Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Ohjausryhmän kokous Leena Jukka

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Ohjausryhmän kokous Leena Jukka"— Esityksen transkriptio:

1 Ohjausryhmän kokous 11.9.2017 Leena Jukka
Tutkimushallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto VIESTINTÄSUUNNITELMA Ohjausryhmän kokous Leena Jukka

2 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät vuosille Tavoitteena on koota yhteen julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita/projekteja ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja. Tutkimusta kuvaavia tietoja käytetään tutkimustyössä sekä siihen liittyvissä hallinnossa, kuten rahoitushauissa ja raportoinnissa, tiedonhauissa, julkaisutoiminnassa ja tilastoinnissa. Opetus-ja kulttuuriministeriö on antanut CSC - Tieteen tietotekniikan keskukselle toimeksiannon toteuttaa valtakunnallinen tutkimustietovaranto

3 Viestinnän lähtökohdat
Viestinnän lähtökohtana ovat hyödyt tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja rahoittajille sekä tietojen perusteella päätöksiä tekeville tahoille. Viestinnän tavoitteena on lisätä tutkimustietovarannon tunnettuutta Suomessa tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien keskuudessa mm.: toteuttamalla hanketta tukevan ja sen etenemisestä avoimesti tiedottavan wiki-sivuston esittelemällä hanketta aktiivisesti eri sidosryhmien tapaamisissa koordinoimalla tapahtumia. Tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat vastaavat tutkimustietovarannon edistämisestä omissa organisaatioissaan.

4 Viestinnän haasteet Selkeiden ja konkreettisten hyötyjen tunnistaminen eri toimijoille, sillä tarpeet kovin erilaiset. Tutkijoiden, julkaisujen, aineistojen, hankkeiden tms. tiedot tulevat useista lähdejärjestelmistä. Yliopistoilla ja muilla organisaatioilla on erilaisia käytäntöjä tietojen keräämiseen. Miten motivoida eri järjestelmät toimimaan yhteen? Tutkimusvarannon hyödyntämisessä siirretään henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyn sääntely-ympäristö on muutoksessa , ja tämä heijastuu viestintään. Tutkimustietovarannon kansalliseen toteuttamiseen on suhtauduttu varauksella, sillä tiede ja sen rahoittajat toimivat kansainvälisellä kentällä.

5 Viestinnän tavoitteet
Tutkimustietovaranto-hankkeen tunnettuuden lisääminen tutkijoiden, korkeakoulujen ja tutkimusrahoittajien keskuudessa Tutkimustietovarannon hyötyjen tunnistaminen ja edistäminen tietovirtojen sujuvuus ja manuaalisen työn väheneminen tutkimustuotosten ja rahoituspanoksen parempi näkyvyys Tutkimustietovarannon käyttöönoton edistäminen Kansallisen tason yhteistyön edistäminen

6 Viestinnän kohderyhmät
Tutkimuslaitokset Tutkijat Tutkimusra-hoittajat Korkeakoulut Tutkimushallinto (TUHA)

7 MARKKINOINTIMATERIAALIT
Viestinnän kanavia TAPAHTUMAT MARKKINOINTIMATERIAALIT TIEDOTTEET JUTUT Printeissä (esim. Acatiimi, Yliopisto-lehti, Tieteessä tapahtuu) Verkkojulkaisuissa muut organisaatiot) SOME Wiki-sivut Kokousmateriaalit Aktiivinen päivitys ladattavat materiaalit tietoa tapahtumista kieli: su +en Kansallisten johtoryhmien kokoukset Muut sisäiset ja ulkoiset kokoukset Osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin Kansallisten seminaarien järjestäminen CSC:n tapaamiset korkeakouluissa VERKKOSIVUT Yliopistotiedottajat-lista Verkostojen sp-listat (AAPA, FUCIO, TUHA, ARENE, UNIFI) blogien ja artikkelien jakaminen tapahtumatiedottaminen tutkijoiden omat verkostot Esitteet PowerPoint-esitykset Posterit Videot

8 Alustava aikataulu ja toimenpiteet 2017-2018
Q1-Q2 Q3-Q4 Wiki-sivusto Palveluosoite: 1.3. X Artikkeli, blogikirjoitus (Esim. CSC, Tieteessä tapahtuu, Akatemia) 21.3. (Sarana) (CSC) (Tieteessä tapahtuu) OKM:n tiedote, CSC:n tiedote (yliopistotiedottajat-lista) 10.4. Kysely tieteen rahoittajille hanketietovarantoa varten 28.4. Kutsuttiin kaikki rahoittajat työstämään hanketietovarantoa työryhmässä 8.6. Tutkimustietovaranto-hankkeen esittelyä kansainvälisissä kokouksissa kevät Seminaari 30.10. Tutkimustietovaranto-hankkeen esittelyä verkostoissa ja instituutioissa

9 Tärkeimmät viestit kohderyhmittäin – TUTKIJAT
Hallinnollinen työ kevenee, koska tiedot tutkijasta, julkaisuista, tutkimusaineistoista, infrastuktuureista ja rahoitetuista hankkeista syötetään lähdejärjestelmiinn vain kerran, mutta niitä voidaan käyttää useassa eri yhteydessä. Esimerkkinä nyt käytössä oleva julkaisutietojen kerääminen Virrasta Suomen Akatemian raportointia varten. Mahdollisuus napsia Virrasta tietoja laajemmin rahoituksen hakemiseen ja raportointiin. Mahdollisuus linkittää raportointiin mukaan julkaisut, tutkimusaineistot, infrastruktuurit. Verkostohyötyjä: mitä useampi toimija mukana, sitä tehokkaampaa. Tutkijat

