai Ennestään vireillä muualla (lis pendens) Kantajalla oikeussuojan tarve eli riittävä oikeudellinen intressi Kannetta ei muutettu kanteenmuutoskiellon vastaisesti Jos kannetta on muutettu kanteenmuutoskiellon vastaisesti, sitä ei voida tutkia siltä osin kuin sitä on kielletyllä tavalla muutettu

48 Ehdottomat ja tahdonvaltaiset prosessinedellytykset
Ehdottomat prosessinedellytykset tutkitaan viran puolesta Eli asianosaisen ei tarvitse esittää väitettä eikä hän voi hyväksyä estettä Tahdonvaltaiset prosessinedellytykset Väite tehtävä silloin, kun asianosainen ensimmäistä kertaa käyttää asiassa puhevaltaa Alueellinen, silloin kun se koskee yleistä tai valinnaista oikeuspaikkaa Haasteentiedoksiantomenettelyn lainmukaisuus ja oikea-aikaisuus Prorogaatiosopimus Epäselvissä tilanteissa kantajan on esitettävä asian edellyttämä selvitys

49 Prosessinedellytyksen puuttumisen seuraukset
Ensisijaisesti puute prosessinedellytyksissä korjataan Tuomioistuin korjaa itse puutteen esim. kokoonpanon laillisuus Tuomioistuin varaa asianosaiselle mahdollisuuden korjata puute esim. haastehakemuksen puutteellisuus Puute korjaantuu itsestään esim. lis pendens - tilanteissa Toissijaisesti asia jätetään tutkimatta Kanne voidaan saattaa myöhemmin uudestaan vireille Eli ei oikeusvoimaa

50 Ennakkoluonteisuusjärjestys?

51 Ennakkoluonteisuusjärjestys
Kokoonpanon oikeellisuus Tuomioistuimen toimivalta Oikeudenkäyntivaltuutus Asianosaiskelpoisuus Oikeudenkäyntikelpoisuus Asialegitimaatio Haasteen muodon ja sisällön oikeellisuus Haasteen tiedoksianto Tuomioistuinasia Asia ei ole ennestään vireillä Asiaa ei ole aikaisemmin ratkaistu Kantajan oikeussuojantarve Kyse ei ole kielletystä kanteenmuutoksesta Tuomioistuinta koskevat Asianosaisia koskevat Vireillepanoa eli kannetta koskevat Käsiteltävää asiaa koskevat

52 KAnnetyypit

53 Kanteen määritelmä Kanne on kantajan tuomioistuimelle osoittama oikeussuojapyyntö Kantajalla on vastaajaa kohtaan yksityisoikeudellinen oikeus Kannevaatimus: mitä oikeusseuraamusta vaaditaan Vaatimistaakka tuomioistuin on sidottu asianosaisen vaatimaan oikeusseuraamukseen Kanneperuste: mihin oikeustosiseikkaan eli mihin tapahtumainkulkuun vaatimus perustuu Väittämistaakka Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota seikkaan, johon asianosainen ei ole vedonnut Kanteet jaotellaan sen mukaan, että mitä oikeusseuraamusta vaaditaan

54 Kannetyypit Suorituskanne Vahvistuskanne Muotoamiskanne
Kantajan kanne, jossa kantaja vaatii oikeusseuraamuksena vastaajalle asetettavaa suoritusvelvollisuutta Maksu, esineen palauttaminen Kieltokanne: kantaja vaatii oikeudenloukkauksen lopettamista tai joskus tulevaisuudessa tapahtuvan oikeudenloukkauksen estämistä Kantaja vaatii vastaajaa esim. pidättäytymästä kilpailevasta liiketoiminnasta Sietämiskanne: kantaja vaatii vastaajaa sietämään tai sallimaan jotakin Vahvistuskanne Kantaja vaatii, että tuomioistuin vahvistaa, että kantajan ja vastaajan välillä on tietty oikeussuhde tai että tällaista oikeussuhdetta ei ole Vahvistusintressi Täytäntöönpano tarpeetonta ja mahdotonta -> merkitys oikeusvoimavaikutuksen muodossa Muotoamiskanne Kantaja vaatii, että tuomioistuin muuttaa vallitsevaa oikeussuhdetta tuomiolla Isyyden vahvistaminen tai kumoaminen

