YH2 Yritykset Talous- 1 kpl politiikka 1 kpl Suhdanteet - kpl Kansain-

Esitys aiheesta: "YH2 Yritykset Talous- 1 kpl politiikka 1 kpl Suhdanteet - kpl Kansain-"— Esityksen transkriptio:

1 YH2 Yritykset Talous- 1 kpl politiikka 1 kpl Suhdanteet - kpl Kansain-
Verotus - kpl YH2 2017→ 2017; Työehtosopimukset 20p. (YH1) Yritysmuodot 20p. Euro ja rahapolitiikka 30p. (YH4) Kuntatalous 30p. (YH1) Jakamistalous 20p Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 30p. Kansain- välinen talous 1 kpl Raha ja rahoi- tusmarkkinat - kpl

2 Muut YO-tehtävät 2017 Työehtosopimukset 20p. (YH1) Yritysmuodot 20p.
Euro ja rahapolitiikka 30p. (YH4) Kuntatalous 30p. (YH1) Jakamistalous 20p Euroopan keskuspankin rahapolitiikka (YH4) 30p.

3 Tehtävät 2017 K2012/4 S2015/+10 S2013/4 S2016/+10 S2014/3 S2014/+9
Tuottavuus? S2013/4 Vaihto- ja kauppatase? S2014/3 Pankkien toiminta? K2016/4 Hyödykkeen hinta? S2015/+10 teollisuus S2016/+10 FED:n ja EKP:n ohjauskorot S2014/+9 Kotitalouksien kulutus? S2012/+9 BKT-vertailuja

4 S2013/4 Taseet

5 Taseet KAUPPATASE kertoo tavaroiden viennin ja tuonnin arvon.
Ulkomaankauppaa mitataan taseilla (=mittareilla). KAUPPATASE kertoo tavaroiden viennin ja tuonnin arvon. Jos kauppatase on ylijäämäinen, vienti on ollut suurempaa kuin tuonti. PALVELUTASE kertoo palveluiden viennin ja tuonnin (matkailu) Taseet

6 VAIHTOTASE on kauppatase + palvelutase (esim
VAIHTOTASE on kauppatase + palvelutase (esim. matkailu) sekä suomalais- ten ulkomaille maksamat ja saamat tuotannontekijä- korvaukset (esim. osinkotulot) ja tulonsiirrot (esim. EU-maksut/ saadut tuet). Taseet VAIHTOTASE

7

8 Tilastotehtävä Tutki tilastoa ja tee kolme havaintoa aineiston pohjalta.
Rahoitustase kuvaa Suomeen suuntautuneita ja Suomesta poistuneita rahoitusvirtoja. Etumerkki - tarkoittaa, että Suomesta on sijoitettu rahaa ulkomaille enemmän kuin pääomaa on tullut maahan. Etumerkki + tarkoittaa sitä, että maahan on tullut rahaa eli ulkomaisia sijoituksia. Vaihtotase on ollut positiivinen asti eli Suomi vaurastui. Sen jälkeen ”köyhtymistä” Tärkein positiivinen erä on tullut kauppataseesta eli Suomen tavaravienti on ollut tuontia suurempaa (v asti). Siinä huippu osui , mikä kertoo talouden yleisestä huippu-kaudesta ennen finanssikriisin puhkeamista. Suomesta on 2000-luvun alkupuolella sijoitettu rahaa ulkomaille ja loppu-vuosina Suomi on alkanut myös velkaantua. Selkeä käännekohta tilastossa osuu vasta vuoteen 2007–2008, jolloin luvut lähtivät selvään laskuun esim. viennin osalta. Sen jälkeen on ollut paljon vaihtelua.

