RaJaUSLAKI KERTAUS- ja TÄydennyskoulutus

Esitys aiheesta: "RaJaUSLAKI KERTAUS- ja TÄydennyskoulutus"— Esityksen transkriptio:

1 RaJaUSLAKI KERTAUS- ja TÄydennyskoulutus

2 Rajauslaki Rajauslaki = yliopistolaki 558/2009 40 – 42§
Koskee ja sen jälkeen opintonsa aloittaneita ja sen jälkeen opintonsa aloittavia koskeva muutos (324/2015): Opiskeluoikeuteen sisältyvää poissaolo-oikeutta lyhennetään kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen.

3 324/2015 Laki yliopistolain 39 ja 41 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 41 §:n 3 momentti sekä lisätään 39 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 256/2015, uusi 3 momentti seuraavasti: 39 § Lukuvuosi ja lukukaudet sekä opiskelijaksi ilmoittautuminen Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. 41 § Opiskeluoikeus Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 39 §:n mukaisesti.

4 Yliopiston säädökset ja ohjeet
Flamma: Opetusasiat » Opintohallinto » Opetuksen säädökset ja päätökset: Tutkinnonsuoritusajan rajaaminen ja jatkaminen ” Yliopistolaissa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta (40-42 §, ns. rajauslaki). Säännökset koskevat tai sen jälkeen opintonsa aloittaneita. Opintoaikoja rajaavien säännösten soveltamisesta Helsingin yliopistossa on tehty kaksi rehtorin päätöstä. Jälkimmäinen täsmentää aiemmin tehtyä. Yhteisiä käytänteitä luomalla on haluttu tukea tiedekuntien päätöksentekoa sekä varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu.”

5 Yliopiston säädökset ja ohjeet
Rehtorin päätökset: Tutkinnon suoritusaika ja opiskeluoikeuden jatkaminen Helsingin yliopistossa: rehtorin päätös 133/2008 Yliopistolain mukaisten lisäaikahakemusten käsittelyn periaatteet Helsingin yliopistossa, rehtorin päätös 107/2011 ja muistio

6 Lisäaikamyöntöjen terävöittäminen
Haasteena ”kohtuullinen aika” ja lisäajan jatkamispäätökset Nyt lisäaikapäätös melko automaattinen ja tiedekunta joutuu perustelemaan, miksi lisäaikaa ei myönnetä -> pitäisikö ajatella, että opiskelija joutuu perustelemaan tiedekunnalle, miksi lisäaikaa pitäisi myöntää? Opiskelijan opintojen etenemiselle ennen ensimmäistä lisäaikaa sekä jo myönnetyllä lisäajalla valmistumissuunnitelman mukaisesti etenemiselle entistä enemmän painoa Aikaisempia rehtorin päätöksiä täsmentävä päätös valmisteilla, voimaan (valmistelija Päivi Tauriainen)

7 Yliopiston säädökset ja ohjeet
Rajauslakiwiki – sivusto: Sivustolle on koottu ohjeita lisäaikahakemusten käsittelijöille ja muille asian kanssa työskenteleville. Wikiin kirjaudutaan yliopiston tunnuksin, mutta sivustolle pääsy edellyttää käyttöoikeudet. Käyttöoikeuksia antaa Päivi Tauriainen, opintoasioiden yksikkö. HY:n ulkoisilla sivuilla rajauslaista: (ylläpitäjä: Opiskelijaneuvonta/Anna-Maria Byman?)

8 RAJAUSLAKI ja OODI Oodi laskee automaattisesti uudelle alemman tai ylemmän tutkinnon suoritusoikeudelle lain mukaisen päättymispäivän (tavoiteaika + sallitut lisälukukaudet) Opinto-oikeuden päättymispäivään Oodissa vaikuttavat seuraavat asiat: Poissaoloilmoittautumiset (ja keskeyttämiset) Lakiperustaisista poissaoloista kirjatut pidennykset (vanhempainvapaa, asevelvollisuus) Valmistumissuunnitelmat Huom. Lukukauden rekisteristatus (läsnäoleva tai poissaoleva) määräytyy lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan. Ilmoittautumatta jättäminen kuluttaa opintoaikaa. Virkailija voi lisätä tiedon vanhempainvapaasta tai asevelvollisuudesta WinOodissa Virkailija voi lisätä tiedon valmistumissuunnitelmasta WinOodissa Opinto-oikeuden päättymispäivä päivittyy heti muutosten tallentamisen jälkeen Opiskelija (ja virkailija) voi tarkastella tietoja WebOodissa

9

10 Missä tilanteissa päättymispäivää päivitetään
Jos opiskelija ilmoittautuu WebOodin kautta Viitepankkisiirron kautta Virkailija lisää tai muuttaa ilmoittautumistietoja Jos virkailija muuttaa opinto-oikeuteen liittyviä tietoja WinOodin kautta opinto-oikeuden tietoja opintokohteita valmistumissuunnitelmia lakiperusteisia pidennyksiä Päivitys tapahtuu tallennuksen yhteydessä Opinto-oikeuden päättymispäivä voi pienentyä tai suurentua

11 Minkä opinto-oikeuksien päättymispäivää ohjelma päivittää
Opinto-oikeus kuuluu rajauslain piiriin, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat: 1. opinto-oikeuden asema on ensisijainen (=1), toissijainen (=2) tai optio (=6) 2. Kyseessä on perustutkinto-opinto-oikeus 3. Opinto-oikeus alkaa tai sen jälkeen. 4. Opinto-oikeuteen ei liity suoritettua tutkintoa 5. Opiskelija ei ole kuollut 6. Opinto-oikeutta ei ole peruutettu (tutkitaan peruutuspäivän perusteella) ja peruutuksen syy ei ole "jättänyt ilmoittautumatta”. 7. Opinto-oikeuteen ei ole merkitty että opiskelija on valmistunut.

