Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

Esitys aiheesta: "Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet"— Esityksen transkriptio:

1

2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

3 Maakunnille siirtyvät alueelliset tehtävät
Sote-palvelut ja pelastuslaitos Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät sekä pääosa ELY-keskusten tehtävistä E-vastuualueen tehtävät pääosin (joitakin tehtäviä Tekesille) Y-vastuualueen tehtävät osin maakunnille (alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito + eri säädöksin vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien ja merensuojelun tehtäviä) ja osin valtakunnalliseen aluehallintovirastoon L-vastuualueen tehtävistä liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö, joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät TE-toimistojen vastuulla olevien TE-palveluiden järjestämisvastuu

4 Maakunnille osoitettavat kuntien tehtävät
Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista Riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle. Maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko (maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä. Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen.

5 Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset
Perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta Yhteishankintojen palvelukeskus Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus

6 Uuden maakunnan keskeiset yhteisöt
Maakunta Vastaavankaltainen julkisoikeudellinen yhteisö kuin valtio, kunnat, kuntayhtymät Järjestämisvastuu maakunnan tehtävistä (sisältää vastuun tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta) Maakuntakonserni Maakunta tytäryhteisöineen muodostaa maakuntakonsernin Maakuntakonserniin kuuluu myös maakunnan palvelutuotannosta vastaava maakunnan palvelulaitos Maakunnan palvelulaitos Tuottaa maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamat tehtävät. Merkittävä osa palvelutuotannosta hoidetaan täällä. Palvelulaitosta johtaa palvelulaitoksen hallitus. Maakunnan palvelulaitoskonserni Maakunnan palvelulaitos mahdollisine tytäryhtiöineen muodostaa maakunnan palvelulaitoskonsernin. Maakuntakonsernin alakonserni

7 Uuden maakunnan johtaminen
Maakuntavaltuusto Maakunnan ylin päätöksentekovalta. Voi siirtää toimivaltaa maakunnan muille viranomaisille tai maakunnan palvelulaitokselle. Asettaa maakunnan ja sen keskeiset tavoitteet maakuntastrategiassa Päättää mm. hallintosäännöstä, talousarviosta ja –suunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjauksesta, palvelulaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, palvelumaksujen yleisistä perusteista ja asiakasmaksuista, jäsenten valitsemisesta maakunnan toimielimiin Maakuntahallitus Johtaa maakuntavaltuuston päätösten valmistelua ja toteuttamista sekä maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta käytännössä Maakuntajohtaja Johtaa maakunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa maakuntahallituksen alaisena. Maakunnan ylin viranhaltija. SOTE-järjestämisestä vastaava johtaja Hallintosäännössä määritellään, onko maakunnalla oma SOTE-järjestämisestä vastaava johtaja. Maakunnan palvelulaitoksen johtaja Maakuntavaltuusto valitsee palvelulaitoksen hallituksen. Palvelulaitoksen hallitus valitsee johtaja.

8 Maakuntauudistuksen aikataulu

9 Ohjausryhmä pj Gustafsson / vpj Oivo/ vpj Susiluoto
Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän valmistelu osana maakuntauudistusta Ohjausryhmä pj Gustafsson / vpj Oivo/ vpj Susiluoto Lakiryhmä pj. Timonen / vpj. Laajala Kasvupalvelu: tehtävät pj. Patrikainen Kasvupalvelu: järjestämis- ja tuottamis-rakenne pj. Jouppila Kasvupalvelu: ohjaus ja laadunhallinta pj Pihlman, Niemelä, Aluekehittämis- järjestelmä pj. Lintilä, Osenius Maakunta-uudistuksen TEM ohjaus pj. Susiluoto vpj Oivo O s a l l i s t a v a t m e n e t e l m ä t

10 Kansallisessa valmistelussa leimaavaa järjestämisen ja tuottamisen erottaminen
Maakunta järjestää Tuottajina Oma tuotanto eli maakunnan palvelulaitos > viimesijaisuus? Yritykset Yhdistykset Kunnat? Asiakkaan valinnanvapaus Sote-palveluissa Kasvupalveluissa Valmistelun keskustelussa valtio-maakunta-kunta -työnjako viranomaistehtävät vs. palvelutehtävät kestävän markkinan luominen ja sen älykäs ohjaaminen maakuntien itsehallinnon ja kansallisten tavoitteiden yhteensovittaminen asiakas monituottajamallin pyörteissä

