TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento

Esitys aiheesta: "TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento"— Esityksen transkriptio:

1 TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento
Antti Rousi Tietoasiantuntija

2 Tiedon vastaanottaminen
Kognitiivisen kehityksen dynaaminen järjestelmämalli (Keating 1990; tässä Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 51): Ulkoiset rajoitteet (Kognitiivisen sosialisaation ympäristö) Fysiikan lait Kulttuurin tietorakenteet Koulutuksen rakenteet ja käytäntö Tiedon vastaanottaminen Tiedon etsintä ”Älyllisen järjestelmän muutokselle on kaksi lähdettä a) järjestelmän aktiivinen toiminta, jonka tuotokset syötetään takaisin kehitykseen, ja b) ulkoiset tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä.” Kognitiiviset havaintorakenteet Lajityypilliset ominaisuudet (sisäiset rajoitteet) 2. Yksilökehityksessä muodostuneet rajoitteet Hermoverkkojen muodostuminen Tehtäväkohtaiset tietorakenteet Ajatteluprosessin säätely (metakognitio)

3 Yksi tapa jäsentää tiedonhankintaprosessin kulku: tiedonhankintaprosessin vaiheet (Kuhltau 1993, 43). Vaihe Aloitus Aiheenvalinta Tunnustelu Fokuksen muotoilu Informaation kerääminen Valmiin työn esittäminen Tuntemukset Epävarmuus Optimismi Hämmennys, turhautuminen, epäilykset Selkeytyminen Päämäärätietoi-suus, luottavaisuus Tyytyväisyys tai pettyneisyys Ajatukset Moniselitteisyys Spesifisyys Kiinnostuksen lisääntyminen Toiminnot Relevantin tiedon hankinta Olennaisen tiedon hankinta

4 Käytössäsi on Aalto-yliopiston kirjastoverkosto
Otaniemen kampuskirjasto ja erilliskirjastot Verkon kautta käytettävät resurssit Töölön ja Arabian kampuskirjastot

5 Tiedonhaun tehtävä Pakollinen tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat Tiedonhaun tehtävä löytyy mycoursesista Saadaksesi suorituksen tehtävän kaikki osiot on suoritettava deadline:

6 Tiedonhauntekniikka

7 Tiedonhaun tekniikka Vuorovaikutus oman tietämyksen ja erilaisten tietokantojen välille syntyy erilaisten hakusanojen ja hakulausekkeiden kautta. Tietokantojen perustoiminnallisuuden tunteminen auttaa menestymään erilaisissa tiedonhauissa. Luennoilla tiedonhakutekniikka jaetaan seuraaviin osakokonaisuuksiin: hakusanojen ja fraasien kohdistus. hakusanojen valinta hakufraasien tekniikka

8 (Haku)sanojen ongelma
Tutkimusaiheeseesi yhdistämäsi käsitteet tulee muuntaa järjestelmiin syötettäviksi merkkijonoiksi. Luonnollinen kielellä on mm. seuraavia ominaisuuksia: sama asia voidaan ilmaista monella eri sanalla, yksittäisellä sanalla on useita eri kirjoitusasuja ja sanat taipuvat (Alaterä & Halttunen 2002, s. 71). Suurin osa kirjaston aineistoa on englanninkielistä, joten myös aineisto löydetään englanninkielisillä hakusanoilla. Luonnollisen kielen monimuotoisuuden ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä asiasanoja, jotka ovat peräisin kontrolloidusta asiasanastosta. Asiasanastoissa on siis määritelty mitä synonyymeistä tulisi tiedonhaussa käyttää. Kannattaa siis hyödyntää esim. ACMmän sanastoa:

9 Hakusanojen ja -fraasien kohdistus
Useimmiten samat hakusanat ja -fraasit on mahdollista kohdistaa tietokannoissa erilaisiin kenttiin. Eri tavoin kohdennetut haut tuottavat hyvin erilaisia tuloksia. Nimekehaku = antamasi hakutermit täsmäytetään teosten otsikoissa esiintyviin merkkijonoihin. Nimekehaun avulla on helppo paikallistaa yksittäinen, jo tunnettu teos. Nimekehaku ei kuitenkaan toimi aihekohtaisten listauksien laatimiseen, johtuen juuri luonnollisen kielen ominaisuuksista (synomiat, ym.) Sanahaku = antamasi hakutermit täsmäytetään kaikkiin teoksesta luetteloituihin merkkijonoihin (mm. nimeke, asiasanat, tekijä). Sanahaun avulla voi tutkia esimerkiksi erilaisten synonyymien ja käännöksien avulla syntyviä tulosjoukkoja. Sanahaun tulos voi kuitenkin olla liian suuri ja epätarkka.