55 Vastakanne Vastaaja nostaa uuden kanteen alkuperäistä kantajaa kohtaan
Samaa tai samaan asiayhteyteen kuuluvaa asiaa Esim. sama sopimus Kuittaus; vastakkaiset saamiset Osapuolet ovat molemmat toistensa velkojia ja velallisia Saamisoikeuden kuitataan keskenään siten, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa Pääkanteen vireilläolovaikutus ei estä asian tutkittavaksi ottamista

56 Ryhmäkanne Kantaja ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta kannetta siten, että annettava tuomio sitoo myös ryhmän jäseniä Kuluttaja-asiamies Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen riita-asia Edellytykset: Usealla henkilöllä samaa vastaajaa kohtaan vaatimuksia, jotka perustuvat samoihin tai samankaltaisiin asioihin Tarkoituksenmukaisuus, kun huomioidaan ryhmän koko, vaatimusten sisältö ja asiassa esitettävä todistelu Ryhmä on riittävän täsmällisesti määritelty

57 kanteenmuutoskielto

58 Kanteenmuutoskielto Kanteenmuutoskielto eli kannetta ei pääsääntöisesti saa muuttaa oikeudenkäynnin aikana siitä, millaisena se on haastehakemuksessa esitetty Koskee kannevaatimusta ja kanneperustetta Ehdoton prosessinedellytys, ei sopimusvapautta Kannetta saa supistaa Kannevaatimuksen sallittu muuttaminen 1. Välisattuma Olosuhteiden muutos Kantajan tietoon oikeudenkäynnin aikana tullut seikka Molemmat yllä mainitut ovat uusia oikeustosiseikkoja Välisattuma koskee siis sekä kannevaatimuksen että kanneperusteen muuttumista

59 Kannevaatimuksen sallittu muuttaminen
2. Ennakkoluonteinen kysymys eli esikysymys Kantajan oikeus vaatia riitainen oikeussuhde vahvistettavaksi (vahvistuskanne) Asiassa annetaan välituomio 3. Lisävaatimukset Liitännäisvaatimukset Korko tai muu sivuvaatimus (oikeudenkäyntikulut) Uusi vaatimus Johtuu olennaisesti samasta kanneperusteesta Vaihtoehtoinen vaatimus Esim. Jos ostetussa tavarassa on virhe ja ostaja vaatii kaupan purkua, niin uutena vaatimuksena saa vaatia myös virheen korjaamista

60 Kanneperusteen sallittu muuttaminen
Ns. epävarsinainen kanteenmuutos Kannevaatimus eli oikeusseuraamus pysyy ennallaan Kantaja saa vedota uusiin oikeustosiseikkoihin, kunhan asia ei muutu toiseksi Esim. Alkuperäiset kannevaatimus ja kanneperuste: Myyjä on velvoitettava korvaamaan tavaran virheen aiheuttama vahinko. Tavaran virhe aiheutti oikosulun, jonka johdosta ostajan kotitalon sähköjärjestelmä vaurioitui. Alkuperäinen kannevaatimus ja muutettu kanneperuste: Tavaran virhe aiheutti television ylikuumenemisen, jonka johdosta ostajan kotitalon sähköjärjestelmä vaurioitui.

61 Sallittua kanteenmuutosta koskevat rajoitukset
Pääsääntö: kanteenmuutoskielto Kanteenmuutoskielto ei estä edellä mainituissa tilanteissa (välisattumus, esikysymys, liitännäisvaatimus, uusi vaatimus samasta kanneperusteesta, epävarsinainen kanteenmuutos) kanteen muuttamista, paitsi milloin Joutuisuusvaatimus Kontradiktorisuus Prekluusio estävät kanteen muuttamisen. Eli sallitun kanteenmuuttamisen rajoitukset: Joutuisuusvaatimus: jos esikysymyksen tai lisävaatimuksen tutkiminen viivyttäisi asian käsittelyä, uusi vaatimus jätettävä tutkimatta Kontradiktorisuus: jos vastaaja ei ole saanut tietoonsa uutta kannevaatimusta tai uutta kanneperustetta, ei ti saa huomioida niitä

62 Prekluusio Estää asianosaista vetoamasta uuteen oikeustosiseikkaan, ellei hän saata todennäköiseksi, että se johtui pätevästä syystä Koskee myös uusia todisteita Voimassa vain dispositiivisissa riita-asioissa Valmistelussa prekluusiouhka, kun tuomioistuin sen nimenomaisesti asettaa Pääkäsittelyssä suoraan lain nojalla Pääkäsittelyssä ei saa vedota uuteen oikeustosiseikkaan, ellei saata todennäköiseksi, että oli pätevä syy Pätevä syy -> esim. asianosainen on saanut tiedon uudesta seikasta tai selvityksestä vasta määräajan jälkeen