11 Ruohonjuuritason huomioita
Kasvupalveluiden kokonaisvaltainen paketointi On järkevää, kunhan asiakkaan tarve on määrittelevä tekijä Palvelukokonaisuudet tulee nähdä kokonaisuutena, niitä on tiivistettävä ja yksinkertaistettava Nykyiset palvelut ovat hajanaisia työnantajille, yrityksille ja henkilöasiakkaille  Maaseuturahoitus ulkona kasvupalvelukokonaisuudesta MMM:n varat yritystoiminnan näkökulmasta alueilla aivan olennaiset: rahavirrat, toiminnan tuki Vaarana MMM jää omaan putkeen, TEM kasvupalveluineen omaan putkeen Alueilla joudutaan käytännössä ottamaan koordinaatiota yhteensovituksesta, mutta se on haastavaa erilaisen putkiohjauksen vuoksi Alueen tahtotilan määrittely rakennerahastoasioissa Yhteistyö / sopimuksellisuus muiden alueiden kanssa? ELY / liitto –rahoitusputkien yhdistäminen

12 Ruohonjuuritason huomioita
Lakien fuusiointi Huomioitava, että osa laeista on nyt järjettömän tarkkoja ja osa laveita > Jääkö olennaisia asioita huomioimatta? Karkaavatko tärkeät yksityiskohdat? Laki antaa raamit Millaisia rakenteita maakunnat voivat luoda? Huolehdittava, että yritysten yhdenvertaisuus ja tasavertainen kohtelu säilyy maakunnasta riippumatta Tietojärjestelmien yhteensopivuus Ratkaisee koko asian toimivuuden! Tietosuoja yritysten ja henkilöasiakkaiden osalta? > Tietojen pitää olla saatavilla myös yksityisille palvelun tuottajille. Aluekehittämisjärjestelmä ja kasvupalvelukokonaisuus eivät ole rinnasteisia Lakiluonnoksessa aluekehittäminen on tulkittu suppeasti

13 Ruohonjuuritason huomioita
Järjestämisen vs. tuottamisen tehtävät – mitä prosesseille tapahtuu, kun hallintotehtävät ja tuottaminen eriytetään Maakunta on järjestäjä ja tuottajia on monia. Miten viranomaisten päätöksenteko nivotaan monituottajamalliin? Miten yhteiset palveluketjut saadaan toimimaan? Miten kokonaisuus pysyy hallinnassa ja asiakkaan yhdenvertaisuus säilyy? Mikä taho on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelusta? Mihin asti asioita voidaan ulkoistaa neutraalisuuden säilyttämiseksi? Palvelumarkkinoiden rakentaminen Miten asiakastieto liikkuu monituottajamallissa? Mitkä tehtävät edellä ryhdytään luomaan palvelumarkkinoita? Onko tarpeen näiltä osin miettiä siirtymäaikoja? Pitääkö julkisten toimijoiden luopua kaikista niistä tehtävistä, joilla ne häiritsevät markkinoita?

14 Koskee ainakin seuraavia lakeja:
saattaa aiheuttaa muutospainetta myös muihin lakeihin ja säädöksiin, kuten: Vuorotteluvapaalaki 1305/ 2002 Ulkomaalaislaki 301/2004 Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014– /2014 Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki 329/1999 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Työttömyysturvalaki 1390/2002 Valtionavustuslaki 688/2011 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 897/2009 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014 Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014