10 Sanojen katkaisu Katkaisu oikealta (esim.):
Sanojen katkaisulla ja yksittäisten kirjainten ”maskeerauksella” pyritään ratkaisemaan esimerkiksi sanojen erilaisesta taipumisesta sekä yhdyssanoista syntyviä ongelmia. Katkaisumerkit ja merkkien korvaamiseen (”maskeeraukseen”) käytetyt merkit ovat järjestelmäkohtaisia. Käytössä voivat olla esim. * # ? Katkaisu oikealta (esim.): haku: bibliograph* -> tuloksessa: bibliography, bibliographies Merkkien korvaaminen (esim.): haku: m#n -> tuloksessa: man, men. (Alaterä & Halttunen 2002, s. 43.)

11 Hakufraasien tekniikka
Kirjaston tuottamissa ja ostamissa tietokannoissa voi hauissaan lähes poikkeuksetta hyödyntää Boolen operaattoreita. A AND B A OR B A NOT B v A B A B A B

12 Erilaisia tietokantoja

13 Aikaisemmat opinnäytteet - Aaltodoc-julkaisuarkisto ja Inssi-tietokanta
Aiheestasi aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt antavat hyvän vertailupohjan esimerkiksi oman työn laajuuteen ja jäsentämiseen liittyvissä kysymyksissä. Aiheestasi aikaisemmin tehtyjen opinnäytetöiden sisältämät kirjallisuusviitteet saattavat olla myös oman työsi kannalta hyödyllisiä. Aikaisempia opinnäytetöitä tarkastelemalla saa lisäksi käsityksen oikeaoppisen tieteellisen viittaustekniikan tärkeydestä. Aaltodoc-julkaisuarkisto sisältää uusimmat elektronisessa muodossa olevat diplomi-, lisensiaattityöt ja väitöskirjat Vanhemmat opinnäytteet löydät Inssi-tietokannasta. Tekniikan koulujen kandidaatintöitä mahdollista lukea toistaiseksi vain kampuskirjastossa sijaitsevilla päätteillä. Pyydä virkailijaa avaamaan itsellesi pääsy kandidaatintöihin.

14 Tieteellisen tiedon tuottaminen ja käyttö aikajanalla esitettynä
(viitteellinen yksinkertaistus) Sondergaardin, Andersenin ja Hjorlandin (2003, s. 289) ja Barnesin (1985, s. 41; tässä Kärki 2003, s. 208) mallien pohjalta mukautettu kaavio. Kaavio on viitteellinen. konferenssi- esitelmät ja muut varsinaista julkaisua edeltävät aktiviteetit tiivistelmä- ja indeksointi-palvelut tietokannoissa integroituminen osaksi tieteenalan ja alalta valmistuneiden tietoa. Leviäminen muille erityisaloille sekä mm. teollisuuteen aikakau-silehteen tarjoami-nen ja artikkelin arviointi artikkelin julkaisu tieteellisessä aikakausileh-dessä. tulosten hyödyntäminen uusissa artikkeleissa tulosten hyödyntäminen mm. oppikirjoissa työn aloitus 6kk 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v n. 10v

15 Tieteenalan kirjallisuus - Finna-tiedonhakuportaali
Tieteellisen informaation matka alan peruskirjallisuuteen on pitkä ja sisältää useita arviointeja. Kirjat sisältävät usein hyvän yleiskatsauksen yksittäisen tutkimusalan eri suuntauksista ja historiasta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kurssikirjat ovat usein asiantuntijoiden valitsemia yleisesityksiä tutkimusalasta ja sen sisältämistä keskeisistä kysymyksistä. Myös uusimmat e-kirjat löydät Finna-tiedonhakuportaalista. Yhteislainaus mahdollista esim. Varastokirjastosta