63 KAnNEKUMULaATio

64 Kumulaation käsite Kumulaatio tarkoittaa kanteiden yhdistämistä, jonka seurauksena ne käsitellään samassa oikeudenkäynnissä Objektiivinen kumulaatio Kantajan kaksi tai useampi kanne samaa vastaajaa vastaan Vastakanne ja kuittausväite Subjektiivinen kumulaatio Yksi kantaja ja vähintään kaksi vastaajaa tai vähintään kaksi kantajaa ja yksi tai useampi vastaaja Pääväliintulo Takautumis- tai seurannaiskanne Harkinnanvarainen kumulaatio tarkoituksenmukaisuus

65 Prosessuaaliset edellytykset
Kanteiden käsittely samassa oikeudenkäynnissä edellyttää, että Kanteet on nostettu samassa tuomioistuimessa Tuomioistuin on toimivaltainen Sama kantaja ja vastaaja, mutta eri kanteet, voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jossa vastaaja on velvollinen vastaamaan johonkin niistä Eri vastaajat -> tutkitaan käräjäoikeudessa, jossa joku vastaajista on lain mukaan velvollinen vastaamaan Lisäedellytyksenä Samanaikaisuus Sama peruste Kantajan eri kanteissa kanneperusteina vetoamat oikeustosiseikat ovat keskeisiltä osilta yhtenäiset Samanlainen oikeudenkäyntimenettely

66 Objektiivinen kumulaatio
Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, mikäli ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta (OK 18:1) Samanaikaisuusvaatimus: käytännössä yhdistettävät kanteet laitettava vireille valmistelun alkuvaiheessa (alkuperäinen kumulaatio) Sama peruste: oikeustosiseikat keskeisiltä osin yhteiset Esimerkiksi samaan urakkasopimukseen perustuvat useat vahingonkorvauskanteet Vastakanne: Vastaajaksi haastettu nostaa uuden kanteen alkuperäistä kantajaa kohtaan sama asiayhteys eli sama oikeussuhde Esimerkiksi sopimukseen perustuva velkomuskanne ja sopimuksen pätemättömyyttä koskeva vahvistuskanne Ei samanaikaisuusvaatimusta, mutta pakollinen kumulaatio edellyttää kuitenkin, että vastakanne olisi nostettu valmistelun aikana (jälkikäteinen kumulaatio) Tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan vastakanteet samassa tuomioistuimessa kuin pääkanne on vireillä Kuittauskelpoinen saatava: molemmat ovat toistensa velkojia ja velallisia, ei edellytä asiayhteyttä

67 Vastakanne ja kuittaus esimerkki
Kuittaus voidaan tehdä myös asiaväitteenä ilman vastakannetta Tuomioistuimen tutkintavallan rajat sidottu pääkanteella vaadittuun määrään saakka Esimerkiksi: B ei ole maksanut sovittua € kauppahintaa A:lle. A ei ole toisaalta maksanut sovittua € toimitusmaksua B:lle A vaatii B:ltä sopimukseen perustuvana velkana euroa. B vastaa kanteeseen ja vaatii A:n saatavan kuittaamista saatavastaan. Jos B vastaa kanteeseen vaatimalla, että sen velka kuitataan A:n saatavasta, tuomioistuin voi ainoastaan vahvistaa saatavien kuittaamisen, mutta ei velvoittaa A:ta maksamaan B:lle mitään Jos B vastaa kanteeseen tekemällä vastakanteen, tuomioistuin voi lopulta velvoittaa A:n maksamaan B:lle €.