10 Tärkeimmät viestit kohderyhmittäin – KORKEAKOULUT JA TUTKIMUSHALLINTO
Hallinnollinen työ kevenee, koska tiedot tutkijasta, julkaisuista, tutkimusaineistoista, infrastuktuureista ja rahoitetuista hankkeista syötetään lähdejärjestelmiin vain kerran, mutta niitä voidaan käyttää useassa eri yhteydessä. Korkeakoulut Tutkimushallinto Kirjastot Korkeakoulujohto Tietohallinto Käyttäjähallinto

11 Tärkeimmät viestit kohderyhmittäin – TIETEEN RAHOITTAJAT
Tutkimusrahoittajat Hallinnollinen työ kevenee, koska tiedot tutkijasta, julkaisuista, tutkimusaineistoista, infrastuktuureista ja rahoitetuista hankkeista syötetään lähdejärjestelmiin vain kerran, mutta niitä voidaan käyttää useassa eri yhteydessä. Lisää näkyvyyttä tutkimusrahoittajien toiminnalla ja rahoitetulle tutkimukselle

12 Toimenpiteet kohderyhmittäin
TAVOITE SISÄLTÖ/VIESTIT KANAVAT AIKATAULU Tutkijat Tutkimustietovarannon tunnettuuden lisääminen Käytön laajeneminen tutkijoiden keskuudessa Hyötyjen tunnistaminen ja edistäminen Tietovirtojen sujuvuus ja toistuvasti suoritetun, manuaalisen työn väheneminen Tutkimustuotosten parempi näkyvyys Hakemusten ja raportoinnin helpottuminen Verkkosivut Tiedote yliopistotiedottajat- sähköpostilistalle Tohtorikoulut? Viestintäkampanja aina lähdejärjestelmän valmistuttua Verkkosivujen jatkuva päivitys

13 Toimenpiteet kohderyhmittäin
TAVOITE SISÄLTÖ/VIESTIT KANAVA AIKATAULU Korkeakoulut Tutkimustietovarannon tunnettuuden lisääminen Kansallisen tason yhteistyön edistäminen Saatavat hyödyt (tietojen siirron helpottuminen) TUHA-verkosto FUCIO/AAPA UNIFI ATT-jatko Verkkosivujen jatkuva päivitys Jatkuva yhteistyö verkostojen kanssa

14 Toimenpiteet kohderyhmittäin
TAVOITE SISÄLTÖ/VIESTIT KANAVA AIKATAULU Tutkimusrahoittajat Hallinnollisen työn keveneminen Näkyvyyden lisääminen Hyötynä rahoituksen haku- ja raportointiprosessien helpottuminen Näkyvyyden lisääntyminen Verkkosivut Mukana hanketietovarannon kehittämisessä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan kautta Verkkosivujen jatkuva päivitys rahoittajat mukana hanketietovaran-non kehittämisessä

15 Sisäinen viestintä CSC:ssä eli tekijöiden sitouttaminen
Sisäisen viestinnän tavoitteet yleisen tietoisuuden lisääminen CSC:n sisällä yhteistyön edistäminen ja oikeiden ihmisten ”kohtaamisen” varmistaminen sisäisten prosessien vahvistaminen välineitä ulkoiseen viestintään Sisäisen viestinnän pääasialliset kanavat Flow-ryhmä Säännölliset kokoukset joka toinen viikko Sisäinen Eduuni-workspace BOF

16 Viestinnän SWOT VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT
OKM:n hanke ja laajapohjaiset ohjausryhmät Täsmällinen rajaus kansalliseksi hankkeeksi CSC:n viestinnän tuki HEIKKOUDET Viestit eivät ole tarpeeksi selkeitä Viestit eivät tavoita kaikkia kohderyhmiä, sillä viestit ja valitut kanavat eivät toimi MAHDOLLISUUDET Selkeä käyttötapaus, jossa hyödyt konkretisoituvat on Suomen Akatemian raportointiprosessi. Sen käyttäminen viestinnässä Kukaan ei halua lisää hallinnollista työtä –asenteen hyödyntäminen viestinnässä UHAT Kansallisen tietosuojasääntelyn keskeneräisyys vaikuttaa viestintään henkilötietojen siirtämisestä Tutkimustietovarannon käytön edistämiseen ei sitouduta CSC:n roolia koordinaattorina ei hyväksytä – ”CSC ajaa omia etujaan”

17 Viestinnän onnistumisen edellytyksiä
Viestintä aiheuttaa kustannuksia ja turhat viestit ärsyttävät vastaanottajaa, joten viestinnän tärkeimmät kohderyhmät on tunnistettava ja rajattava, kenelle pitää viestiä missäkin vaiheessa eli aikataulutus on tärkeä, tunnistettava, mitä eri kohderyhmät haluavat tietää, mikä on heille tärkeää, mikä on yleisin tai suositelluin kanava tämän kohderyhmän tavoittamiseen ja mikä on tehokkain tapa saada viesti eteenpäin.

18 Viestinnän onnistumisen mittaamisesta
Palaute viestinnän onnistumisesta on tärkeää ja sitä kannattaa kerätä säännöllisesti matkan varrella. Saamme tietoa mm.: tapaamisten avulla: ohjaus- ja muut hankkeeseen kuuluvat ryhmät, verkostotapaamiset tekemällä kohdennettuja haastatteluja verkkosivujen kävijämäärästä ja analytiikasta (sis. sosiaalisen median) käyttäjäpalautteesta esim. verkkosivujen kautta


Lataa ppt "Ohjausryhmän kokous Leena Jukka"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google