Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus – Miten arki muuttuu?

Esitys aiheesta: "Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus – Miten arki muuttuu?"— Esityksen transkriptio:

1 Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus – Miten arki muuttuu?
Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist

2 Mitä on Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus?
Tietoa, luottamuksellista keskustelua ja vertaisoppimista siitä, miten arki muuttuu eläkkeelle siirryttäessä. Ahaa-elämyksiä eläkeläisyydestä ja kolmannesta iästä, sekä omasta elämästä, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Vaihtoehtoja mielekkääseen osallistumiseen eläkkeellä. Johdanto (diat 2-5) 45 minuuttia Huomio ajankäyttö, kaikkia tehtäviä ei tarvitse teettää. Tavoitteet valmennettaville: tutustuu valmentajaan ja toisiin ryhmäläisiin. rentoutuu ja tulee osaksi ryhmää. on mukana luomassa luottamuksellista ilmapiiriä. ymmärtää valmennuksen tarkoituksen ja tavoitteet. ymmärtää valmennuksen prosessina, joka jatkuu myös valmennuksen päätyttyä.

3 "Eläköityminen on uusi mahdollisuus, uusi vaihe elämässä.”
"Eläkkeelle jääminen osoittautuikin isoksi muutokseksi ja mielen myllerrykseksi.” ”Tieto ei ole koskaan pahasta, tuli paljon sellaista, mitä ei ole tullut ajatelleeksi. Tällainen valmennus pitäisi jokaiselle eläkkeelle siirtyvälle olla.” "Helpotti kovasti, kun huomasi että eläkkeelle siirtymiseen liittyy pohdittavaa toisillakin, ei pelkästään itsellä.” "Eläkkeelle jäämiseen pitää valmistautua, pelkkä tunne, että vapautuu jostakin, ei kanna kovin pitkälle.” ”Tuoreena eläkeläisenä vähän naureskelin valmennukselle, mutta siihen osallistuttuani suosittelen!” Kommentteja valmennettavilta Kuva: Tatu Blomqvist

4 Ohje valmentajalle Tämän dian avulla osallistujille esitellään valmennuksen prosessi. Kerro omin sanoin valmennettaville. Jakautuu neljään osaan: Valmistaudu perehtymällä muutokseen: Tutustutaan ja keskustellaan eläköitymisen mukanaan tuomista muutoksista Kohti omaa eläkeläisyyttä (Tunnista, unelmoi, kartoita ja mieti): Suunnitellaan omannäköistä eläkeläisyyttä Panosta mielenhyvinvointiin: Tutustutaan ja keskustellaan mielenhyvinvoinnista ja miten se voi tukea siirtymistä eläkkeelle Luottavin mielin kohti uutta (Osallisuudesta tukea eläkkeelle siirtymiseen): Tutustutaan ja keskustellaan osallistumisesta ja vapaaehtoistoiminnasta

5 Eläkkeelle siirtyminen elämänmuutoksena
Elämänkulun luonnollinen muutosvaihe: Elämäntapahtumien stressaavuuden asteikolla kymmenentenä (Vartiovaara 2006). Voi vaikeutua, jos tapahtuu odottamatta, työnteon normi koetaan voimakkaana tai identiteetti sidoksissa työhön. Huojennus, jos työ on ollut fyysisesti tai henkisesti raskasta. Taustaa Eläkkeelle jäämistä stressaavampia elämänmuutoksia ovat mm. puolison kuolema, avioero, vankilatuomio, avioliiton solmiminen tai irtisanominen töistä. Asteikolla on 43 elämäntapahtumaa. (Vartiovaara 2006.) Suuret ikäluokat ovat aina osallistuneet työelämään verrattain aktiivisesti. Eläkkeelle jäämistä helpottaa, jos osaa nauttia väljästä aikataulusta. Tämä voi olla eläkkeelle siirtymisessä myös huojentavaa.

6 Mitä eläkkeelle siirtyminen muuttaa?
Mitä eläkkeelle siirtyminen muuttaa (diat 15–26) 1 tunti ja 15 minuuttia Diat 15–33 tavoitteet valmennettaville ymmärtää, millainen muutos eläkkeelle siirtyminen on ja mitä se tuo mukanaan. ymmärtää etukäteissuunnittelun ja valmistautumisen merkityksen muutoksen kohtaamisessa. saa tilaisuuden pohtia etukäteen, mitä eläkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat muutokset hänen elämässään merkitsevät. Taustaa Eläkkeelle siirtyminen on elämänmuutos. Kaikki muutokset – positiiviset tai negatiiviset – aiheuttavat stressiä. (Vartiovaara 2006.) Hallitakseen epävarmuuttaan ja huolestuneisuuttaan ihminen tarvitsee mahdollisimman paljon tietoa tulevaisuudestaan. Stressin hallinnassa tärkeää: tieto tulevaisuudesta ja tulevasta muutoksesta mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

7 Eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan käytännön muutoksia taloudelliseen tilanteeseen
Tulot vähenevät eläkkeelle siirryttäessä Selvitä eläkevakuutusyhtiöltäsi, paljonko tulet saamaan eläkettä Kartoita, mitä etuuksia tulet saamaan ja mitä menettämään (mm. ammattiliiton edut päättyvät) Suunnittele talouttasi eläkkeen rajoissa Haasteena on kulutustottumuksien muuttaminen Aikaa on, mutta raha vähenee Lasten ja lastenlasten avustaminen Kulut voivat lisääntyä (esim. sairauskulut), mutta myös vähentyä (esim. työmatkakulujen pois jääminen) Ohje valmentajalle Pyri käsittelemään kysymyksiä ja aiheesta nousevia huomioita dian 18 keskustelutehtävän avulla. Jos talousasioista syntyy valmennusryhmässä paljon keskustelua ja jos talous huolettaa, valmentaja voi vinkata osallistujille Takuu-Säätiön Penno-työkalusta. Penno on verkossa toimiva ilmainen palvelu, jolla voi seurata omaa talouttaan. Syöttämällä Pennoon tulot ja menot, palvelun käyttäjä voi seurata helposti, mistä rahat tulevat ja minne ne menevät. Lisäksi palvelussa voit asettaa säästämistavoitteen ja seurata, miten sen saavuttamisessa etenee. Penno-työkalu löytyy osoitteesta: Taustaa valmentajalle Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa useimmille suurta muutosta taloudellisessa tilanteessa. Rahaa ei enää tule samalla tavalla talouteen kuin aikaisemmin. Sen takia on tärkeää ottaa talouden suunnittelusta kiinni hyvissä ajoin, vaikka parikin vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Silloin jää aikaa toteuttaa suunnitelmia. Aloita tutustumalla työeläkeotteeseen, jonka saat työeläkeyhtiöltäsi tai eläketurvakeskuksesta. Sama koskee työantajan tarjoamia etuja. Nämä tarkoittavat usein menojen kasvamista, jos tarvitset samoja palveluita vielä eläkkeelläkin. Selvitä ja listaa etuudet. Laskeskele yhteen niiden hintoja, jotta tiedät varautua. Turhista ei tietenkään tarvitse välittää, mutta niistä joita olet tottunut käyttämään ja uskot tarvitsevasi vielä tulevaisuudessa, kannattaa pitää tarkkaa kirjaa. Esim. ammattiliittoon kuuluvien edut päättyvät eläkkeelle siirryttäessä. Sama koskee työantajan tarjoamia etuja.

