AFRIKKA.

Esitys aiheesta: "AFRIKKA."— Esityksen transkriptio:

1 AFRIKKA

2 Afrikan vapautuminen siiromaavallasta 2. ms:n jälkeen
2. ms:n jälkeen itsenäisiä vain Etiopia, Liberia ja Egypti P-Afrikan arabialueet 1950-l:lla ja mustan Afrikan alueet pääosin 1960-l:lla (1960 Afrikan ”hullu vuosi”: 16 itsen.) Portugali luopui Angolasta ja Mosambikista vasta 1975 (neilikkavallankumous)  Englanti: joustopolitiikka (koulutti virkamiehistöä vallanvaihtoon)  Ranska: osin myöntyi, mutta koetti pitää Algerian (paljon ranskalaisia)  verinen sota

3  1963 perustettiin OAU (Afrikan yhtenäisyysjärjestö): yhteistyötä rotusorron vastustamisessa ja kolonialismin jäänteiden purkamisessa * v järjestön korvasi Afrikan unioni (AU), jonka tavoitteena tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö

4 Ongelmia 1. Kehitysmaita: nopea väestönkasvu, nälkä (kuivuus), kehittymätön talous yksipuolisen raaka-aineviennin varassa (esim. Sambia = kupari), velkataakka, terveysongelmat (AIDS) 2. Mielivaltaisia rajoja: viivoittimella vedettyinä pirstoivat heimoalueet  riitoja, sisällissotia, rotusortoa ja pakolaisuutta 3. Armeijalla usein keskeinen rooli: vallassa usein yksi vapautusliikkeestä muodostunut puolue, jonka valtaa armeija pönkittää (tai kaappaa) 4. Kylmän sodan aika: USA ja NL sekaantui asioihin (Angola, Etiopia …)

5 Piirteitä muutamista Afrikan maista
Somalia itsenäistyi v. 1960 vuonna 1969 kenraali Siad Barre julisti Somalian sosialistiseksi valtioksi * vanha verisukulaisuuteen perustuva klaani- järjestelmä pyrittiin hävittämään väkisin * NL tuki aluksi Siad Barren hallitusta, mutta lopetti tukensa sen yritettyä vallata 1977 Etiopialta Ogadenin alueen; uudeksi tukijaksi tuli Yhdysvallat * NL:n ja Kuuban avulla Etiopian joukot ajoivat Somalian joukot pois Ogadenista 1978 * tyytymättömyys Siad Barrea vastaan alkoi kasvaa 1980-luvun alussa ja sisällissodan seurauksena hänet ajettiin maanpakoon 1991

6  valtio hajosi ja suuri joukko kansalaisia joutui pakolaisiksi  Somalian tasavaltaa ei ole käytännössä ollut olemassa tammikuun 1991 jälkeen * 1997 klaanien edustajat tapasivat Kairossa ja sopivat uuden kansallisen hallituksen perustamisesta * 2001 sotaherrat Etiopian tukemana perustivat oman hallituksensa kansallista hallitusta vastaan * 2002 solmittiin osapuolten välillä aselepo ja 2004 perustettiin Keniassa uusi väliaikainen parlamentti, joka valitsi presidentiksi Abdullahi Yusufin

7 väkivallan lisäksi Somaliaa piinaavat kuivuus, nälänhätä ja merirosvot
* paikalliset kapinallisryhmittymät ja kalastajat iskevät laivojen kimppuun, sieppaavat panttivankeja ja vaativat suuria lunnaita  vaikeuttavat laivojen kulkua ja kriisiavun perille saapumista (EU mukana turvaamassa rauhaa alueella; EU:n 1. laivasto- operaatio) sekä presidentti Yusuf, että pääministeri Hussein erosivat tehtävistään joulukuussa 2008 epäonnistuttuaan Somalian kriisin ratkaisussa

8 Ruanda sisällissota v (hutut (enemmistö) tutsit)  tutsien kansanmurha hutu –sotilas-hallituksen toimesta ( jopa 800 000 kuollutta) valtava pakolaisuusaalto naapurimaihin * tänään käynnissä kansallisen eheytymisen vaihe: 120 000 kansanmurhasta syytettyä vankia on määrä vapauttaa tai tuomita lähiaikoina (kyläkäräjät)  kyläläisiä koulutettu uhrien ja tappajien sovittelijoiksi

