PELKO JA YKSINÄISYYS 20.3.2017 Kaili Kepler-Uotinen.

Esitys aiheesta: "PELKO JA YKSINÄISYYS 20.3.2017 Kaili Kepler-Uotinen."— Esityksen transkriptio:

1 PELKO JA YKSINÄISYYS Kaili Kepler-Uotinen

2 Tehtävä Muistelkaa ja kertokaa vuorotelleen, minkälaisia asioita olette pelänneet. Muistatteko, miksi jokin tietty asia on tuntunut pelottavalta?

3 MITÄ PELKO ON? Pelko on arvokas tunne
Pelko on jokapäiväinen ja tärkeä tunne, jota tarvitaan Pelko ei ole heikkoutta, jota tarvitsisi hävetä. On olemassa voimakkaampaa ja lievempää pelkoa Pelon sävyeroja kuvaavat sellaiset tunteet kuin epävarma, huolestunut, jännittynyt, hädissään ja kauhuissaan Pelkäävän lapsen ajatukset ovat uhattuna olemisen kokemuksia: kohta voi tapahtua jotain kauheaa ja hallitsematonta Kun lapsi ajattelee pelottavia ajatuksia, pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat

4 Uudet tilanteet, paikat ja ihmiset voivat olla pelottavia
Hylätyksi tulemisen pelko näkyy parhaiten suhteessa vanhempiin Pelottavat kokemukset ja tunteet näkyvät lasten käyttäytymisissä jotkut muuttuvat hyvin vilkkaiksi ja käyttäytyminen menee överiksi toiset muuttuvat hiljaisiksi, vetäytyvät eivätkä osallistu yhteiseen tekemiseen

5 Kodin ”pelkoperintö” Lapsi tarkkailee vanhempiaan ja sisaruksiaan ja omaksuu heiltä tapoja suhtutua niin miellyttäviin kuin ikäviinkin asioihin Jos aikuinen liiottelee vaaraa ja käyttäytyy pelokkaasti, lapsi voi pelätä entistä enemmän Vanhemman on hyvä purkaa pelkojaan toisen aikuisen kanssa, ei lapselleen

6 Aikuisetkin voivat olla pelottavia
Tehtävä on kertoa, että kadulla voi tulla vastaan aikuinen, jota on syytä varoa Samalla on tasapainoiltava viestinsä sävyn ja korostuksen suhteen: uhkia ei kannata liioitella, vaan kertoa, että on melko harvinaista kohdata pelottava aikuinen Pelottavia tilanteita ovat esim. humalaisen tai huumeidenkäyttäjän kohtaaminen tai lapsista seksuaalisesti kiinnostunut aikuiset voi kertoa miltä päihtyneen henkilön käytös vaikuttaa ja näyttää lapsi voi sanoa, että ei tahdo keskustella, poistua paikalta ja mennä kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle

7 Perheväkivalta aiheuttaa voimakasta pelkoa ja turvattomuutta
Lapseen kohdistuu väkivaltaa, jos hänen ruumiillista koskemattomuuttaan loukataan esim. tönien, lyöden, tukistaen tai luunappeja antaen Lapsi voi myös joutua todistamaan vanhempien välisiä riitoja Kotonaan väkivaltaa kokeneet tai nähneet lapseet eivät usein osaa tai tahdo ilmaista itseään puhumalla Lapselle on kuitenkin tärkeää saada jakaa kokemus aikuisen kanssa ja purkaa pelon, avuttomuuden ja syyllisyyden tunteitaan. Kokemuksen jakamisen ei tarvitse olla sanallista purkamista

8 Itsensä tai läheisen vahingoittumiseen liittyvät pelot
...voinko minä sairastua? Voiko joku aikuinen tehdä minulle pahaa? Onko lapsiakin autokolareissa? Ketä silloin eniten pelottaa, jos lapsi kysyy näin? Luultavasti aikuista – totuudenmukainen vastaus olisi kyllä Turvallisuuden tunnetta voi tarkoituksella tukea vakuuttamalla tälle, että lapset sairastuvat vakavasti todella harvoin , voi selvittää että meille ei tapahdu tuollaista ja kertoa, että lehtiin päätyvät harvinaiset tapahtumat

9 Kuolema herättää kysymyksiä
Mikä on elämän tarkoitus? Mitä meille tapahtuu kun kuolemme? Mihin menemme kun kuolemme? Miksi meidän tarvitsee kuolla? Olemmeko kuolemattomia?