8 Eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan käytännön muutoksia asumiseen ja terveydenhuoltoon
Uusi asuinpaikkakunta, kun työ ei enää rajoita? Synnyinseudulle, lähemmäs lapsia, lastenlapsia tai ystäviä? Miten asua ja mitä ottaa huomioon? Minkälainen asumismuoto sopii parhaiten? Asumismukavuus ja kunnossapito, esteettömyys, ympäristö, palvelut, liikenne- ja kulkuyhteydet Ei enää työterveyshuoltoa Terveydenhuolto terveyskeskuksessa tai omalla kustannuksella yksityisellä lääkäriasemalla. Hyödynnä työterveyspalveluja, kun vielä voit. Selvitä mahdollisuus eläkkeelle jäävän terveystarkastukseen. Ohje valmentajalle Pyri käsittelemään kysymyksiä ja aiheesta nousevia huomioita dian 18 keskustelutehtävän avulla.

9 Eläkkeelle siirtyminen muuttaa arjen rutiinit ja aikataulut
Miten hallita ajankäyttöä, kun on vuosikymmenten ajan tottunut työn ohjaamaan rytmiin? Uusi vapaus voi tuntua tyhjältä ja herättää myös syyllisyyden tunteita. Miten voisin vain olla jouten? Työn ”pakon” sijaan itseohjautuminen. Uuden arjen ja rytmin löytyminen on yksilöllistä ja vie aikaa.

10 Eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa rooleihin ja minäkuvaan
Työroolin menetys: olenko edelleen entisen ammattini edustaja vai keksinkö tilalle jotakin uutta? Roolien väheneminen voi johtaa hyvinvoinnin vähenemiseen. Useassa roolissa toimimisen on taas havaittu ehkäisevän stressiä. Aiempia, joskus syrjään siirrettyjä kiinnostuksen kohteita voi myös etsiä uudelleen. Taustaa valmentajalle Roolilla tarkoitetaan tiettyyn asemaan liittyviä toimintaodotuksia (Lahikainen ja Pirttilä-Backman 2000.) Kun sosiaalisuus ja toiminta ymmärretään rooleina, kaikilla ihmisillä on väistämättä useita rooleja yhtä aikaa. Aikuisella on kotona mahdollisesti vanhemman rooli, työpaikallaan ammattirooli, kansalaisena äänestäjän tai kuluttajan rooli ja saattaapa hänellä olla vanhempiinsa päin olla vielä jossakin määrin lapsen rooli. Kaikki erilaiset roolit muodostavat kokonaisuuden, jonka puitteissa kyseinen aikuinen toimii. Rooliteorian näkökulmasta elämä ylipäätään on jatkuvaa vanhoista rooleista uloskasvamista ja uusien roolien omaksumista. (Tampereen yliopiston avoin yliopisto 2016). Useassa roolissa – kuten puolison, vanhemman ja työntekijän – toimimisen on havaittu ehkäisevän stressiä. Kaikissa rooleissa tapahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Jos rooleja on useampia, ei epäonnistuminen ja/tai muutos yhdessä roolissa saa aikaan kohtuutonta vahinkoa. Mitä useampaa itselle mieluisaa roolia ihminen voi eläkeiässä toteuttaa, sitä monipuolisemmalta ja mielekkäämmältä elämä tuntuu.

11 Eläkkeelle siirtyminen voi kaventaa sosiaalista verkostoa
Monet sosiaaliset suhteet liittyvät työhön. Nyt vastuu sosiaalisten verkostojen ylläpitämisestä tulee itselle. Sosiaalisten verkostojen väheneminen voi johtaa syrjäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen. Oikeus määrittää itse, minkälaisen sosiaalisen verkoston ympärilleen haluaa rakentaa. Ihmisellä on myös oikeus yksinoloon, mikäli katsoo sen itselleen sopivaksi. Taustaa valmentajalle Työssä ovat työtoverit, esimiehet, alaiset, asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit. Kun ne otetaan pois, mitä jää jäljelle? Perhe, sukulaiset, ystävät ja tuttavat. Verkostot eivät enää tule valmiina työn kautta. (Eläkeliitto 2017.)

12 Muutokset parisuhteeseen tai yksin elävien arkeen
Parisuhde Eläköityminen tapahtuu pariskunnilla harvoin samaan aikaan ja voi tuoda mukanaan ristiriitoja. Enemmän kaivattua yhdessäoloa tai tukalaa oman ajan puuttumista? Toisen tai molempien eläkkeelle jäämiseen kannattaa valmistautua. Keskustelkaa, miten sovittaa yhteen molempien toiveet ja odotukset. Miten varautua lisääntyvään yhdessäoloon? Yksin elävä Eläkkeelle siirtyminen voi tuoda yksin asuvalle lisää yksin oloa, jos sosiaaliset suhteet keskittyvät lähinnä työpaikalle. Eläkkeelle siirtymiseen voi liittyä riski lisääntyneestä yksinäisyyden kokemuksesta. Pohdi sosiaalisten suhteiden merkitystä ja riittävyyttä jo etukäteen. Miten varautua lisääntyvään yksinoloon? Taustaa valmentajalle Enemmän yhdessäoloa – voi olla kaivattua lisäaikaa yhdessä tai tukalaa oman ajan puuttumista ja toisen tukahduttavaa läsnäoloa. ”Yhtäkkiä ollaankin naamakkain läpi vuorokauden” Toinen tuntee itsensä turhaksi työssä käyvän rinnalla Toinen kadehtii kumppanin lisääntynyttä vapaa-aikaa Jos toiselle tai koko eläkeajalle asetetut odotukset eivät täyty esim. kotonaoloajan osalta, voi tämä aiheuttaa harmia ja turhautumista. Jos kotona oleva ei tee kotitöitä, vaan odottaa toista tekemään ne, kuten aiemmin tai vielä korjaamaan kotona olevan jäljet, voi harmistus olla suurta. (Niemelä, H. 2014) Yksin asuvia koskevat tiedot Laitinen 2016.