16 Tieteellisen tiedon tuottaminen ja käyttö aikajanalla esitettynä
(viitteellinen yksinkertaistus) Sondergaardin, Andersenin ja Hjorlandin (2003, s. 289) ja Barnesin (1985, s. 41; tässä Kärki 2003, s. 208) mallien pohjalta mukautettu kaavio. Kaavio on viitteellinen. konferenssi- esitelmät ja muut varsinaista julkaisua edeltävät aktiviteetit tiivistelmä- ja indeksointi-palvelut tietokannoissa integroituminen osaksi tieteenalan ja alalta valmistuneiden tietoa. Leviäminen muille erityisaloille sekä mm. teollisuuteen aikakau-silehteen tarjoami-nen ja artikkelin arviointi artikkelin julkaisu tieteellisessä aikakausileh-dessä. tulosten hyödyntäminen uusissa artikkeleissa tulosten hyödyntäminen mm. oppikirjoissa työn aloitus 6kk 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v n. 10v

17 SFX-linkityspalve-lun tietue
SFX lyhenne on ainoastaan tuotteen nimi. SFX-linkityspalvelun sisältö on kirjastokohtainen. Yksinkertaistetusti SFXn idea on seuraava: Kun aineiston URL tai käyttöoikeus muuttuu, niin tiedot käytettävissä olevista aineistoista pitää päivittää vain omaan SFX:ään, eikä lukuisiin tietueisiin lukuisissa eri tietokannoissa (lähde Nelliwiki). Lähde (esim. viite viitetietokannoissa) Kohde (esim. kokoteksti erilaisissa kokotekstitietokannoissa: SFX-linkityspalve-lun tietue joissa linkki SFX-tietueeseen voi näyttää esim. tältä:

18 SFX-tietueen rakenne (riippumatta lähtötietokannasta)
Yksittäisen kohteen tiedot Yksittäisen elektronisten kokotekstien saatavuustiedot (jos näitä ei ole - teksti ei kuulu Painetun lehden saatavuustiedot voit tarkistaa näistä kirjastoluettelolinkeistä. Bib.fi-linkin tekemiseen täytyy avata SFX-tietueen alaosassa oleva ”more options” alasvetovalikko.

19 Harjoitellaan Google Scholarilla
SFX-linkitystä hyödyntävä Google Scholar tarjoaa hyvän ensisilmäyksen kirjaston elektronisiin resursseihin. Voit asettaa Google Scholarin lukemaan SFX-linkitystä myös esimerkiksi kotikoneeltasi. - Scholar Preferences -> Library Links -> ”Aalto University - FullText: (hae merkkijonolla ’Aalto’)

20 Elektronisten artikkelien maailma - vertauskuvana videovuokraamo I
Aalto-yliopiston elektronista aineistoa voi lähestyä usealla eri tavalla. Näitä tapoja voidaan lähestyä vertauskuvalla hieman erikoisesta videovuokraamosta. Google Scholar (avoimessa verkossa - muista asetuksien muuttaminen): vastaa jokseenkin sitä, että kaikki vuokraamon videot olisi järjestetty aakkosjärjestykseen. Jos tiedät tarkalleen mitä etsit, niin löydät listasta nopeasti omasi. Toisaalta selailu on hankalaa, koska videoita on hirvittävä määrä, ja niistä ei juuri ole esitetty mitään suosituksia. Laajat viitetietokannat (Nellissä nimitys: viitetietokannat) kuten Scopus ja ISI: kaikki vuokraamon henkilökunnan suosittelemat videot (henkilökunta on ahkera suosittelemaan!) on listattu aakkosjärjestykseen. Tästä listasta saa myös helposti hyllykohtaisia (draama, komedia) listauksia, joten selailu on helppoa. Kokenut henkilökunta antaa hyviä suosituksia.