9 Maksutase summaa kaikki taloussuhteet kansantalouden ja ulkomaiden välillä. Maksutaseen pääerät ovat vaihtotase ja rahoitustase. Peruslogiikka näiden kahden välillä on, että rahoitustase kertoo, miten ylijäämäinen vaihtotase sijoitetaan ulkomaille ja miten alijäämäinen vaihtotase katetaan ulkomaisilla lainoilla ja sijoituksilla. Jos vaihtotase on plusmerkkinen, on rahoitustase miinusmerkkinen ja päinvastoin. Maksutase Huomaa: maksutaseen on aina oltava tasapainossa eli erien summan on oltava nolla. Kansalainen ja talous

10 Suomen ulkomaankaupan taseet s. 65

11 Tutki kuviota. Ovatko väitteet oikein vai väärin? Perustele.
Suomen ulkomaankauppa on pitkään ollut alijäämäinen. Palveluiden vienti on ollut suurempaa kuin niiden tuonti. Suomen vienti on perustunut paljolti tavaravientiin. Vaihtotase kertoo, että Suomi velkaantui voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa. Vaihtotaseen perusteella 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku oli talouden “kulta-aikaa”.

12 a) Suomen ulkomaankauppa on pitkään ollut alijäämäinen
a) Suomen ulkomaankauppa on pitkään ollut alijäämäinen. Väärin, vaihtotase ollut positiivinen

13 b) Palveluiden vienti on ollut suurempaa kuin niiden tuonti
b) Palveluiden vienti on ollut suurempaa kuin niiden tuonti. Väärin, palvelutase on ollut negatiivinen

14 c) Suomen vienti on perustunut paljolti tavaravientiin
c) Suomen vienti on perustunut paljolti tavaravientiin. Oikein, kauppatase kuvaa tavarakauppaa ja se ollut positiivinen

15 d) Vaihtotase kertoo, että Suomi velkaantui voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa. Väärin, vaihtotase oli päinvastoin positiivinen

16 e) Vaihtotaseen perusteella 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku oli talouden “kulta-aikaa”. Oikein

17 Mikä on kuvion keskeinen sanoma?

18 Mikä on kuvion keskeinen sanoma?
Kova vaihtotaseen ylijäämän kasvu taittuu 2000-luvun alussa ja vauhti hidastuu 2000-luvun lopulle tultaessa. Huomattavaa on, että palvelutase ja tuotannontekijäkorvaus-ten tase ovat olleet melkein koko ajan miinusmerkkisiä. Kuviosta näkyy 1990-luvun alun lama, jolloin vaihtotaseen kaikki osa-alueet laskivat. Käännekohta tapahtuu vuoden 1992 jälkeen, jolloin vaihtotaseen ylijäämä on positiivinen suhteessa bruttokansantuotteeseen.

19 S2013/4 Taseet

20 Kaksiosainen tehtävänanto
Tiedettävä, mistä nämä taseet muodostuvat (2-3p.) Lopuksi pohdiskeltava, mitkä tekijät niihin vaikuttavat (2-4p.) →eli tiedettävä vähän Suomen ulkomaankaupan rakenteesta kilpailukyky?

21 S2013/4 Tyydyttävä vastaus: Vastauksessa on selvitetty miten kauppa- ja vaihtotase eroavat toisistaan: kauppatase sisältyy vaihtotaseeseen. Kauppatase ilmaisee tavaroiden viennin ja tuonnin arvon. Vaihtotaseessa on mukana myös palvelu- ja pääomatase sekä tulonsiirtojen tase.

22 Vastauksessa on pohdittu taseisiin vaikuttavia tekijöitä, esim.:
Tyydyttävä vastaus: Vastauksessa on pohdittu taseisiin vaikuttavia tekijöitä, esim.: ulkomaankauppa yleinen maailmantalouden tilanne turismi valtionvelan korkomenot

23 S2013/4 Kiitettävä vastaus: Suurin osa vaihtotaseesta on edelleen tavaravientiä ja tuontia. Suomen vaihtotase on ollut pitkään ylijäämäinen (n asti). ylijäämäisen kauppataseen ansiosta Palveluiden vienti Suomesta ulkomaille on vielä vähäistä.