13 Eläkkeelle siirtyminen muuttaa ruokailua
Työpaikkaruokala ja työn tuoma ruokailurytmi jää pois. Mitä on maukas, monipuolinen ja terveellinen ruoka, joka sopii juuri minulle? Mikä taas ei sovi minulle ja on terveydellinen haitallista? Toinen osa alkaa: Keskustele suhdeverkosto-tehtävästä ja kiitoskirje-tehtävästä Valmistaudu perehtymällä muutokseen: Hyvinvointi (diat 27–33) 45 minuuttia Diat 27–32 käsittelevät hyvinvoinnin eri alueita. Tavoitteena on, että valmennettava ymmärtää, että hyvinvointi eläkeiässä on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. tunnistaa ne muutokset ja mahdollisuudet, joita eläkkeelle siirtyminen voi tuoda suhteessa omaan hyvinvointiin ja sen edistämiseen. herää pohtimaan, millä hyvinvoinnin osa-alueilla voisi aktivoitua tekemään enemmän tai mitä hyvinvoinnille haitallista toimintaa tulisi vähentää. Taustaa valmentajalle Miten eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa syömiseen, kun lounasta ei enää nautikaan työpaikkaruokalassa. Entäpä tilanne sitten, jos on aina laittanut mukaan eväät. Ruoanlaittoon jää eläkkeellä enemmän aikaa, mutta onko tähän halua? Ruoka vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hyvän ruuan ja päivittäisen liikunnan tulisi olla yhtä luonnollinen ja arkipäiväinen osa elämäämme kuin jokaöinen uni. Nykyään turhan usein kuitenkin erilaiset dieetit ja mittaaminen tekevät syömisestä ja liikkumisestakin ikävää ja turhan kurinalaista touhua. Hyvä ruoka on kuitenkin yksi parhaista ja aidoimmista nautinnoista, eikä siitä kannata tinkiä. Kiinnostus terveelliseen ruokaan ei säily, jos ruoka on mautonta, nälkä ei lähde tai jos joka suupalan vaikutusta painoon pitää tarkkailla. Suomalaistenkin lihominen on tosiasia ja suuri kansaterveydellinen ongelma. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lihavuuden ongelma koskettaa erityisesti lapsia, nuoria ja työikäisiä. Ikääntyneillä ylipainoa suurempi ongelma on painonlasku, ruokahaluttomuus ja lihasten heikkeneminen, jotka ovat terveyden ja toimintakyvyn säilymisen kannalta merkittäviä riskitekijöitä. Ravitsemussuositukset ovat terveellisen ruokavalion kivijalka. Tärkeintä on kuitenkin syödä niin, että on hyvä olo, sillä jokainen me olemme yksilöitä eivätkä samat ohjeet sovi kaikille. Useat ateriat ja välipalat pitkin päivää pitävät nälän hyvin poissa ja sokeritasapainon hyvänä. Proteiinien imeytyminen heikkenee iän myötä, mutta runsas proteiinipitoisten tuotteiden nauttiminen varmistaa riittävän proteiinien saannin. Kala, kana, liha, kananmuna ja maitovalmisteet tuovat hyvää proteiinia ja luustolle ja lihaksille rakennusaineita. Kalaa olisi hyvä syödä pari kertaa viikossa riittävän D-vitamiinin ja tarpeellisen kalanrasvan saannin turvaamiseksi. Liha tuo ruokavalioon myös rautaa ja maitovalmisteet luustolle ja hampaille elintärkeää kalsiumia sekä D-vitamiinia. Kun ruokavalio sisältää myös runsaasti kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoisia tuotteita ja kasvirasvoja eläinrasvojen sijaan, on kaikki kunnossa. Eläkkeellä viimeistään on aika nauttia ja antaa aikaa myös nautinnolliselle syömiselle ilman kiirettä. Eläkkeellä on aikaa myös kokata ja kokeilla uutta. Mitä jos lähtisit kokkikurssille opiskelemaan, mitä kaikkea ihanaa voisit tarjota itsellesi ja läheisillesi?

14 Eläkkeelle siirtyminen muuttaa suhdetta alkoholiin
Iän myötä ihmisen keho muuttuu ja aineenvaihdunta hidastuu. Samalla alkoholin vaikutukset voimistuvat. Riskiraja 65 vuotta + Perusterveet, ei säännöllistä lääkitystä 7 Korkean riskin raja vuotta Sairastuvuus ja kuolleisuusriski kasvaa Kohtalaisen riskin raja vuotta 24-25 12-16 14 Miehet Naiset tai 3 kerralla Pohjatuu Käypä hoito -suositukseen (2015) ja National Institute of Alcohol, Abuse and Alcoholism -instituutin suositukseen. Taustaa valmentajalle Iän myötä ihmisen keho muuttuu. Aineenvaihdunta hidastuu. Sen sijaan alkoholin vaikutukset voimistuvat. Tämä johtuu siitä, että ikääntyessä kehon rasvapitoisuus kasvaa ja vesipitoisuus pienenee. Alkoholin juominen poistaa nestettä elimistöstä. Siksi on tärkeää juoda riittävästi vettä, kun käyttää alkoholia. Riskiraja ei ole turvaraja! Alkoholiannos = 12 g alkoholia =pullo keskiolutta (33 cl) =lasi mietoa puna- tai valkoviiniä (12 cl) =annos väkevää viiniä (8 cl) =annos viinaa (4 cl) Ikääntyneelle neljä keskiolutta aiheuttaa suuremman veren alkoholipitoisuuden, kuin nuoremmalle henkilölle ja sen seurauksena humaltuminen tapahtuu herkemmin. Siksi alkoholin käyttö voi muuttua haitalliseksi, vaikka alkoholin määrät eivät kasvaisikaan. Alkoholista johtuvat vieroitusoireet muuttuvat vaikeammiksi ja pidempikestoisiksi. Alkoholia ei tule käyttää unilääkkeenä! Alkoholi heikentää unen laatua. Runsas alkoholin käyttö vaikeuttaa syvää unta, joka on psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeää. Kuorsaaminen ja hengityskatkot lisääntyvät. Uni on usein levotonta ja katkonaista. (Turun Ammattikorkeakoulu 2009a.)

