Katsaus käyttötoimintaan

Esitys aiheesta: "Katsaus käyttötoimintaan"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus käyttötoimintaan
Käyttötoimikunnan kokous Reima Päivinen Katsaus käyttötoimintaan

2 Käyttötilanne

3 Käyttötilanne 2017 Alkuvuonna ei merkittäviä häiriöitä Rajasiirtoyhteyksien vikojen määrä vähäinen Varavoimalaitoksilla ei ole ajettu vuoteen Haastavia siirtokeskeytyksiä keväällä

4 Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset
min / vuosi / liityntäpiste 1.1. – 0,5 min/liityntäpiste

5 Tehoreservisopimukset allekirjoitettu 26.6.2017
Tehoreserviä käytetään turvaamaan sähkön toimitusvarmuutta. Voimalaitokset käynnistyvät vuorokausimarkkinoilla markkinaehtoisten tarjousten jälkeen. Käynnistyneet voimalaitokset ja kulutusjoustokohteet käytetään säätömarkkinoilla vapaaehtoisten tarjousten jälkeen. Tehoreservi tarjotaan spot-markkinoille 3000 €/MWh hinnalla, samoin säätösähkömarkkinoilla Energiaviraston kilpailuttaman tehoreservin kokonaismäärä on 728 MW kaudelle 7/ /2020. Voimalaitokset: Naantali 1 (kivihiili), 110 MW, Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naistenlahti 1 (maakaasu), 129 MW, Tampereen Sähkölaitos Oy Meri-Pori (kivihiili), 308 MW, Fortum Power and Heat Oy (osuus) Haapavesi (öljy), 160 MW, Kanteleen Voima Oy  Sähkönkulutuksen joustokohteet (vain talvikausille – 28.2.): Suomenojan lämpöpumppu, 10 MW, Fortum Power and Heat Oy Katri Valan lämpöpumppu, 12 MW, Helen Oy Haapaveden voimalaitos (lähde: Suomen Voima Oy)

6 Olkiluoto 3:n liittäminen kantaverkkoon

7 Olkiluodon voimalaitosyksiköiden verkkoliitynnät
Kristinestad Salo/Espoo OL1 OL3 OL2 RA UL-A UL-B HT Tammisto Kangasala LI FO Seinäjoki Hikiä MP G

8 OL3 osana sähköjärjestelmää
Nykyisten käytettävissä olevien ennusteiden mukaan Suomen voimajärjestelmä kestää suurimman osan ajasta enintään 1300 MW:n äkillisen tuotantomenetyksen – mutta ei yhtään enempää. OL3:n 1650 MW:n äkillinen tuotannonmenetys on liian suuri riski Suomen ja Pohjoismaiden sähköjärjestelmälle Vaikutusten pienentämiseksi on tarpeen kytkeä irti vähintään 350 MW teollisuuskuormaa samanaikaisesti Olkiluoto 3 –laitosyksikön irrotessa verkosta (järjestelmäsuoja). Lisäksi on tarpeen rajoittaa tuontikapasiteettia Ruotsista (pohjoisesta) enintään 300 MW.

9 Järjestelmäsuojan periaatteet
Fingrid ja TVO ovat sopineet hinnoittelumallista, joka muodostuu kahdesta tarjoajakohtaisesta osasta: kustannusperusteinen kiinteä osa; ja sähkön markkinahinnasta riippuva osa. Fingrid vastaa kiinteästä osasta syntyvistä kustannuksista 250 MW tehoon saakka. TVO vastaa 250 MW ylittävästä kiinteästä osasta ja kaikista markkinaperusteisista korvauksista. Fingrid hoitaa kuormien kilpailutuksen kokonaisuudessaan ja TVO taas puolestaan päättää valittavan kuorman määrän. Fingrid vastaa järjestelmäsuojan toteuttamisesta ja operoinnista. TVO vastaa järjestelmäsuojan aktivointisignaalin muodostamisesta Olkiluoto 3 –laitoksella.

10 Järjestelmäsuojan vaatimukset
Kuormalle asetettavat vaatimukset Minimikoko 10 MW Pysyvyys 5000 h vuodessa Irtikytkentänopeus kohteessa alle 100 ms Kuorman on oltava irtikytkettävissä vähintään 3 tuntia Tarjoukset saatu elokuun alussa, tarjousvertailu ja auditointi menossa Sopimuskausi vuoden 2020 marraskuun loppuun

11 Järjestelmäreservit

12 Reservien hankintakustannukset 2011-2017
Taajuusohjattujen reservien kustannukset laskuun kotimaisen tarjonnan lisääntyessä ja hankinnan optimoinnilla Taajuusohjattujen reservien hintojen nousu, Venäjän hankinta laski, uusia vuokravara-voimasopimuksia [M€] Irtikytkettävien kuormien sopimusten tilalle säätökapasiteettimarkkinat Taajuusohjattujen reservien markkinat avataan *ennuste ei sis. omia varavoimalaitoksia