24 Vastauksessa on pohdittu Suomen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Kiitettävä vastaus: Vastauksessa on pohdittu Suomen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. On pohdittu, mitkä tekijät vaikuttavat vientituotteiden kysyntään, kuten paperi- ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet maailmanmarkkinoilla.

25 S2014/3 Pankkien tehtävät

26

27 S2014/3 Kuvan tulkinta yhdistettynä nykyaikaan = 2p. Kaksi kysymystä Pankkien tehtävät = 2p. Pankkitoiminnan säätely = 2p.

28 S2014/3 Piirroksessa pankkien esitetään ryöstävän asiakkaiden rahat.
Ne kuvataan ahneiksi. Pohdintaa mihin kuvan sanoma perustuu, esim. korkeat palvelumaksut tai vaikeuksiin joutuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien rahoilla

29 S2014/3 b) Kiitettävä vastaus: Pankkien tehtävänä on ottaa vastaan talletuksia ja lainata rahaa eteenpäin. Pankit mahdollistavat investointien rahoittamisen ja kotitalouksien kulutuskysynnän ylläpitämisen Pankkien avulla raha pysyy kierrossa kansantaloudessa.

30 S2014/3 Kiitettävä vastaus: Finanssikriisin seurauksena pankkitoiminnan sääntelyä on lisätty erityisesti euroalueella: talletussuojaa on nostettu ( €/asiakas) vakavaraisuussääntöjä on tiukennettu pankeille on tehty stressitestejä Vastauksessa voidaan mainita myös rakenteilla oleva pankkiunioni. Ei vielä valmis: yhteinen valvontamekanismi, kriisinratkaisumekanismi ja rahoitusjärjestelyt

31 S2014/3 Yhteinen valvontamekanismi (YVM)
+ p. Pankkiunioni perustettiin vastauksena rahoituskriisiin, ja siinä on nykyään kaksi osaa: Yhteinen valvontamekanismi (YVM) valvotaan euroalueen suurimpia ja tärkeimpiä pankkeja suoraan Euroopan tasolla (arvioinnit, stressitestit) Yhteinen kriisinratkaisumekanismi tavoitteena on varmistaa kaatuvien pankkien hallittu kriisinratkaisu mahdollisimman vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja reaalitaloudelle (rahasto, vakavaraisuusvaatimus) Kolmannesta osasta, eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä, keskustellaan parhaillaan.

32 K2012/4: Tuottavuus?

33 TALOUSKASVU = tuotannon ja vaurauden lisääntyminen
= maan tuotantokyvyn paraneminen = tuotannon tehostaminen BKT

34 Talouskasvua tarvitaan (Pohjola); Prof. M. Pohjolan artikkeli
Hyvinvoinnin turvaamiseksi Elintason säilyttämiseksi Työpaikkojen säilyttäminen 34

35 Näkökulmia vastaukseen. Tuottavuus:
Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon hyödykkeitä työntekijä tuottaa tietyssä aikayksikössä. Tuottavuuden paraneminen tarkoittaa tavaroiden tai palveluiden tuottamista aiempaa tehokkaammin – joko enemmän samoilla resursseilla tai sama määrä vähemmillä resursseilla.

36 Tuottavuus = kansantalouden suorituskyky Yksinkertaisimmillaan voidaan ilmoittaa näin;
oikean puolen ensimmäinen termi, työn tuottavuus, kuvaa kokonaistuotannon tehokkuutta toinen termi kuvaa keskimääräistä vuotuista työssäoloaikaa kolmas termi väestön työhön osallistumista Elintasoon vaikuttavat siis työn tuottavuuden kasvu, työtuntien määrän kasvu sekä työllisten määrän kasvu suhteessa väestöön. Lisäksi pääoman tuotto Tilastokeskus - Tuottavuustutkimukset - Suomen talouskasvu nojaa edelleen tuottavuuteen 36

37 Ylioppilaskoekysymys kevät 2012
Mitä tarkoitetaan tuottavuudella, ja miten yhtäältä paperitehdas ja toisaalta parturiliike voivat parantaa tuottavuuttaan?