68 Subjektiivinen kumulaatio
Kaksi tai useampi kantaja ja/tai vastaaja Kantajan kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos Kanteet nostettu samanaikaisesti JA Ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta

69 Pääväliintulo Pääväliintulo
Subjektiivisen kumulaation tilanne, jossa oikeudenkäynnin ulkopuolinen henkilö tulee oikeudenkäyntiin ja vaatii itselleen riidan kohdetta Pääväliintulija nostaa kanteen toista tai kumpaakin asianosaista vastaan Käsitellään yhdessä pääkanteen kanssa pääväliintulijan vaatimuksesta Edellyttää kumulaation prosessuaalisten edellytysten täyttymistä Sama tuomioistuin Tuomioistuimen toimivalta Samanlainen oikeudenkäyntimenettely Kanne nostettava alkuperäisen kanteen ollessa vielä valmistelussa Jos kanne nostetaan myöhemmin, tuomioistuin voi käsitellä kanteet erikseen, jos niiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä ei käy haitatta päinsä

70 Takautumis- tai muu seurannaiskanne
Kanteen nostamisen tarve johtuu jo vireillä olevan oikeudenkäynnin odotettavissa olevasta lopputuloksesta Asianosainen saa sen varalta, että hän häviää jutun, nostaa kolmatta vastaan takautumis- tai vahingonkorvausvaatimuksen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä Jos sivullinen haluaa nostaa takautumis- tai vahingonkorvauskanteen toista tai molempia asianosaisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen asian kanssa Edellytyksenä, että alkuperäisen asian lopputulos vaikuttaa tuohon sivullisen takautumis- tai vahingonkorvauskanteeseen Jos valmistelu on jo päättynyt, jutut käsitellään erikseen, ellei niiden käsittely yhdessä käy haitatta päinsä

71 Harkinnanvarainen kumulaatio
Pakollinen kumulaatio edellyttää, että aineelliset ja prosessuaaliset edellytykset täyttyvät Vaikka jokin aineellinen edellytys puuttuisi, voidaan suorittaa harkinnanvarainen eli fakultatiivinen kumulaatio Jos sama peruste, mutta samanaikaisuus puuttuu, voi olla tarkoituksenmukaista yhdistää kanteet Vaikka pakollisen kumulaation edellytyksenä olisi asianosaisen vaatimus, vaatimuksen puuttuminen ei estä harkinnanvaraista kumulaatiota Edellytyksenä: Edistää asioiden selvittämistä ja on tarkoituksenmukaista

72 Välttämätön prosessinyhteys
Kumulaatiossa jutut on eroteltavissa eri jutuiksi (tavallinen prosessinyhteys) Välttämätön prosessinyhteydessä yksi ainoa juttu, jonka kaikkien myötäpuolien täytyy olla mukana samassa oikeudenkäynnissä vaade on jakamaton myötäpuolet voivat ainoastaan yhdessä tulla oikeutetuiksi ja velvoitetuiksi Kaikkien välttämättömässä prosessinyhteydessä olevien henkilöiden tulee olla kantajina tai haastettuina vastaajiksi, ellei poikkeusta (ehdoton prosessinedellytys) Vain yksi tuomio, kaikille sama

73 Välttämätön prosessinyhteys
Prosessitoimet tulevat kaikkien hyväksi Prosessitoimi edellyttää yleensä myötäpuolten suostumuksen (kanteen muuttaminen, peruuttaminen tai myöntäminen sekä tosiseikan tunnustus) Yhdenkin muutoksenhaku koituu kaikkien hyväksi

74 Varsinainen väliintulo eli sivuväliintulo
Oikeudenkäynnin ulkopuolinen henkilö tulee omien etujensa takia oikeudenkäyntiin mukaan tukemaan jompaakumpaa asianosaista Väliintulijan on esitettävä hakemuksessaan väite, että asia koskee hänen oikeuttaan sekä esitettävä todennäköisiä syitä väitteensä tueksi Edellyttää väliintulointressiä eli sitä, että tuomio voi vaikuttaa haitallisesti väliintulijan oikeusasemaan Menettely sivuväliintulossa Sivuunvälintulija tekee hakemuksen Tuomioistuin varaa asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi Hakemuksen tekohetkeä ei ajallisesti rajattu Erillinen muutoksenhaku, jos hakemus hylätty

75 Erilaiset väliintulointressit
Todistusvaikutus Asiassa tehtävät näyttöratkaisut vaikuttavat väliintulijan omaan myöhempään oikeudenkäyntiin Esimerkiksi vakuutusyhtiö Täytäntöönpanovaikutus Sivullinen voi kärsiä täytäntöönpanosta Esimerkiksi alivuokralainen (häädön varalta) Sivu- eli tosiseikastovaikutus Tuomio vaikuttaa sivulliseen lain tai sopimuksen nojalla Asianosaisella saattaa tulla regressioikeus sivulliseen (valmistaja)

