HEIJASTIN JA ÄLYPUHELIN

Esitys aiheesta: "HEIJASTIN JA ÄLYPUHELIN"— Esityksen transkriptio:

1 HEIJASTIN JA ÄLYPUHELIN
HEIJASTIN JA ÄLYPUHELIN? Lapsen turvallinen arki harvaan asutulla maaseudulla Lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla -työpaja 1. syyskuuta 2017, Leppävirta Pilvi Hämeenaho, FT, tutkijatohtori, Suomen Akatemia JYU. Since 1863.

2 Maaseudulla asuvien perheiden arkinen hyvinvointi ja palvelujen käyttö (väitös 2014)
Perheen arki äitien kertomana Harvaan asuttu maaseutu Autoilu ja arjen kulkeminen Yhteisöllisyys – itsenäisyys Lapset elämän keskiössä Erityinen tuki perheen, koulun ja sote-ammattilaisten yhteistyönä (SA ) Moninäkökulmaisuus ja -menetelmällisyys Yhteistyön haasteet Perheen korostunut vastuu Lapset perheiden arjen keskiössä JYU. Since 1863.

3 Palvelu palvelee? Palvelut ovat olemassa, laatu korkea
Suurin osa tapaamistani ihmisistä erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia palveluihin Perheet etsivät, joustavat tai vaativat ja taistelevat Asiakas sopeutuu, avun joko saa tai ei Ongelmat tiedossa, myös ammattilaiset turhautuneita  resurssipuhe, poislähettämisen kulttuuri JYU. Since 1863.

4 Katse arjen hyvinvointiin
Turva ja turvallisuuden tunne hyvinvointina Koti, lähiverkosto, lähiympäristö, arjen toimet ja teot Maaseudulla ympäristöllä on merkitystä Koulu/työ Harrastukset, muu vapaa-aika Kaverit ja vertaissuhteet Lapsen aika-tila? JYU. Since 1863.

5 Mitä sivistys-sote voi tarkoittaa maaseudun lapsen arjessa?
JYU. Since 1863.

6 Palveluiden suunnan muutos
Lape: periaate johon tulee sitoutua Lapsen ja perheen tarpeet lähtökohtana Palvelut joustavat, sopeutetaan tarpeeseen Organisaatiolähtöisyydestä lapsilähtöiseen (asiakaslähtöiseen) toimintaan Toimintakulttuurin muutos Edellyttää rakenteiden, toiminnan ja ajattelun muutosta Avainsana osallisuus – todellisena yhteisöön kuulumisena JYU. Since 1863.

7 Kulttuurinen muutos Tarvitaan tekoja:
Ajattelun muutosta: käsitteiden määrittely; koulutus, ohjaus, asennemuutos Toiminnan muuttamista: toiminnan pitää tukea ja mahdollistaa (uusien) jaettujen arvojen ja käsitysten mukainen toiminta Rakenteiden uudistamista: palvelujen rajapinnat, uudet palvelut ja yhteistyön muodot, tarvittavan uuden osaamisen hahmottaminen uusien toimintojen pohjaksi Tuloksena lapsi- ja perhelähtöinen järjestelmä JYU. Since 1863.

8 Missä lapsi? ”…se on aika jännä lähteä seittemän aikaa [bussille] aivan pilkkopimeässä ja parhaimmillaan on ollu pakkasta 38 astetta. Mutta tota, kyl niist on sitkeitä tullu sitte. Se opettaa. Se kasvattaa. Sissikoulutusta ajatellen hyvät pohjat saatu jo kotoa.” ” [lapsi käy keskustassa koulua] koska tällä kyläkoululla ei ole iltapäiväkerhotoimintaa ja lapsille tulis niin pitkät ajat olla yksinään. Sitte on se kulkuyhteys aika vaarallinen. […] Kaikki kaverit on täällä, kirkonkylällä” JYU. Since 1863.

9 Turvallisen arjen haasteita
Lyhyet koulupäivät, tietyt kyytiajat Syrjäinen kodinpaikka Harrastukset ja vertaissuhteiden ylläpito vanhempien varassa – ajaminen, ajokunto Digiloikka – ’aina tavoitettavissa’; some ja pelit tarjoaa kaveripiirin Olla tavoitettavissa – olla läsnä Täyttääkö digi ”ihmisen kokoisen” aukon? Lapsen osallisuus -vanhempien vastuu vai koko yhteisön velvollisuus? JYU. Since 1863.

10 Tarve tiedolle lapsen arkielämästä
Lapsilähtöinen järjestelmä tunnistaa lapsen tarpeet: arki kiinnittyy paikkoihin ja ihmisiin Kokonaisvaltainen käsitys arjesta, jossa hyvin- tai pahoinvointi rakentuu Maaseudun erityispiirteet huomioitava – lapsen oikeus osallisuuteen ei riipu asuinpaikasta Turvallisuuden ja osallisuuden tunne perusoikeutena? Sivistys-sote mahdollisuutena ottaa ”arki haltuun” – jaettu vastuu, kokonaisvaltainen hoiva ja hoito (edu-care) JYU. Since 1863.

11 Arki maalla lasten silmin
Tutkimushanke Seurannan väline? Lapsuuden näkeminen erityisenä ja itsessään tärkeänä elämänvaiheena Kiitos! JYU. Since 1863.