15 Valmistelu Etelä-Pohjanmaalla

16 E-P:n SOTEMAKU-ohjausmalli
Kuntajohtajafoorum - Kunnan- ja kaupunginjohtajat SOTEMAKU Johtoryhmä Poliittisten puolueiden edustus Virkamiesjohto valmistelevista tahoista SOTEMAKU Ohjausryhmä - Entinen SOTE-ohjausryhmä täydennettynä Virkamies-ryhmä SOTE Työvaliokunta - SOTE-työryhmien vetäjiä MAKU Valmisteluryhmä - MAKU-työryhmien vetäjiä SOTE Työryhmät Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen Digiloikka Laatu MAKU Työryhmät Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Elinkeinot ja työvoima Maaseutu Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne Turvallisuus ja varautuminen Hallintorakenne Hallinto- ja henkilöstöpalvelut, talous Kiinteistöt-tilat-hankinnat ICT Yhteistoimintatyöryhmä Viestintä Tietotuotanto

17 Case: Elinkeinot ja työvoima -ryhmä
Maaseutu TE-palvelujen kehittäminen Elinkeinot ja maaseudun kehittäminen (ELMA) Kansainvälisyys Aluekehitys ja strateginen suunnittelu

18 Valmistelutyössä huomioitavaa
Asiakasnäkökulma ja toiminnot kärkiasioina Sidosryhmien informointi ja mukana olo valmistelutyössä huomioidaan Viestintä avointa ja yhdenmukaista niin henkilöstölle kuin sidosryhmillekin SOTE-valmistelutyön synkronointi maakuntauudistus-valmisteluun varmistetaan poliittisen ohjauksen kautta Järjestämisen ja tuottamisen roolien selkeyttäminen Kuntien osallistaminen sekä uuden maakunnan ja kuntien ”yhteistoimintapinta" varmistetaan

19 Esivalmisteluvaiheen tehtäviä 30.6.17 saakka
Substanssien toiminnan organisointi ja niiden yhteensovitus Valmistella toimintamallin tehtävien organisoinnista, toimintatavoista, resursseista Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustavia linjauksia Henkilöstön siirrosta Sopimusasioista Talousarvion koeponnistelusta Uuden maakunnan talous ja henkilöstö Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustavia linjauksia Irtaimen ja kiinteän omaisuuden kartoittamisesta ja siirtämisestä Toimitiloista ja kiinteistöistä Tieto- ja viestintäteknisistä ratkaisuista Omaisuus, toimitilat, kiinteistöt ja ICT Uuden maakunnan hallintorakenne ja tuleva palvelurakenne Hahmotella hallinto-, johtamis- ja palvelurakennetta Perustamistoimenpiteiden valmistelu väliaikaisella toimielimellä

20 Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviä
Valmistelee maakuntavaltuustolle ehdotuksen henkilöstön siirtosuunnitelmasta Selvittää maakunnalle siirtyviä sopimuksia Päättää vuoden 2018 talousarviosta Uuden maakunnan talous ja henkilöstö Osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen Valmistelee ensimmäisen maakuntavaltuuston kokouksen Maakuntavaalit Selvittää ja kartoittaa maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden Osallistuu tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen selvittämiseen Osallistuu viimeistään tässä vaiheessa toiminnan toimitilojen järjestämiseen Omaisuus, toimitilat, kiinteistöt ja ICT Valmistelee maakuntakonsernin perustamistoimia (hallintorakenne, palvelurakenne) Tekee tarvittavat määräaikaiset johtajavalinnat ja muita määräaikaisia sopimuksia Uuden maakunnan hallintorakenne ja tuleva palvelurakenne

21 Muuta ajankohtaista SOTEMAKU-uudistuksen tiekartta tulossa
Tarkoitettu valmistelijoille maakunnissa Valtakunnallinen muutosjohtajaverkosto kootaan Maakuntauudistuksen valtakunnallisen valmisteluryhmän kumppanina Muutosviestintä Perustetaan kuntien SOTEMAKU-viestintärinki alueellisen vuoropuhelun ja viestinnän tueksi Työryhmien kuukausikatsaus, mediatiedottaminen, Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Koskee kaikkea maakunnan toimintaa: Viranomaistehtävät vs. palvelutehtävät Ympäristö- ja liikennesektorin tehtävien sijoittuminen Tehtävien sijoittuminen maakunnan ja valtion viranomaisen välillä on epäselvä Yhteistyö / sopimuksellisuus muiden alueiden kanssa Alueen tahtotilan määrittely rakennerahastoasioissa Muut sopimusasiat

22