76 Sivuväliintulo Sivuväliintulijan oikeudet
Toimii oikeudenkäynnissä asianosaisen tavoin Saa esittää todistelua ja argumentaatiota asiassa Ei saa vedota uusiin oikeustosiseikkoihin Ei saa kuitenkaan tehdä ristiriitaista toimea asianosaisen kanssa Esim. kanteen muutos ei sallittua Ei itsenäistä muutoksenhakuoikeutta pääasiassa

77 Itsenäinen väliintulija
Mikä itsenäinen väliintulo? Tilanne, jossa tuomion oikeusvoima ulottuu väliintulijaan kuin, jos hän olisi asianosainen Väliintulijana silti asianosaisen asema (ja oikeudet) Esimerkiksi poikkeus välttämättömästä prosessinyhteydestä, jossa yksi yhteisomistussuhteessa oleva saa ajaa kannetta muiden yhteisomistajien suostumuksesta huolimatta Tällöin joku yhteisomistajista saa itsenäisellä väliintulolla itsensä mukaan kanteeseen Muussa tapauksessa litis denuntiatio eli kantaja haastaa muut kuultaviksi

78 Litis denuntiatio Väliintulo johtuu oikeudenkäynnin asianosaisen aloitteesta Väliintulon edellytysten tulee täyttyä eli väliintulijalla tulee olla väliintulointressi Jos intressi puuttuu, kuullaan todistajana tai asiantuntijana Aineellisen lain säännökset Esim. Määräosaisessa yhteisomistussuhteessa yhdelläkin yhteisomistajista on valta ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa ilman muiden yhteisomistajien suostumusta. Haastettava muut kuultaviksi -> jos väliintulointressi, litis denuntiatio -tilanne

79 Väliintulo esimerkki Esimerkki
A on antanut C:lle asuntolainan, jonka takaisinmaksun B on taannut. C ei maksa lainaa takaisin. Velkoja A vaatii takaaja B:ltä maksua velasta Takaaja B ei jostain syystä nosta takautumiskannetta samanaikaisesti päävelallista C:tä vastaan C:tä kuullaan B:n aloitteesta väliintulijana (litis denuntiatio –tilanne)

80 todistelu

81 Todistelun periaatteista
Vapaa todistusteoria Vapaa todistelu Tuomioistuin voi päätösharkinnassaan käyttää mitä tahansa ja millä todistuskeinolla tahansa tietoonsa saamaa seikkaa Vapaa todistusharkinta Tuomioistuin voi vapaasti määrittää eri todisteille niiden näyttöarvon Todistusoikeus Menettelyllinen todistusoikeus Mikä on todistelussa noudatettava laillinen menettely Näytön arviointi (todistusharkinta ja todistustaakka) Mikä on riittävä näyttö, miten todisteet arvioidaan, ja kuka kärsii haitalliset seuraukset toteen näyttämättömästä todistelusta

82 Todistuskeinot Väline, jonka avulla asianosainen pyrkii osoittamaan tuomioistuimelle väitteensä todeksi Koskee oikeustosiseikkoja ja todistustosiseikkoja Henkilölliset todistuskeinot Todistaja = asianosaispiirin ulkopuolinen luonnollinen henkilö, jota kuullaan todistajana Omat havainnot Yleinen kelpoisuus; ei asianosainen ja (henkisesti) kykenevä todistamaan Erityinen kelpoisuus; ei asianosainen, tapauskohtainen arviointi todistamishetken mukaan Asianosaisen kuulustelu todistelutarkoituksessa Tosiseikaston selvittäminen Asiantuntija Erityisiä tietoja vaativat kokemussäännöt ja niiden soveltaminen tapaukseen

83 Reaaliset todistuskeinot
Asiakirjat ja katselmuskohteet Asiakirjatodistelu = kirjoituksen sisällön eli sanallisen viestin merkityksen arvioiminen todisteena Jäljennös, jollei tuomioistuin määrää alkuperäistä esitettäväksi Esinetodistelu = katselmuksessa tehtävät aistihavainnot esineen fyysisistä ominaisuuksista Itse esine tai valokuva Katselmus voidaan suorittaa myös pääkäsittelyn ulkopuolella

84 Asianosaisautonomia Dispositiivisissa riita-asioissa asianosaisautonomia Esiintuomisoikeus ja velvollisuus Poikkeuksena asiantuntijalausunto, jonka tuomioistuin voi päättää hankkia asian laadusta riippumatta Poikkeuksena todisteen torjuminen Indispositiivisissa asioissa tuomioistuimella oikeus hankkia todisteita