13 Taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin uudet vaatimukset
Pohjoismaiset reservien tekniset vaatimukset on määritelty 1970/80-luvuilla. Pohjoismaiden TSOt ovat määritelleet reservien uudet vaatimukset perustuen perusteellisiin järjestelmäsimulointeihin ja tehtyihin mittauksiin useissa kohteissa. Taajuuden laadun ylläpito tulevaisuudessa edellyttää paremmin toimivia reservejä. Tehtyjen simulointien mukaan uusien reservivaatimusten käyttöönotto parantaa huomattavasti taajuuden laatua ilman määrän lisäystä Uusien vaatimusten suunnittelun tavoitteena on lisäksi, että riittävästi säätävää kapasiteettia löytyy jatkossakin eri puolella Pohjolaa. Suomelle on erityisen tärkeää, että kansallista säätökykyistä kapasiteettia on tarjolla Uusien vaatimusten käyttöönotto edellyttää laitoksilla testejä ja säätäjien muutoksia. Aivan kaikki nykyiset laitokset eivät oletettavasti täytä uusia vaatimuksia, suomalaiset laitokset eivät ole mitenkään huonossa asemassa. Tuottajilla on ollut mahdollisuus osallistua kehitysprojektiin referenssiryhmässä. Parin seuraavan vuoden aikana pyritään siirtämään esim. noin 20 % kapasiteetista uusien vaatimusten mukaiseksi ja näin testataan ja varmistetaan vaatimusten toimivuus ennen lopullista päätöstä siirtymisestä uusiin vaatimuksiin.

14 Tulevaisuuden haasteet

15 Toimintaympäristön muutos haastaa käyttötoimintaa
Sääntely lisääntyy: alueelliset käyttö-keskukset ja varavoima-laitosten omistus Pohjoismainen yhteistyö tasehallinnassa Vesivoiman mahdollisuus ajaa säätöajoa ympäristösyistä Sähköntoimituskeskeyksiä vähän Jakeluverkon kaapelointi asettaa haasteita jännitteensäätöön Asiakkaat tyytyväisiä laatuun Sähköä riittänyt toistaiseksi aina kaikille Hajautettu pientuotanto lisääntyy Valtakunnallinen suurhäiriö mahdollinen Toimivat sähkömarkkinat Sähkön ja lämmön yhteis-tuotannon kannattavuus Tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö Kyberuhat arkipäivää 15-minuutin kaupan-käyntijakso Sääriippuvan tuotannon lisään-tyminen haastaa voimajärjestelmän joustavuuden Digitalisaatio, robotisaatio ja big data luovat mahdollisuuksia Taajuuden laatu heikkenee Inertian määrä vähenee Sähkö loppuu pakkasilla Rajut myrskyt lisääntyvät Aktiivinen kuluttaja reaaliaikamarkkinoille Sähkön edullinen hinta ei kannusta tuotanto-investointeihin Mahdollisuudet Uhat

16 Kansainvälinen käyttöyhteistyö

17 Pohjoismainen käytönsuunnitteluyksikkö
Pohjoismainen käytönsuunnitteluyksikkö (RSC) tekee palvelua kantaverkkoyhtiöille, vastuu ja päätöksenteko säilyy edelleen TSO'illa Viisi sovittua palvelua: verkkomallien yhdistäminen siirtokapasiteettien laskenta käyttövarmuusanalyysi rajasiirtokeskeytysten koordinointi alueellinen lyhyen ajan sähkön riittävyystarkastelu (viikkotaso) Toimistossa noin henkilöä eri TSOista, joista kolme Fingridistä Go-live joulukuu Alkuvaiheessa TSOt laskevat siirtokapaasiteetit

18 Eurooppalaiset käytönsuunnitteluyksiköt (RSC)

19 Komissio ajaa ROC-mallia, alueellisia keskuksia
Komission ehdotus ROC:in tehtävistä verkkomallien yhdistäminen TSO päättää siirtokapasiteettien laskenta ROC päättää käyttövarmuusanalyysi ROC päättää rajasiirtokeskeytysten koordinointi TSO päättää alueellinen lyhyen ajan sähkön riittävyystarkastelu (viikkotaso) TSO päättää Lisäksi: häiriönselvityksen koordinointi TSO päättää häiriöiden analysointi ja raportointi TSO päättää alueellinen järjestelmäreservien mitoitus ROC päättää alueellinen järjestelmäreservien hankinta TSO päättää valvojien koulutus ja sertifiointi TSO päättää alueellinen varautumissuunnitteluun ja riskien hallintaan liittyviä tehtäviä TSO päättää RSC:n viisi sovittua palvelua: verkkomallien yhdistäminen TSO päättää siirtokapasiteettien laskenta TSO päättää käyttövarmuusanalyysi TSO päättää rajasiirtokeskeytysten koordinointi TSO päättää alueellinen lyhyen ajan sähkön riittävyystarkastelu (viikkotaso) TSO päättää

20