9 Sudan – Darfur vuodesta 2003 ollut käynnissä aseellinen konflikti kriisin taustalla myös maanviljelijöiden ja paimentolaisten välinen resurs sikilpailu: maankäytöstä kiistelevät furit ja karjaa kasvattavat arabit eli janjaweedit (hallituksen tukemia) * Janjaweed-joukkojen todettiin syyllistyneen etniseen puhdistukseen: laajamittaisia siviilien joukkomurhia ja joukkoraiskauksia

10 2005 rauhansopimus, joka ei kuitenkaan toteutunut ja kriisi laajeni täydeksi sodaksi 2006 leviten Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan alueille kesällä 2008 YK:n ja Afrikan Unionin rauhanturvajoukot aloittivat työnsä Darfurissa (sopu osapuolten välillä raja-alueen hallinnosta) nyk. presidentti Omar al-Basir Etelä-Sudania hallitseva Sudanin kansanvapautusarmeija vetäytyi yhteishallituksesta 2007 syyttäen kansallista hallitusta rauhansopimuksen rikkomuksista, jonka myötä koko sopimuksen pelättiin vaarantuneen Tammikuussa 2011 järjestetty kansanäänestys päätyi tukemaan Etelä-Sudanin itsenäisyyttä selvällä enemmistöllä * Sudanin presidentti hyväksyi äänestystuloksen, joten Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011

11 Etelä-Afrikan tasavalta
apartheid-politiikka 1948  (rotuerottelu): valkoinen vähemmistö (13%) vallassa, passilaki, eri asuin-alueet, wc:t, osastot busseissa, koulutus ja terveydenhoito valkoisille, palkkaerot YK:n taloudelliset pakotteet: taloussaarto  E-Afrikka selvisi pitkään vahvan taloutensa ansiosta; 90-l:n lama ja kullan hinnan lasku  talous kriisiin  valkoiset neuvottelupöytään  mustien vastarinta lisääntyi  neuvottelut: hallitus (presid. de Klerk) ja ANC (Afrikan kansalliskongressi & pitkään vankilassa ollut Nelson Mandela)

12  pakotteista luopuminen (yli 300 v
 pakotteista luopuminen (yli 300 v. kestänyt valkoisten ylivalta päättyi) ja n. 25 vuotta kestäneestä apartheidista luovuttiin 1994 vapaat vaalit, jotka ANC voitti (yli 60%) ja perustettiin yhteishallitus (ANC, valkoisten Kansallispuolue ja zulujen Inkatha) ja Mandelasta presidentti elintaso lähtenyt nousuun: peruspalveluja on parannettu, ihmisoikeudet ovat tulleet osaksi lainsäädäntöä ja rotusortoajan ihmisoikeusrikokset on puitu Totuus- ja sovintokomissiossa

13 ongelmia: yritysmaailma ja omaisuus pääosin valkoisten käsissä ja mustien ja valkoisten tuloerot kasvavat kaupunkien maisemia leimaavat yhä palatsimaiset tarkoin vartioidut valkoisten asuinalueet sekä mustien slummit samaan aikaan tuloerot ovat valtaisat: puolet 44-miljoonaisesta väestöstä elää köyhyydessä ja keskiluokka puuttuu lähes tyystin; osa väestöstä elää edelleen savimajoissa tai slummeissa perustavien palvelujen kuten sähkö- ja vesihuoltojärjestelmän ulottumattomissa. hallinnon ongelmana on myös räjähdysmäisesti kasvanut rikollisuus, työttömyys, muuttoliike muista Afrikan maista ja erittäin paha aids-epidemia

14  monet syyttävät ongelmista apartheid-ajan väkivallan ja epätasa-arvon
perintöä, mutta osansa kritiikistä saa myös maata vuosikymmenen hallinnut Afrikan kansalliskongressi ANC istuvaa presidenttiä Jakob Zumaa arvosteltu yksinvaltaisuudesta