38 Näkökulmia vastaukseen. Tuottavuus:
Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon hyödykkeitä työntekijä tuottaa tietyssä aikayksikössä. Tuottavuuden paraneminen tarkoittaa tavaroiden tai palveluiden tuottamista aiempaa tehokkaammin: enemmän samoilla resursseilla sama määrä vähemmillä resursseilla

39 Näkökulmia vastaukseen
Paperitehdas? Paperitehdas voi parantaa tuottavuutta esim.: tehokkaammilla koneilla automatisoinnilla työn uudelleen organisoinnilla työntekijöiden motivoinnilla

40 Näkökulmia vastaukseen
Parturiliike? Parturiliike voi ottaa käyttöön tehokkaampia työskentelytapoja: kouluttamalla työntekijöitä työntekijöiden erikoistumisella työolosuhteiden parantamisella työntekijöiden motivoinnilla esim. tulospalkkauksella.

41 Miten tuotantoa voidaan tehostaa?
hankkimalla halvempia tuotannontekijöitä automatisoimalla uusilla innovaatioilla erikoistumalla parantamalla tuotanto-olosuhteita suurtuotannolla kouluttamalla työntekijöitä työntekijöiden kannustaminen…. Tuottaa halvemmalla Tuottaa enemmän (samalla työpanoksella)

42 Tavoitteena uusien työpaikkojen luominen
Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on: parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta

43 Tavoitteena uusien työpaikkojen luominen
Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle on, että hallitus vetää valmistelemansa pakkolait pois, peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.

44 Työttömien aktivointimalli
Tekemällä palkkatyötä 18 tunnin ajan 65 päivän ajanjaksona välttyy 4,65%:n tuen alentamiselta. TE-toimisto ei näitä siis tarjoa tai järjestele vaan työttömän tulee itse hankkia palkkatyötä tuo aika 65 päivän aikana säilyttääkseen ansiosidonnaisen tai työmarkkinatuen täysimääräisenä seuraavan 3 kuukauden ajan. Riittävä aktiivisuus tuen säilyttämiseksi: työttömyysetuuden hakija on 4 peräkkäisen kalenteriviikon aikana ollut työssä palkansaajana niin, että yhden viikon sisällä tehtynä työ kerryttäisi työssäoloehtoa ansainnut yritystoiminnasta vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävästä kuukausitulosta 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa osallistunut muuhun koulutukseen Valtioneuvosto

45 K2016/4 Hyödykkeen hinta

46 K2016/3 Tyydyttävä vastaus: Vastauksesta ilmenee, että kokelas ymmärtää kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisen yhteyden. Esimerkeistä ilmenee, että päivittäistavaroiden pienet hinnanmuutokset eivät juurikaan vaikuta kysyntään, vaan kuluttaja saattaa siirtyä edullisempaan korvaavaan tuotteeseen hinnan noustessa. Elintarvikkeita on pakko hankkia.

47 Kysyntäkäyrä

48 *Kysyntäkäyrän siirtyminen (kun kyseisen hyödykkeen oma hinta ei muutu)
Tulojen kasvu Ylellisyyshyödykkeet kysyntä lisääntyy Inferioriset hyödykkeet kysyntä pienenee esim. hummeri esim. perunat …ja päinvastoin!