15 Eläkkeelle siirtyminen on mahdollisuus lisätä liikuntaa
Terveyden näkökulmasta tärkeintä on säännöllinen, päivittäinen kohtuullinen liikunta, joka tuntuu hyvältä. Lihasvoima, tasapaino ja notkeus pitävät yllä toimintakykyä ja hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan arjessa. Eläkkeelle siirtyminen on mahdollisuus lisätä liikuntaa. Alkuun pääsee vähemmälläkin ja pienikin määrä reipasta liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan. Taustaa valmentajalle Jotta päivittäisestä liikuntatuokiosta ja liikkeessä olemisesta tulisi tapa, sen pitää olla mukavaa. Monille on vastenmielinen ajatus lähteä ryhmäjumppaan tai kuntosalille, mutta sen sijaan lähimetsässä yksin käveleminen saattaa olla mieluista. Terveysliikunta ei ole urheilua, eikä siihen tarvita välttämättä mitään erityisiä välineitä. Marjastus, kalastus, sauvakävely tai vaikka siivoaminen käyvät hyvin terveysliikunnasta, puhumattakaan lastenlasten kanssa leikkimisestä. Myös ystävyyssuhteiden, perheen ja turvaverkoston merkitys ikääntyneen hyvinvoinnille on suuri. Kuka meistä haluaisi olla yksin tai yksinäinen? Liikunta on parhaimmillaan silloin, kun sitä voi harrastaa yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Liikunta tarjoaa myös mahdollisuuden löytää uusia ystäviä tai harrastuskavereita. Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Lihasvoima, tasapaino ja notkeus pitävät yllä toimintakykyä: Työikäisten ja yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksen painotusero näkyy viikoittaisessa liikuntapiirakassa siten, että piirakan keskiosa on kasvanut: lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2–3 kertaa viikossa. Monet jumpat harjoittavat samanaikaisesti näitä ominaisuuksia. Lihasvoimaa voi lisätä kuntosalilla tai vesivoimistelussa. Monenlaiset apuvälineet, kuten punnukset, ovat hyviä kotivoimisteluun, mutta jo tuolilta nousut ja kyykistykset auttavat alkuun. Samoja lihasryhmiä ei suositella harjoittamaan peräkkäisinä päivinä. Tasapainon kehittämiseen on olemassa ohjattuja liikuntaohjelmia, mutta samoja taitoja voi harjoittaa mukavasti tanssin tahdissa tai luonnossa liikkuessa. Venyttelyt ja jooga ylläpitävät notkeutta. Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan arjessa: Monia pitkäaikaissairauksia ehkäisevän kestävyyskunnon ylläpitoon tarvitaan reipasta liikuntaa yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Reippaasti liikkuessa, esimerkiksi kävellessä, hengästyy lievästi, mutta pystyy puhumaan kokonaisia lauseita. Rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi hiihto tai vesijuoksu, joissa hengästyy selvästi ja pystyy puhumaan vain muutaman sanan kerrallaan. Alkuun pääsee vähemmälläkin: Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle päivälle viikossa. Jo kymmenen minuutin reippaat liikuntatuokiot edistävät terveyttä, kunhan niitä kertyy riittävästi viikon mittaan. Vähäinenkin liikkuminen on hyväksi toimintakyvylle ja terveydelle, kunhan se on säännöllistä. Jos liikkumisessa on ollut taukoa, maltillinen aloittaminen on paikallaan. Kävely sopii kaikille, ja erityisen tehokasta arkiliikuntaa on portaiden nouseminen. PERUSLIIKUNNALLA tarkoitetaan niin sanottua hyötyliikuntaa •vähentää ja hidastaa vanhenemisen väistämättä tuomia muutoksia •parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkumiskykyä. Voiman paraneminen alaraajoissa helpottaa pystyssä pysymistä. HYVIÄ LIIKUNTAMUOTOJA OVAT: •piha- ja kotityöt •asiointi •marjastus Kuntoliikunta Kuntoliikunnalla tarkoitetaan terveyskuntoa kehittävää liikuntaa Hyviä liikuntamuotoja ovat: •muokkausvoimistelu, jooga, taichi, venyttely Ikääntyville suositellaan tasapainoa ja ketteryyttä kehittävää liikuntaa sekä voimaharjoittelua yhteensä 2–3 kertaa viikossa Päivittäinen lyhytkestoinen liikunta on hyödyllisempää kuin harvemmin toistuva pitkäkestoinen toiminta erityisesti ikääntyneillä Lähde: UKK-Instituutti

16 Eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa uneen ja lepoon
Unen tarve ei vähene iän myötä. Uni voi muuttua kevyemmäksi, jos liikunta tai muu fyysinen rasitus vähenee. On tärkeää rentoutua ja rauhoittua myös muilla tavoin päivän aikana. Taustaa valmentajalle Toisin kuin usein uskotaan, nukkuminen ja unen tarve eivät vähene iän myötä. Uni voi muuttua kevyemmäksi, jos liikunta tai muu fyysinen rasitus vähenee. Myös päiväunet, torkkuminen ja lepo vievät osansa yöunista. Moni vaiva tai sairaus voi aiheuttaa heräilyä tai unettomuutta, samoin huolet ja murehtiminen. Väsyneenä mielikään ei toimi, ja riittävä uni onkin mielen hyvinvoinnin perusedellytys eläkeiässä. Elämää voi koettaa rytmittää niin, että nukkuu useita lyhyitä jaksoja, jos pitkien yöunien nukkuminen on vaikeaa, mutta kaikille sellainen ei sovi. Riittävään lepoon ja myös unettomuuden syiden hoitoon on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota. (Haarni 2014.)