12 Opinto-oikeuden päättymispäivän laskentasääntö (yksinkertaistaen)
Opinto-oikeuden suorittamisaika haetaan Tutkinnon suorittamisaika taulusta. Opinto-oikeuden päättymispäivä saadaan tekemällä alla kuvattu laskenta Jos lukukaudelle osuu keskeyttämistä 153 päivää tai enemmän, se rinnastetaan poissaoloilmoittautumiseen. 1. Jos opiskelijalla on poissaoloilmoittautumisia, jotka eivät leikkaa lakiperusteisia poissaoloja, niitä otetaan huomioon korkeintaan 4 kappaletta. Opinto-oikeuden voimassaoloa pidennetään vastaavasti yhtä monella lukukaudella.

13 …päättymispäivän laskentasääntö
2. Jos opiskelijalla on poissaoloilmoittautumisia, jotka leikkaavat ajallisesti lakiperusteisia poissaoloja, nämä lasketaan mukaan lakiperusteisiin poissaoloihin. Tällaisia poissaoloilmoittautumisia voi tietenkin olla korkeintaan 4, edellä mainitut ”puhtaat” poissaolot mukaan lukien. 3. Lakiperusteiset poissaolot pidentävät suorittamisaikaa seuraavasti: yhden lukukauden, jos lakiperusteinen poissaolo on alle 5 kuukautta, kaksi lukukautta jos 5-10 kuukautta, 3 lukukautta jos kuukautta jne. Tarkkaan ottaen mittana käytetään syyslukukauden pituutta =153 päivää.

14 …päättymispäivän laskentasääntö
4. Jos opiskelijalla on vähemmän kuin neljä kappaletta edellä huomioituja poissaoloilmoittautumisia, otetaan huomioon keskeyttämisaika, joka ei leikkaa ajallisesti lakiperusteista poissaoloa ja jota ei luettu mukaan poissaololukukausiin. Näin saatu aika jaetaan 153 (syyslukukauden pituus) ja pyöristetään alaspäin. Tämän säännön seurauksena opiskelija saa vuoden keskeyttämisestä kaksi lukukautta pidennystä suorittamisaikaan. Laskentasäännössä on pyritty kohtelemaan opiskelijoita tasapuolisesti. Lakia on tulkittu opiskelijan eduksi.

15 Esimerkki Opiskelijalla on alemman + ylemmän tutkinnon suoritusoikeus Humanistiseen tiedekuntaan Germaaniseen filologiaan alkaen Opintoaika (=5+2 vuotta) Opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi S K2010 Opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi S2010 => Opintoaika pitenee asti (sekä alemman että ylemmän tutkinnonsuoritusoikeuden) Opiskelija ilmoittautuu tämän jälkeen taas läsnäolevaksi K2011 alkaen, mutta laiminlyö ilmoittautumisen lv:lle => Opintoaika edelleen asti

16

17

18 Esimerkki JATKUU… Opiskelija ilmoittaa äitiys- ja vanhempainvapaa kauden opiskelijaneuvontaan: Kirjataan lakiperusteinen poissaolo Oodiin ’Opinto-oikeuksien voimassaoloaikojen pidennykset’ –ikkunaan Mikä on opintoajan päättymispäivä?

19

20

21 Esimerkki toisesta vaihtoehdosta
Jos opiskelijan ilmoittama äitiys- ja vanhempainvapaa kausi olisikin ollut ajalle: Mikä olisi tällöin opintoajan uusi päättymispäivä?

22

23 Esimerkki JATKUU VIELÄ…
Opiskelija huomaa, ettei ehdi valmistua seuraavan lukuvuoden aikana. Opiskelija hakee lisäaikaa tutkintojen suorittamiseen tiedekunnalta yhden lukuvuoden. Tiedekunnassa tarkistetaan ja hyväksytään valmistumissuunnitelma asti. Tieto valmistumissuunnitelman hyväksynnästä kirjataan Oodin Opinto-oikeuden käsittely –ikkunan valmistumissuunnitelmat välilehdelle, jolloin opintoajan päättymispäiväksi päivittyy

24

25

26

27 Käyttöoikeutta WinOodin Pidennykset –ikkunaan haetaan Heron kautta

28 1.8.2015 voimaan tuleva Yliopistolain 41 §:n muutos ja OODI
välillä alkaneet opinto-oikeudet: max. 4 lk poissaoloa ja sen jälkeen alkavat opinto-oikeudet: max 2 lk poissaoloa =>Oodiin täytyy toteuttaa kaksi erilaista opintoajan laskentatapaa. Oodiin tarvittavien muutosten suunnittelu on aloitettu. Uusi laskentatapa tarvitaan Oodiin käyttöön ennen lv ilmoittautumisajan alkua (Oodin versiossa 4.1 tai 4.2).

29 Mietittävää: Opiskeluajan piteneminen lain perusteella
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Rehtorin päätös 133_2008: Opiskelija ilmoittaa poissaolon syyn ja poissaloon kuluneen ajan opiskeluajan päättymisen lähestyessä. Ilmoituksen yhteydessä esitetään tarvittavat todistukset. Ilmoitus tehdään hallintoviraston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla. Tallennetaanko ensimmäiseksi vuodeksi poissaolevaksi ilmoittautuvilta jatkossa kuitenkin heti Oodiin em. syistä tapahtuva lakiperustainen pidennys opiskelijarekisterissä?