49 *Kysyntäkäyrän siirtyminen (kun kyseisen hyödykkeen oma hinta ei muutu)
Muutokset muiden tuotteiden hinnoissa Komplementtaariset hyödykkeet Kysyntään vaikuttaa täydentävän hyödykkeen hinta Substituuttihyödykkeet Kysyntään vaikuttaa korvaavan hyödykkeen hinta esim. auto ja bensa esim. voi ja margariini tai sisäfile ja jauheliha

50 *Kysyntäkäyrän siirtyminen (kun kyseisen hyödykkeen oma hinta ei muutu)
Maut ja tottumukset Mainonta, muoti…. HUOM! Välttämättömyys- hyödykkeisiin ei juuri vaikutusta.

51 Tehtävä 1 Minkälaiset seikat vaikuttavat
a) tuotteen kysyntään Onko hyödyke välttämättömyyshyödyke vai ylellisyyshyödyke. Hinta ja laatu. Kuluttajien tulotaso. Korvaavien tuotteiden saatavuus. Täydentävien tuotteiden hintakehitys. Kuluttajien odotukset hyödykkeen tulevasta hinnasta.

52 Tarjontakäyrä

53 Tehtävä 1 Minkälaiset seikat vaikuttavat
b) tuotteen hintaan (tarjontaan)? kysyntä: mitä suurempi kysyntä on, sitä enemmän hyödykkeestä voi pyytää rahaa työvoimakustannukset verot ja muut maksut raaka-aineiden hintataso energian hintataso kuljetuskustannukset

54 III. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino Pisteessä E markkinoiden tasapaino = kysytty ja tarjottu määrä ovat yhtä suuret

55 Kysynnän ja tarjonnan tasapaino = sopeutuminen tasapainoon tapahtuu hintamekanismin avulla
1) Vallitseva hinta on tasapainohintaa korkeampi, p1 > px. liikatarjonta varastot täyttyvät hinta pyrkii laskemaan tarjonta vähenee ja kysyntä kasvaa tasapaino saavutetaan pisteessä E

56 Kysynnän ja tarjonnan tasapaino
2) Vallitseva hinta p1 < px liikakysyntä varastot hupenevat, hyödyke ei riitä hinta pyrkii nousemaan tarjonta lisääntyy ja kysyntä laskee tasapaino pisteessä E

57 Tehtävä 2 Perustele väite: Markkinahinta on aina kompromissi.
Myyjät eivät voi pyytää hyödykkeestä liian suurta hintaa, koska muuten hyödykkeen kysyntä laskee. Ostajat eivät voi odottaa hyödykkeen hintojen suurta laskua, koska muuten hyödykkeen tarjonta vähenee.

58 K2016/3 Kiitettävä vastaus: Hintojen muutokset vaikuttavat enemmän ylellisyystuotteiden kysyntään. Kaikkia hyödykkeitä ei voida järkevästi kuluttaa ostamalla niitä varastoon: Esim. hyödykkeitä ovat jotkut peruspalvelut, kuten sähkö, vesi ja julkinen liikenne, samoin kuin jotkut peruselintarvikkeet, kuten maito. Näiden kysyntään hinnan lasku ei juurikaan vaikuta.

59 K2016/3 Kiitettävä vastaus: Viranomaismääräyksiin tai lakeihin perustuvien palveluiden kysyntään hintojen muutokset eivät vaikuta. autojen katsastuksen nuohouspalveluiden …

60 K2016/3 – YTL! Hyödykettä, jota kotitaloudet tarvitsevat perustarpeisiinsa ja jolle ei ole hyvää korviketta, ostetaan samaan tahtiin, vaikka sen hinta nousisi. Kotitaloudet eivät halua muuttaa tai ehkä myöskään pysty muuttamaan perushyödykkeen kulutustaan kovin paljon. Kiitettävässä vastauksessa voi mainita, että jos tätä hyödykettä ei voida mielekkäästi kuluttaa tiettyä perustasoa enempää, sitä ei aleta ostaa myöskään enempää, vaikka sen hinta laskisi. Hyödykettä ei voida järkevästi kuluttaa esimerkiksi ostamalla sitä varastoon. Tällaisia hyödykkeitä ovat jotkut peruspalvelut, kuten sähkö, vesi ja julkinen liikenne, samoin kuin jotkut peruselintarvikkeet, kuten maito.