10 Pelon kohtaaminen ja kesyttäminen etenee viiden vaiheen kautta:
Lapsi saa ilmaista pelon tunteen aikuiselle. Lapsi voi näyttää pelkomittarista kuinka paljon häntä pelottaa Aikuinen auttaa lasta muodostamaan sellaisen kokemuksen ja tulkinnan, että ei ole vaarallista pelätä. Tämä on mahdollista, jos pystyy ymmärtämään ja asiaa käyttäen hyväkseen uudenlaisia tulkintoja tilanteesta ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä Pelon väistyessä tai lievittyessä lapsi ja aikuinen muistelevat yhdessä, miten lapsi aluksi pelkäsi, mutta miten pelko kesyyntyi Lasta muistutetaan ja kehutaan siitä, että hän on ”pelon kesyttänyt sankari”

11 KIINTYMYS nähdään keskeisenä asiana pelkojen hallinnassa
Se taas, miten voimaakkasti tietyt havainnot hälyttävät, riippuu paljolti lapsen temperamentista Toisilla pienetkin havainnot jostain jännittävästä nostavat voimakkaan pelkoreaktion Äärimmäisen reaktiivinen, syntymästä säikähtänyt lapsi tarvitsee paljon ”kiintymyskäyttäytymistä”, missä hänen pelkoaan vähennetään Muuten lapsi voi joutua pulaan voimakkaiden havaintojensa kanssa, jolloin seuraa ”kapeita” tilanteita, fobioita

12 Kirmanen, Tiina. Lapsi ja pelko
Kirmanen, Tiina. Lapsi ja pelko. Sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta Kuopio. tutkimuksessa käytetty haastattelurunko kuva-avusteiset kuvat

13 YKSINÄISYYS

14 * Kuinka lohduttaa ja rohkaista yksinäistä lasta?
* Miten opettaa ujoa ja arkaa lasta ottamaan ensi askeleita toisten lasten keskuudessa? * Vai onko syytä olla huolissaan, jos lapsi viihtyy paremmin omassa kuin toisten seurassa?

15 Yksinäisyyyttä rakastava ei ole välttämättä ollenkaan ujo, eikä paljon kavereita tarvitseva sosiaalinen Ei tarvitse pakolla olla rohkea ja sosiaalinen Toiset lapset ovat selvästi suurempia tarkkailijoita ja tarvitsevat enemmän aikaa rohkaistuakseen mukaan leikkeihin Osalle myös asioiden ennakointi on erittäin tärkeää, jotta he tietävät, mitä on tulossa Yksinäisyyteen voi vaikuttaa myös se, että lapsi on ikäisiään kypsemmän oloinen

16 Lapsen oma tunne ja kokemus yksinäisyydestä
lapsi on tyytymätön ja kokee, ettei hänellä ole yhtään ihmistä, joka välittäisi hänestä, tukisi, lohduttaisi tai jakaisi iloiset asiat

17 Kolme näkökulmaa yksinäisyyteen
Sosiaalinen yksinäisyys – lapsella ei ole hyvien kavereiden verkostoa Fyysinen yksinäisyys – lähellä ei ole ketään, johon tukea, turvata tai jota koskettaa Emotionaalinen yksinäisyys – ei ole ketään oikein läheistä ystävää, johon luottaa ja jolle uskoa tärkeät asiat

18 Sivuun vetäytyvät lapset
eivät uskalla mennä toisten mukaan peleihin ja leikkeihin norkoilevat ryhmän ulkopuolella osa heistä pelkää tulevansa torjutuksi eikä edes yritä osallistua Heikot sosiaaliset taidot kuten vetäytyvyys , sen kasautuminen ja pysyvyys voivat heijastua oppimistilanteisiin