17 Eläkkeelle siirtyminen voi tuoda lisää aikaa nautinnolle – suhde seksuaalisuuteen ei muutu
Perusvoimavara, joka vaikuttaa hyvinvointiin monin tavoin. Halu ja kyky nauttia seksuaalisista aktiviteeteista ei muutu paljoakaan ikääntymisen seurauksena. On moninaistunut – myös ikäihmisten keskuudessa. Ohje valmentajalle Tästä syntyy keskustelua, jota voidaan käydä jo dian yhteydessä. Taustaa valmentajalle Nykyiset eläkeläiset ja parhaillaan tähän elämänvaiheeseen siirtyvät ovat aikaisempia sukupolvia useammin kokeneet seksuaalisuutensa ja sen ilmaisemisen tärkeäksi osaksi identiteettiään kaikissa ikävaiheissa. Yhä useammat ovat seksuaalisesti aktiiveja ikääntyessään. Ihmisten peruskapasiteetti nauttia seksuaalisista aktiviteeteista ei muutu paljoakaan ikääntymisen seurauksena. Ikääntyminen ei sinänsä välttämättä vaikuta paljoa varsinkaan seksuaaliseen halukkuuteen. Myös seksuaaliseen toimintakykyyn se vaikuttaa oletettua vähemmän. Erityisesti nuorena seksuaalisesti aktiiviset ovat sitä myös vanhana. (Kontula 2016.) Parhaimmillaan seksuaalisuus lisää voimavaroja ja pahimmillaan syö niitä aiheuttaen esim. mielenterveyden ongelmia. Oman seksuaalisen suuntautumisen mukaan eläminen ja sen pohjalta hyväksytyksi tuleminen on tärkeää.

18 Kohti omaa eläkeläisyyttä
Suunnittele hyvän eläkeiän eväät Kohti omaa eläkeläisyyttä (diat 34–52) 2 tuntia ja 15 minuuttia Tavoitteet valmennettaville tunnistaa ja tiedostaa, mikä hänelle on tärkeää (omat arvot) sekä ymmärtää, mikä merkitys arvojen mukaisella elämällä on hyvinvoinnille. kartoittaa ja tunnistaa omat voimavaransa ja on rohkaistunut niiden käyttämiseen. ymmärtää tavoitteellisuuden merkityksen ja asettaa mieleisiä tavoitteita omalle eläke-elämälleen sen mukaisesti, mitä pitää elämässä tärkeänä. Rohkaistuu unelmoimaan. Pohtii konkreettisia tehtäviä eläkeiälle asetettujen tavoitteiden ja unelmien saavuttamiseksi.

19 Tunnista arvot ja itselle tärkeät asiat
Asiat, joita pidät tärkeinä. Näyttävät suuntaa muutoksen keskellä. Tunteet ja ajatukset vaihtelevat, arvot usein pysyvämpiä. Taustaa valmentajalle Arvot ja niiden tiedostaminen näyttävät suuntaa eläkeläiselämälle. Kun tiedät, mikä sinulle on todella tärkeää, tiedät mitä haluat tehdä ja mihin käyttää aikasi! Emme voi kontrolloida tunteitamme emmekä aina ajatuksiammekaan. Tunteet ovat usein ohimeneviä, eivätkä ajatukset aina ole totta. Elämän ei siis pitäisi ohjautua tunteiden ja ajatusten vaan omien arvojen mukaan.

20 Miksi arvojen mukaista eläkeläiselämää?
Vahvasti oman näköistä elämää, joka tuo hyvinvointia arkeen. Teot antavat arvoille sisällön, mutta elämättäkin jäänyt arvo on aina mahdollisuus, jos sen tunnistaa: ”Oma hyvinvointini on minulle tärkeää. Mitä teen tai tulen tekemään sen eteen?” Kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää, tiedät mihin käytät aikasi. Moni elää ikään kuin automaattiohjauksella ja pyörittää arkea ajattelematta, että jokainen päivä on täynnä erilaisia valintoja." –Psykologi Susanna Sandhu, (Sandhu 2015.) Kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää, tiedät mihin käytät aikasi.

21 Kartoita voimavarat Voimavara = vahvuus, kyky, toimintamahdollisuus, resurssi tai keino. Henkilökohtaisia tai ympäristöstä riippuvaisia.

22 Miksi voimavarat käyttöön?
Auttaa tyydyttämään tarpeet ja saavuttamaan tavoitteet sekä tekemään elämästä mielekästä. Meillä kaikilla on voimavaroja – vaikkakin erilaisia. Henkilön voimavarojen kokonaisuus muodostuu sisäisten ja ympäröivien voimavarojen yhdistelmänä. Turun ammattikorkeakoulu 2009c.

23 Taustaa valmentajalle
On tärkeää huomioida, että henkilön voimavarojen kokonaisuus muodostuu kaikkien näiden voimavarojen yhdistelmänä. Sukupolvesta voimavarana: ”Semi Purhosen (2002, 39-40) mukaan 60 prosenttia suomalaisista samaistaa itsensä johonkin sukupolveen. Korkein samastuneiden osuus 80.4 % on suurten ikäluokkien ( syntyneet) jäsenten keskuudessa. Perustellusti voidaan todeta, että suuret ikäluokat muodostavat paitsi yhden ikäkohortin myös tietoisen sukupolven (vrt. myös Virtanen 2002, 46).” (Koskinen 2004.)

24 Mielen hyvinvoinnista tukea eläkkeelle siirtymiseen
Mielen hyvinvointi on yksilöllinen kokemus. Ei kaikille samaa määritelmää, vaan kysymys: Mikä tuo sinulle mielen hyvinvointia ja iloa? Kolmas osa alkaa: Keskustele yleisesti viime kerrasta ja omannäköisen eläkeläisyyden hahmottamisesta. Mielen hyvinvoinnista tukea eläkkeelle siirtymiseen (diat 53–68) 1 tunti ja 30 minuuttia // Jos osasto ei mukana: 2 tuntia Tavoite valmennettaville Ymmärtää mielen hyvinvoinnin merkityksen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tietää, mitkä tekijät /taidot mielen hyvinvointia tukevat. Saa tietoa mielen taidoista ja rohkaistuu kokeilemaan/harjoittelemaan niitä arjessa. Mielen hyvinvointia koskevat sisällöt pohjautuvat Suomen Mielenterveysseuran aineistoon Ikääntyvä mieli (2014).