61 S2016/+10: korot

62 S2016/+10: korot

63 S2016/+10: korot 3p Vastauksessa selitetään korkovaihtelut auki kuvion olennaisiin piirteisiin keskittyen: Fedin ja EKP:n ohjauskorot ovat liikkuneet ajanjaksolla samansuuntaisesti, mutta Fedin koronmuutokset ovat edeltäneet EKP:n vastaavia ja Fedin korkojen vaihtelu on ollut suurempaa. Vuosina 2007–2008 korkojen lasku liittyi pankki- ja finanssikriisiin. Keskuspankit pyrkivät vauhdittamaan taloutta ja rahan liikkumista laskemalla ohjauskorot alas.

64 S2016/+10: korot

65 S2016/+10: korot

66 S2016/+10: korot 3p Koska Fed päätti pidättyä koron- nostosta, luoton ottaminen säilyi edullisena. Tämä heijastui osakkeiden kursseihin, koska osakekauppoja tehdään runsaasti velkarahalla. Ohjauskoron pitäminen ennallaan oli signaali, siitä että USA:n talous kaipaa vielä matalien korkojen vetoapua mikä painoi dollarin arvoa alas suhteessa euroon.

67 S2016/+10: korot

68 S2016/+10: korot 3p. Keskuspankit seuraavat talouden indikaattoreita, joita ovat esim. työttömyys, inflaatiovauhti, pankkien luotonanto sekä muiden talousalueiden talouskehitys ja korkopolitiikka. Ne kertovat, milloin talouskasvu kiihtyy. Korkojen nostaminen voi tapahtua liian aikaisin tai liian myöhään: liian aikaista koronnosto on, jos taloudellinen toimeliaisuus on vielä haurasta ja luottojen kallistuminen jarruttaa investointeja ja kulutusta liian myöhäistä, jos matalat korot sallivat yritysten ja kotitalouksien velkaantua liian pitkään, jolloin syntyy ns. kuplia.

69 S2016/+10: korot Kiitettävässä vastauksessa tulee esiin, että keskuspankit pitävät 2 % inflaatiota tavoitteena ja että ne seuraavat korkoratkaisuja tehdessään myös globaalin talouden tärkeitä tekijöitä, kuten syksyllä 2015 Kiinan taloutta. Kiitettävä vastaus tarkastelee sekä liian aikaisen että liian myöhäisen koronnoston vaaraa.

70 Kotitalouksien kulutus

71

72 S2014/+9 4 p. Vastauksessa ymmärretään, että kyse on suhteellisista eroista. Vastauksessa mainitaan joitain eroja kaikkien kotitaloustyyppien osalta ja pohditaan erojen syitä. Esim.: Kahden huoltajan lapsiperheillä on enemmän kotiin liittyviä menoja kuin yhden hengen talouksilla ja yli 65-vuotiailla. Elämäntilanne: Perheen arjen pyörittäminen, rahatilanne… Yhden hengen talouksilla menee suhteellisesti enemmän rahaa hotelleihin, kahviloihin ja ravintoloihin sekä alkoholiin ja tupakkaan kuin muilla talouksilla. Elämän tilanne; ei kannata tehdä kaikkea itse, halu ja mahdollisuus liikkua, elämäntapa…

73 S2014/+9 4 p. Vastauksessa mainitaan joitain eroja kaikkien kotitaloustyyppien osalta ja pohditaan erojen syitä. Esim.: Yli 65-v. menee suhteessa eniten rahaa asumiseen ja ruokaan,  monilla eläkkeet ovat pieniä. Terveysmenot vievät heidän tuloistaan enemmän kuin kahdella muulla ryhmällä.  Johtuu ikääntymisestä Liikkumiseen yli 65-vuotiailla ei mene rahaa yhtä paljon kuin muilla ryhmillä.  selittyy työmatkojen poisjäännillä.