85 Todisteen torjuminen Tuomioistuimen on evättävä näyttö, jos
Näyttö koskee asiaan vaikuttamatonta seikkaa Todiste on muuten tarpeeton Todiste voidaan korvata olennaisesti vähemmällä kustannuksella tai vaivalla saatavissa olevalla todisteella Todiste voidaan korvata olennaisesti luotettavammalla todisteella (parhaan todistusaineiston periaate) Todiste on jäänyt tavoittamattomiin eikä asian ratkaisemista tule enää viivyttää prosessiekonomia, joutuisuus, aineellinen totuus

86 Todistusmenettely Pääsääntö: Suullisuus ja välittömyys edellyttävät, että tuomioistuin huomioi ainoastaan suullisessa pääkäsittelyssä esitetyn aineiston Pääsääntö: Todistelutarkoituksessa kuultava asianosainen ja todistaja antavat kertomuksensa suullisesti Muistiinpanot muistinsa tueksi Poikkeus: Aiemmasta kertomuksesta poikkeaminen aiempaa kertomusta voidaan käyttää todisteena siltä osin kuin suullinen kuuleminen on poikkeava Siviiliprosessissa lähinnä jos käräjäoikeudessa kerrottu eroaa hovioikeudessa kerrotusta tai jos kuullaan alioikeudessa uudelleen

87 Todistusmenettely Pääsääntö: Muutoin todisteena ei saada käyttää kirjallista yksityisluonteista kertomusta, joka on annettu vireillä olevan oikeudenkäynnin varalta Poikkeus: Kirjallisen kertomuksen käyttö kuitenkin poikkeuksellisesti sallittua Dispositiivisessa asiassa asianosaiset suostuvat Vastaajan todiste juoksevaa velkakirjaa, vekseliä tai shekkiä koskevassa asiassa Muualla laissa toisin säädetään Tuomioistuin sen erityisestä syystä sallii - esim. kuolema tai todistamisen estävä sairaus

88 Todistustaakka ja näyttökynnys
Todistustaakka määrittää kumman asianosaisen vahingoksi koituu se, että jokin oikeustosiseikka jää selvittämättä Tuomioistuin ei voi laittaa tuomionsa perusteeksi sellaista seikkaa, josta ei ole esitetty riittävää näyttöä Pääsääntöisesti asianosaisen on näytettävä toteen seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu (väittämistaakka) mahdollista poiketa, jos niin säännelty tai asian laatu niin vaatii

89 Todistustaakka ja näyttökynnys
Näyttökynnys määrittää sen, missä määrin todistelua on esitettävä, jotta asianosainen on selvinnyt todistustaakasta Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön vähemmän kuin ei varteenotettavaa epäilyä mutta enemmän kuin todennäköiset syyt

90 Todistustaakka ja näyttökynnys
Helpotus: jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavilla uskottavaa näyttöä tai näyttö olisi vain vaikeuksin saatavissa tai asian laatuun nähden kohtuuttomin kustannuksin tuomioistuin voi arvioida saatavan määrän

91 Riita-asian käsittely

92 Kirjallinen valmistelu
Asia tulee vireille, kun haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan Tuomioistuin tarkastaa haastehakemuksen Täydentäminen, jos haastehakemus puutteellinen Vastaajan haastaminen Vastine Kirjallinen lisälausuma

93 Riita-asian valmistelun funktio:
Valmistelufunktio = Luoda mahdollisimman hyvät edellytykset keskitetyllä pääkäsittelylle Ratkaisufunktio = Juttu tulee ratkaista valmistelussa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja lain mukaan mahdollista Valmistelussa on selvitettävä: Asianosaisen vaatimukset + perusteet Mistä ollaan erimielisiä Todisteet ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen Onko edellytyksiä sovinnolle

94 pääkäsittely

95 Tuomioistuimen kokoonpano
Lähtökohtana riita-asian pääkäsittelyssä on täysilukuinen kokoonpano, kolme lainoppinutta jäsentä Asian valmistelua johtaneen tuomarin tulee olla kokoonpanossa mukana, ellei estettä Pääkäsittely yhden tuomarin kokoonpanossa, jos asian laatu tai laajuus ei edellytä täysilukuista kokoonpanoa Asianosaisten kuuleminen