25 Mielen hyvinvointia tukevat tunnetaidot
Tunteiden tiedostaminen, ilmaiseminen, säätely ja hyväksyvä kohtaaminen. Omia kielteisiä ajatusmalleja ja tunteita on mahdollista oppia huomaamaan ja korvaamaan niitä rakentavammilla vaihtoehdoilla. Tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät iän myötä, kun tunne-elämä tasoittuu. (Suomen Mielenterveysseura 2017b.) Taustaa valmentajalle Mitä ovat tunnetaidot: Kykyä tiedostaa, ymmärtää, ilmaista tunteita ja kokea ne hyväksyvästi Tunteiden säätelyä, hallintaa, annostelua, hankalien kanavointia Itsehillintää. Mitä tarvitsen ja mitkä ovat mielihaluja? Omien tarpeiden kuuntelua, kykyä määritellä omat rajat Itsearvostusta ja –luottamusta Jämäkkyyttä. En anna toisten toimia enkä itsekään toimi omaa hyvinvointia heikentävällä tavalla Tunteiden tiedostamiseen liittyy niiden havaitseminen, tunnistaminen, nimeäminen, ymmärtäminen ja tulkinta Tunteiden ilmaiseminen ja sääteleminen ovat tunnetaitojen toisiaan täydentävät vastinparit. Tunneilmaisu tarkoittaa kykyä tuoda julki ne tunteet, jotka tarvitsevat ilmaisua. Se tarkoittaa niin kykyä näyttää myönteisiä tunteita kuin kykyä kanavoida hankalia tunteita niin, että ne eivät muutu vahingoittaviksi. Tunteiden säätely on tunteiden hallintaa ja itsehillintää. Se on kykyä käsitellä tunteita sopiviksi paloiksi, niin että ne eivät käy ylivoimaisiksi itselle tai tilanteeseen nähden, eivätkä vahingoita ketään. Säätelystä voi puhua myös tunteiden annosteluna; kykynä kokea ja ilmaista niitä sopivan kokoisina. (Suomen Mielenterveysseura 2017b.) Tunteiden hyväksyvä kohtaaminen tarkoittaa pyrkimystä kohdata kaikki tunteet lämpimästi ja myötätuntoisesti. Tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät iän myötä. Vaikka kaikista tunteista ei pitäisikään, niiden kanssa oppii tulemaan paremmin toimeen. Tutkimusten mukaan tunteisiin suhtautumisen taito kasvaa ikäännyttäessä – ilmeisesti aivot myös muokkautuvat tätä tukevaan suuntaan.

26 Mielen hyvinvointia tukee myönteinen suhtautuminen
Näkökulman muuttaminen Armollisuus Kiitollisuus Menneen elämän hyväksyminen Anteeksiantaminen Nykyhetkestä iloitseminen Itsensä ja muiden arvostaminen Huumori Ei tarkoita yltiöpositiivisuutta Taustaa valmentajalle Eri asia kuin perusteeton positiivisuus ”tekopirteys”. Jokaisen pienenkin onnistumisensa voi huomioida ja antaa siitä kiitosta itselleen. Onnistumisten huomioimisen voi ottaa päivittäiseksi rutiiniksi, jonka voi tehdä esimerkiksi joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Omia kielteisiä ajatusmalleja ja tunteita on mahdollista oppia huomaamaan ja korvaamaan niitä rakentavammilla vaihtoehdoilla. Myönteinen suhtautuminen itseen, elämään ja muihin ihmisiin tärkeä ikääntyvän elämäntaito.

27 Mielen hyvinvointia tukevat selviytymiskeinot
Selviytymiskeinojen kirjo on yksilöllinen. Eläkeikään mennessä jokaisella yksilöllä on käytössään joukko erilaisia ja aiemmin hyväksi havaittuja selviytymisen tapoja. Ohje valmentajalle Pääpaino seuraavassa tehtävässä, jossa on lueteltu selviytymiskeinoja.

28 Mielen hyvinvointia tukevat elämänkokemus ja elämäntaidot
Ikääntyminen ja elämänkokemus kartuttavat elämäntaitoja, jotka helpottavat muutoksista selviytymistä. näkemysten avartuminen suhteellisuudentaju itsetuntemus kärsivällisyys joustavuus Taustaa valmentajalle Eläkeiässä ihmiselle on kertynyt mittava elämänkokemus ja sen myötä rakentuneita elämäntaitoja. Jokaisen lähtökohdat ja elämänkulku ovat kuitenkin ainutkertaiset, ja siksi elämänkokemukset ja elämäntaidot vaihtelevat yksilöllisesti. Myös mielen voimavarat vaihtelevat: niitä kuluu kuormittavissa tilanteissa ja kertyy eri tavoin erilaisissa tilanteissa. Eläkeikään mennessä kokemuksista on silti ehtinyt oppia. Aikuisten psyykkistä kehitystä koskevien tutkimusten mukaan mielen hyvinvointi voi lisääntyä ihmisen ikääntyessä, sillä ikä lisää psyykkistä kypsyyttä. Vaikka vanhenemiseen kuuluu tietynlaista toiminnan hidastumista, sen vastapainona rakentuu kokonaisuuksien ja asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä, suhteellisuudentajua ja asennoitumisen rauhoittumista, jotka voivat tuoda elämään viisautta ja seesteisyyttä.

29 Mielen hyvinvointia tukevat aivojen ja mielen huoltaminen
Uteliaisuus uutta kohtaan pitää mielen virkeänä. Oppimisen kautta syntyvistä oivalluksista tulee hyvää mieltä pitkäksi aikaa. Asioiden opettelu ja tehtävien ratkaisu aktivoi muistitoimintoja. Iäkkäät aivot sisältävät nuorempia enemmän tietoa, jota yhdistellä. Taustaa valmentajalle Osaamisen haastaminen sekä erilaisiin asioihin perehtyminen ovat mitä parhainta mielen hyvinvoinnin vahvistamista. Vaikka osa tiedon käsittelyn prosesseista iän myötä vähitellen hidastuukin, kyky oppia ei pääty vaan elämän asiantuntijuuden viisaudeksi kutsuttu taito yleensä lisääntyy.

30 Mielen hyvinvointia tukevat kulttuuri ja luonto
Synnyttävät elämyksiä, jotka edistävät hyvinvointia. Auttavat työstämään ja tiedostamaan kokemuksia, toiveita ja ristiriitoja. Kohentavat itsessään mielen hyvinvointia. Luonnonympäristöt lieventävät masentuneisuutta ja yksinäisyyden kokemista, sekä aktivoivat muistitoimintoja ja lisäävät psyykkisiä voimavaroja. Taustaa valmentajalle Teatteri, tanssi, kuvataide, musiikki, elokuva, sanataide ja valokuva suovat jokainen loputtomasti mahdollisuuksia. Luova toiminta tarjoaa mahdollisuuksia itseilmaisulle ja välineitä löytää uusia merkityksiä. Musiikilla on todettu olevan mielen hyvinvointia vahvistavia neurobiologisia ominaisuuksia. Myös musiikkiliikunnan muodot kuten tanssi ovat erityisen kiinnostavia ja antoisia. Tanssissa musiikkiin yhdistyvät kognitiivisen, sosiaalisen ja fyysisen aktiivisuuden ulottuvuudet. Taide tuottaa elämyksiä ja nautintoa myös sellaisenaan.