74 Valtiontalous vai kansantalous?
Julkinen talous= valtio, kunnat, kuntayhtymät, lisäksi esim. KELA ja Ahvenanmaan maakuntahallinto Kansantalous = julkisen talouden, rahoituslaitosten, kotitalouksien ja yritysten muodostama kokonaisuus Valtion-talous Ulkomaat 74 Kansalainen ja talous 74

75 S2014/+9 Kotitalouksien kulutus on osa kotimaista kysyntää
Tyydyttävä vastaus. Vastauksessa ymmärretään kotitalouksien kulutuksen merkitys koko kansantaloudelle = yritykset, julkiset. Kotitalouksien kulutus on osa kotimaista kysyntää suuri merkitys talouskasvulle Kulutus kohdistuu usein työvoima-valtaisille aloille vaikuttaa työllisyyteen

76 S2014/+9 Talouskasvuun Työllisyyteen Verotuloihin Tulonsiirtoihin
Kiitettävä vastaus Talouskasvuun Työllisyyteen Verotuloihin Tulonsiirtoihin Vaihtotaseeseen (valtionvelka) Kerroinvaikutus …..

77 S2014/+9 Kulutus kohdistuu myös tuontitavaroihin
Kiitettävä vastaus Kulutus kohdistuu myös tuontitavaroihin heikentää vaihtotasetta Viennin ja investointien vähetessä taantuman aikana kotitalouksien kysynnän kansantaloudellinen merkitys korostuu entisestään!

78 S2015/+10 Suomen tuotantorakenne ja vertailu Ruotsiin ja Saksaan.

79

80 a) Kuvio 1 Vastauksessa on ymmärretty, että kuvio on indeksikuvio. Tehdasteollisuuden merkitys kansantalouden kokonaistuotannon kasvun kannalta nousi vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen se kääntyi laskuun. Lasku johtui pitkälti elektroniikka- ja metalliteollisuuden osuuden muutoksesta. Suomen teollisuudelle aiemmin tärkeän metsäteollisuuden osuus kansantalouden kokonaistuotannon kasvusta ei ole kuvion osoittamana aikana kasvanut, eikä supistuneiden teollisuudenalojen tilalle ole syntynyt uutta tuotantoa.

81 S2015/+10 Suomen tuotantorakenne ja vertailu Ruotsiin ja Saksaan.

82

83 b) Kuviot 2 ja taulukko 1 Suomessa melkein kaikilla aloilla laimeaa.
Suomessa ja Ruotsissa yksityisten palvelujen osuus kansantalouden kokonaistuotannon kasvusta on noussut. Suomessa 14% Ruotsissa 19% Ruotsissa kasvu on ollut Suomea voimakkaampaa. Suomessa melkein kaikilla aloilla laimeaa.

84 b) Kuviot 2 ja taulukko 1 Suurimmat erot ovat: Erot kehityksessä;
Liike-elämän palvelut: Suomi +2,8 – Ruotsi +5,2 = +2,4% Rah.- ja vakuutusala: Suomi +0,1 – Ruotsi +2,4 = +2,3% Yhteensä: Suomi +13,8% – Ruotsi 19,4 = +5,6% Erot kehityksessä; Liike-elämän palvelut: Suomi +0,5 – Ruotsi +1,1 Rahoitus- ja vakuutusala: Suomi -0,1 – Ruotsi +0,6 Yhteensä: Suomi +1,3 – Ruotsi +3,7

85 b) Kuviot 2 ja taulukko 1 Ainoastaan informaatio- ja viestintäalan vaikutus kasvuun on ollut Suomessa Ruotsia vahvempaa ennen vuotta 2007. Suomi +4,8 – Ruotsi +4,5 Kehitys; Suomi +0,9 – Ruotsi +1,1