96 Pääkäsittelyn vaiheet
Oikeudenkäymiskaaressa säädetty käsittely järjestys, josta voidaan poiketa: Alkukeskustelu Asiaesittely Todistelun vastaanotto Loppukeskustelu Suullinen esitystapa Yhtäjaksoisuus

97 tuomio

98 Tuomion käsite Tuomio = tuomioistuimen asiassa antama pääasiaratkaisu
Suoritustuomio, vahvistustuomio, muotoamistuomio Kanteen hylkäävä tuomio Varsinaisena muutoksenhakukeinona valitus

99 Lainvoima ja oikeusvoima

100 Lainvoima Oikeusvoima
Estää muutoksenhaun varsinaisilla muutoksenhakukeinoilla (valitus ja takaisinsaanti) Tuomio tulee lainvoimaiseksi, kun muutosta ei ole haettu sille varattuna määräaikana Ylimääräinen muutoksenhaku: kantelu, tuomionpurku, menetetyn määräajan palauttaminen Estää asian saattamisen uudelleen käsiteltäväksi tuomioistuimeen Tehty tuomio sitoo muita tuomioistuimia tulevaisuudessa Tapahtuu samanaikaisesti kuin lainvoimaistuminen Negatiivinen oikeusvoima-vaikutus: ti ei saa ottaa tutkittavaksi asiaa, joka on lainvoimaisesti ratkaistu Positiivinen oikeusvoima-vaikutus: oikeusvoimaisesti tutkittua seikkaa ei tutkita uudestaan, vaan otetaan sitovana ennakkokannanottona

101 muutoksenhaku

102 Muutoksenhaun merkitys
Tehtävänä muuttaa virheelliset tuomiot oikeiksi Virheiden jaottelu: Aineelliset virheet Oikeuskysymys arvioitu väärin Näyttökysymys arvioitu väärin Prosessuaalinen virhe Puute prosessinedellytyksissä Menettelyvirhe Muutoksenhakujärjestelmän funktiot: Oikaisufunktio = virheellisten ratkaisujen muuttaminen oikeiksi Ohjausfunktio = ylemmät tuomioistuimet ohjaavat alempien tuomioistuinten ratkaisutoimintaa Valvontafunktio = ylemmät ti:t valvovat ratkaisukäytännön yhtenäisyyttä

103 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen
Käräjäoikeuden tuomioon (pääasiaratkaisu) ja lopulliseen päätökseen (prosessuaaliset ratkaisut) sekä muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta, ellei sitä ole erikseen kielletty Tyytymättömyyden ilmoitus Valituskirjelmän tekeminen Valitusoikeudesta luopuminen: Sopiminen Dispositiivisissa riita-asioissa Kirjallisesti Vastavalitusoikeus = asianosaisen oikeus hakea muutosta alioikeuden ratkaisuun varsinaisen muutoksenhakuajan jälkeen, jos vastapuoli on siihen hakenut muutosta

104 Jatkokäsittelylupa Riita-asiassa tarvitaan aina hovioikeuden jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla Jatkokäsittelyluvan myöntämisen perusteet: Muutosperuste; jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta Tarkistus- eli kontrolliperuste; käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida lupaa myöntämättä Ennakkoratkaisuperuste; lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa -> hovioikeus antaa oikeuskäytäntöä ohjaavan ratkaisun Muu painava syy

105 Muutoksenhaku HO -> KKO
Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla Riita-asioissa valittajan on aina pyydettävä korkeimmalta oikeudelta valituslupa, 60 päivän kuluessa hovioikeuden ratkaisun antamisesta Valituskirjelmä sisältää sekä valituslupahakemuksen että valituksen

106 Valituslupa Valituslupa voidaan myöntää
Prejudikaattiperusteella, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia KKO:n ratkaistavaksi Purkuperusteella, jos luvan myöntämiselle on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava Painavan syyn perusteella

107 Ennakkopäätösvalitus
Käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan hakea muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta, jos KKO myöntää valitusluvan Vastapuolen suostumus Tyytymättömyyden ilmoitus Valitus 30 pvä käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta tai julistamisesta Valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi Uusi lainsäädäntö tai Yhteiskunnallinen ilmiö aiheuttavat epävarmuutta vallitsevasta oikeustilasta KKO:n ennakkoratkaisut ohjaavat alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjä

108 Lukuiloa! Kiitos!