31 Mielen hyvinvointia tukevat ihan tavalliset asiat
Hymy. Kahvi. Ystävällisyys. Auringonpaiste. Huomioiminen. Parranajo. Lemmikki. Kuuntelu. Lämmin ruoka. Kohtaaminen. Penkkiurheilu. Mukava yllätys. Ulkoilma. Musiikki. Virkistävät päiväunet. Kampaus. Hyvä kirja. Monet pienet ja arkiset asiat tuovat hyvää mieltä. Tunnista, suunnittele, tee ja toista. Ohje valmentajalle Painotus siinä että jokainen voi pienillä asioilla vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiin: Samoin kuin fyysistä terveyttä myös mielenhyvinvointia voi jokainen itse vahvistaa.

32 Mielen hyvinvointia tukee yhdessä tekeminen
Vaikuttaa tutkitusti mielen hyvinvointiin eläkeiässä. Arki rytmittyy ja jäsentyy aikatauluiksi ja sisällöiksi. Mahdollisuuksia on lukemattomia: tärkeintä on löytää itseä kiinnostavaa toimintaa. Antaa mahdollisuuden kokea yhteenkuuluvuutta. Taustaa valmentajalle Hyvinvointi on sosiaalisesti rakentuvaa, sillä ihminen on pohjimmiltaan laumaolento. Varttuneiden ihmisten parissa tutkitusti vaikuttavaksi mielen hyvinvoinnin vahvistajaksi on todettu ryhmämuotoinen – siis sosiaalinen – toiminta. Kun tarjoaa oman panoksensa toisten hyväksi vaikkapa kuuntelijana, toteuttaa lähimmäisyyttä. Eläkkeellä olevien osallisuutta pidetään yleisesti tärkeimpänä yhteiskunnallisena mielen hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Aito osallisuus edellyttää kaikenikäisten yhteiskuntaa, jossa ihmisiä ei iän perusteella syrjitä. Muiden kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen vaikuttaa tutkitusti mielen hyvinvointiin eläkeiässä. Osallistua voi erilaiseen suku-, naapurusto-, ystäväin- sekä harrastus-, yhdistys- tai vapaaehtoistoimintaan. Toiminnassa yhdistyvät sosiaalisuus, innostus ja virkistys.

33 Osallisuudesta tukea eläkkeelle siirtymiseen
Vapaaehtois- ja harrastustoiminnasta mieluisa yhteisö ja hyvinvointia Vapaaehtoistoiminta Suomen Punaisessa Ristissä Osallisuudesta tukea eläkkeelle siirtymiseen (diat 69–68) 1 tunti ja 30 minuuttia // Jos osasto ei mukana: 1 tunti Ohjeet valmentajalle Tietoa ja materiaalia toimintamahdollisuuksista Punaisessa Ristissä ja erityisesti omassa osastossa, mutta myös muista alueen mahdollisuuksista. Jos mahdollista, osaston vapaaehtoisia kertomassa osaston toimintamuodoista. Vaihtoehtoina toiminnallinen osuus, jossa tutustutaan paikalliseen Punaisen Ristin toimintaan käytännössä. Tavoitteet valmennettaville Tiedostaa osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan positiivisen merkityksen hyvinvoinnille. Pohtii omaa suhdettaan vapaaehtoistoimintaan. Pohtii, minkälainen tekeminen ja osallisuus olisi mielekästä juuri hänelle. Pääsee tutustumaan Suomen Punaisen Ristin toimintaan – vaikka ihan kokeilumielessä. Kokee itsensä lämpimästi tervetulleeksi Punaisen Ristin paikallisosastoon.

34 Iloa osallistumisesta: Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminnassa et vain auta tärkeäksi kokemiasi asioita vaan voit tavata uusia ihmisiä, oppia uutta ja luoda viikkoosi rytmiä. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti hyvinvointia eläkeiässä hidastaa koetun terveyden ja toimintakyvyn huononemista vähentää masennusoireita lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta ja kohottaa itsetuntoa (Ikäinsitituutti 2016.) Taustaa valmentajalle Vapaaehtoistoiminnan positiiviset vaikutukset: Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisella ja yhteisöllisyydellä on monenlaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia eläkeikäisille - jopa enemmän kuin nuoremmille. Erityisesti ne, jotka laajentavat tai lisäävät vapaaehtoistoimintaan osallistumista eläkeiässä kokevat voivansa hyvin useammin kuin muut. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen hidastaa koetun terveydentilan ja toimintakyvyn huononemista sekä masennusoireiden lisääntymistä. Myös tyytyväisyys, onnellisuus ja itsetunto on havaittu vapaaehtoistoimintaan osallistumisen myönteisiksi seurauksiksi. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on siis monenlaisia hyvinvointia edistäviä seurauksia: se näyttäisi vaikuttavan niin fyysiseen kuin mielenkin terveyteen ja tarjoavan siten merkittäviä hyötyjä eläkeikäisten elämässä - itse asiassa enemmän kuin nuoremmille. ”Uusi tutkimus todistaa: Ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Hyväntekeminen tuo hyvän mielen. Ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat vapaaehtoisuus, kyky toimia ja läheisyys. Uuden tutkimuksen mukaan listasta kuitenkin puuttuu yksi: hyväntekeminen. Martelan ja Richard M. Ryanin tutkimukset osoittivat, että hyväntekemisellä on itsenäinen vaikutus ihmisen psykologisen hyvinvointiin ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi. Tutkijat tarkastelivat neljässä erillisessä tutkimuksessa hyväntekemisen vaikutusta hyvinvointiin ja tulos oli kaikissa sama: usein paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi. Uudet tutkimustulokset antavat alustavaa tukea väitteelle, että kokemus hyväntekemisestä voisi olla ihmisen psykologinen perustarve. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Frank Martelan ja Richard M. Ryanin tutkimus julkaistiin Journal of Personality -lehdessä.” (YLE Uutiset, Kotimaa )

35 Vapaaehtoistoiminnasta mielekäs harrastus
Kaikille löytyy mielenkiintoista toimintaa valtavalta järjestökentältä ”Paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi.” – Frank Martela, hyvän elämän tutkija Minkälainen toiminta kiinnostaisi juuri sinua?