86 c) Minkälaisia uhkia ja mahdollisuuksia Suomen talouselämän kehitykseen liittyy tulevaisuudessa?
Joitakin uhkia esim.: vanhojen teollisuusalojen taantuminen tai hidas kasvu uuden liiketoiminnan hidas kehitys yksityisissä palveluissa ja uusilla teollisuuden kasvualoilla globalisaatiosta johtuva hintakilpailu ja tuotannon siirtyminen muualle kysynnän heikkous päävientimaissa pula koulutetusta työvoimasta yritysten teknologiseen osaamiseen vaikuttavat tekijät kilpailijoiden toiminta vientimarkkinoilla

87 c) Minkälaisia uhkia ja mahdollisuuksia Suomen talouselämän kehitykseen liittyy tulevaisuudessa?
Mahdollisuuksia ovat mm.: Suomen työvoiman korkea koulutustaso ja teknologinen osaaminen. Rauhallinen ja turvallinen ympäristö. Maahanmuuton vaikutukset yritysten toimintaan ja henkilöstön rekrytointiin. Mahdollisuuksina voidaan pohtia myös toimenpiteitä, joilla Suomen talouselämän kehitykseen voidaan vaikuttaa. julkisen vallan veroratkaisut valtion tuet koulutuspolitiikka

88 S2012/+9 Bkt:n mukaan suurimmat kansantaloudet

89

90

91 S2012/+9 a) Keskeiset muutokset Kehittyvät taloudet Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko, Indonesia ja Turkki nostavat sijoitustaan. Monet nyt maailman suurimpiin talouksiin luettavat Euroopan maat menettävät asemiaan; tämä koskee Saksaa, Iso-Britanniaa, Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa. Yhdysvallat ja Japani menettävät hiukan asemiaan mutta säilyvät maailman suurimpien talousmahtien joukossa. Venäjä säilyttää nykyisen asemansa.

92 S2012/+9 b) Kiitettävässä vastauksessa käytetään usean alueen kehitystä esimerkkinä. Puoltavat ennustetta: Runsas työvoiman määrä ja runsaat luonnonvarat ovat yleensä talouskasvun edellytyksiä. Esim. Kiina, Intia, Brasilia, Indonesia, Meksiko, Turkki. Suuret markkinat ja halvat tuotantokustannukset houkut-televat investointeihin, jotka vaikuttavat talouskasvuun Esim. Kiina ja Intia Eräissä kehittyvissä maissa koulutustaso on nousussa, ja se edistää yleensä talouskasvua. Esim. Kiina, Intia

93 S2012/+9 b) Kiitettävässä vastauksessa käytetään usean alueen kehitystä esimerkkinä. Puoltavat ennustetta: Aasiassa etenkin Kiina ja Intia ovat integroituneet entistä tiiviimmin osaksi maailmantaloutta. Monissa Euroopan maissa väestö kasvaa hitaasti ja ikärakenne vanhenee, mikä voi rasittaa niiden taloutta. Euroopan unionin kehitys heijastuu myös sen jäsenmaihin. Muutokset taulukossa ovat suhteellisia eli heikkenevä sijoitus ei välttämättä tarkoita kansantalouden supistumista!

94 S2012/+9 Esimerkkejä siitä, miksi ennuste voi jäädä toteutumatta:
Kiitettävässä vastauksessa käytetään usean alueen kehitystä esimerkkinä. Eivät puolla ennustetta: Esimerkkejä siitä, miksi ennuste voi jäädä toteutumatta: inflaatio (valtion sisällä) ekologinen kriisi yhteiskunnallinen kriisi Kokelas osaa pohtia poliittisten liittoutumien vaikutusta kehitykseen esim. monet kehittyvät taloudet ovat yritykselle joustavia. Globalisaation vuoksi alueet ovat riippuvaisia toisistaan.