36 10 vinkkiä eläkkeelle jäävälle
Rakenna oma käsityksesi eläkeläisyydestä. Elä arvojesi mukaan ja aseta tavoitteita. Noudata päivä- ja viikkorytmiä. Sitoudu johonkin tehtävään edes kerran viikossa. Pidä huolta itsestäsi – sekä mielestä että kehosta. Ole utelias ja opettele uutta. Löydä itsellesi yhteisö tai useampia. Arvosta ystäviä, mutta hanki myös tuttavia. Ole avoin uudelle elämänvaiheelle ja sen tuomille mahdollisuuksille. Ajattele positiivisesti. Viljele hyväntahtoisuutta ja iän mukanaan tuomaa viisautta. (Mukaillen Juhela 2011, Merenmaa 2013 ja Pylkkänen 2015.)

37 Lähteet Eläkkeelle – Paljon tietoa eläkkeistä ja eläkkeelle siirtymisestä. Web. Eläkeliitto Oman elämänkulun ja tarkoituksen tiedostaminen voimavarana. Web. Lainattu Elämäntaidon eväät -hanke Mielipakka -kortit. Ikäinstituutti. Ikä-ESKO -hanke. Virtaa eläkevuosiin – tietoa eläkkeelle siirtyville. Web. Ikäinstituutti Vapaaehtoiseksi seniorina. Web. Juhela, P Oloneuvos: Miten varaudun eläkkeelle siirtymiseen?. Ekonomi, 1/2011. Koivu, T. ja Sandhu, S Elämisen arvoista. Päivä Osakeyhtiö. Kontula, O Ikääntyvän ihmisen seksuaalisuus. Esitys Vanhustyön messuilla , Finlandia talo. Koskinen, S Ikääntyneitten voimavarat. Lainattu Web. Koskinen, S Elämän tarkoituksellisuuden kokemisen merkitys ikääntyville ihmisille. Luento 2. Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi. Koskinen, S Ikääntyvien voimavarat ja niiden merkitys hyvinvointipalveluille. Ikääntyminen voimavarana -seminaari. Kauhava Web. Koskinen, S Voimavarat hyvän vanhenemisen edellytyksenä. Ikääntyvien yliopiston keskustelutilaisuus ”Ikä on mahdollisuus”. Tieteen päivät Helsinki. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma KKI-Kunto-opas 60+. Web. Käypä hoito Alkoholiongelmaisen hoito. Web.

38 Lahikainen, A-R. ja Pirttilä-Backman, A-M. 2000. 163 – 165
Lahikainen, A-R. ja Pirttilä-Backman, A-M – 165. Sosiaalipsykologian perusteet. Web. Laitinen, J Jo yli miljoona asuu yksin. Helsingin Sanomat Mannerheimin lastensuojeluliitto Vinkkejä vanhempainiltaan - ASK-projektin vanhempainilta-toiminnan taustaa ja kokemuksia. Web. Merenmaa K Eläkeläisen 10 käskyä. Teoksessa Töytäri, J Positiivisen eläkeläisen käsikirja. Markprint Oy, Lahti. Moberg, T Eläköityminen voi olla suuri kriisi, jos siihen ei ole valmistautunut. Turun Sanomat, Mäensivu, K Eläkkeelle siirtyminen - niin monta uutta peiliä - Omakohtaisia kokemuksia ja tukea kirjallisuudesta. Esitys National Institute of Alcohol, Abuse and Alcoholism Special populations and co-occurring disorders: older adults. Web. Lainattu Niemelä, H Pieni eläkekirja : eläkkeelle työstä, ei elämästä. Maahenki. Porvoo, Bookwell. Pesonen, J Arki eläkkeellä – taloustietoa muuttuvaan arkeen. Kuluttajaliitto. Web. Pietikäinen, A Kohti arvoistasi: suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Duodecim, Helsinki. Pylkkänen, A Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkkeelle siirtymiseen valmistautuminen -esitys. Täyttä elämää eläkkeellä – hankkeen aloitustapahtuma. Pori Pynnönen, K Aktiivinen ikääntyminen. Mitä suomalaiset tutkimukset ovat siitä sanoneet. Cuporen verkkojulkaisuja 6. Rantala I Minäkö eläkkeelle. Lainattu Tehy-Lehti 11/2014. Rauhala, M Myötätuntoinen kirje itselle Web. Saarenheimo, M Miksi jatkaisin – työn merkitys eläkeiän lähestyessä. Esitys iAreena 2012 Työtä ja elämää - työssä ja eläkkeellä -seminaari.

39 Saarenheimo, M. 2014. Mitä vanhuudelle on tapahtunut?. Web.
Sandhu, S Elätkö arvojesi mukaan? Web. Lainattu Suomen mielenterveysseura Ikääntyvä mieli – Mielen hyvinvointia vanhetessa. Toim. Ilka Haarni. Web. Suomen mielenterveysseura. 2017a. SELMA - selviytymismatka kriisistä eteenpäin. Selviytymiskeinot osa 1. Web. Suomen mielenterveysseura. 2017b. Tunnetaitojen perusteet. Web. Lainattu Tampereen yliopiston avoin yliopisto Roolit sosiaalisuuden kuvaajana. Web. Lainattu Torstila, P Haastattelu Talouselämä-lehden Elinvoimainen Suomi -liitteeseen Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto. Turun Ammattikorkeakoulu. 2009a. Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin. Web. Turun Ammattikorkeakoulu. 2009b. Ikäihmisten liikunnan vaikutus toimintakykyyn. Web. Turun Ammattikorkeakoulu. 2009c. Voimavarana positiivinen mielenterveys. Web. Tiihonen, A Täyttä elämää eläkkeellä – Koulutusmateriaali eläkevalmennuksen vetäjille/valmentajille. Aineisto laadittu Suomen Punaiselle Ristille Töytäri, J Positiivisen eläkeläisen käsikirja. Markprint Oy, Lahti. UKK-Instituutti Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. Web. Vance Peavy, R Suhdeverkostot merkitysten luojana. Teoksessa Elämäni työkirja. Psykologien kustannus Oy, Helsinki. Harjoitus mukaillen A-URA, muokannut Rantala, I. 2015, Täyttä elämää eläkkeellä –hankkeen aloitustilaisuus, , Kuopio. Vartiovaara, I Elämänmuutosten stressaavuus. Eustressi Duodecim terveyskirjasto. Web. Voimaa vanhuuteen -ohjelma Iäkkäiden terveysliikuntaohjelma. Web.