21 Elektronisten artikkelien maailma - vertauskuvana videovuokraamo II
Aalto-yliopiston elektronista aineistoa voi lähestyä usealla eri tavalla. Näitä tapoja voidaan lähestyä vertauskuvalla hieman erikoisesta videovuokraamosta. Tieteenalakohtaiset viitetietokannat (Nellissä nimitys: viitetietokannat, esimerkkinä Biological Sciences): pyrkivät esittämään yksittäisen hyllyn (esim. draama, komedia, jne …) sisällön. Soveltuvat hyvin sisältöjen selailuun. Kustantajien kokotekstitietokannat (Nellissä nimitys: e-lehdet esim. ACM Digital Library; IEEE/IEE Electronic Library): näyttävät usein yksittäisen hyllyn (esim. draama, komedia) osan tarkasti. Näiden kautta pääset myös nopeasti käsiksi itse videoihin. Videoihin pääset usein käsiksi myös aikaisempien lähestymistapojen kautta (käyttäen SFX-linkityspalvelua). Plus omat erityiset ikkunat: esim. Proquest Digital Dissertations

22 Standardit ja muu faktatieto
Vaikka standardi on usein vain suositus, on tiettyjä viranomaisten määräyksissä mainittuja standardeja yleensä pakko noudattaa. Standardit myös esittävät tiiviissä muodossa esimerkiksi eri alojen tuotteiden ominaisuuksia sekä menetelmiä. Standardeista aineistot kuten SFS ja IEEE standardit löytyvät Nellistä. Ulkomaisia patentteja löydät Espacenet-palvelusta ja suomalaisia esim. patenttihakemustietoja löydät PRH:n PatInfosta.

23 Lyhyt johdanto viitteidenhallintaan
mm. RefWorks ja Mendeley

24 Luennolla käsiteltävät tiedonhaun työkalut - yksinkertaistus
Kokoelmatietokannat Perinteiset, usein painettuun aineistoon keskittyvät tietokannat, kuten esimerkiksi Alli Viite, ts. esim. kirjan tiedot Viitetietokannat Kokotekstitietokannat elektronisia dokumentteja paikallistavat viitetietokannat (esim. Nelli, GS ja Scopus) kattavat mahdollisesti useita eri kokoteksti-tietokantoja. elektronisessa muodossa olevat artikkelit kirjaston lisensioimissa kokoteksti-tietokannassa (esim. Wilson Artissa). Viite, ts. esim. linkki kokotekstiin Viite, ts. esim. tieto artikkelista ja sen sijainnista Viitteidenhallinnan työkalut Kuten RefWorks, johon voit tallentaa keskitetysti löytämäsi viitteet kaikista tietokantatyypeistä

25 RefWorks - viitteidenhallinnan apuväline
Luennolla tulemme hakemaan informaatiota useista eri tietokannoista. Hyvät hakutulokset olisi mahdollista tallentaa myös yksittäisten tietokantojen käyttäjätileille. Tämä ei ole kuitenkaan kovin käytännöllistä! RefWorks on www-selaimella käytettävä viitteidenhallintaohjelma, johon hyvät hakutulokset (tai ”osumat”) on mahdollista tallentaa keskitetysti. RefWorksilla voit myös luoda esim. lähdeluetteloita ja käyttää sen laajennoksia (Write-n-Cite) tekstin sisäisten viitteiden laatimiseen. Huom! Kun luot käyttäjätiliäsi, tee se Aallon verkkoon kytketyltä työasemalta. Myös muita viitteidenhallintaan keskittyviä ohjelmistoja löytyy. Moderniin tiedonhakuun kuuluu viitteidenhallinta – tapahtuu se sitten millä hyvänsä ohjelmalla.

26 Muuta tiedonhakuun liittyvää

27 DOI-tunniste DOI = Digital Object Identifier
Elektronisen artikkelin yksikäsitteinen tunniste vrt. kirjan ISBN-numero Seuraa artikkelin mukana vaikka kustantaja vaihtuisi Nellissä DOI-haku Hyvin kätevä esim. yksittäisen elektronisen julkaisun paikantamiseen. Esim. hae artikkeli viitetietokannasta tai Google Scholarista, poimi DOI, tarkista saatavuus Nellistä DOI-haun kautta.

28 Kandidaatin työn arkistointi

29 Kandidaatintöiden elektroninen arkistointi
Ohjeet löytyvät kirjaston verkkosivuilta sekä Nopasta: Elektroninen arkistointi koskee kaikkia hyväksyttyjä töitä. Koko työtä ei julkaista avoimessa verkossa, eikä esim. kaukopalvelu välitä niitä. Viitteet uusimpiin tekniikan kanditöihin löytyvät Aaltodoc-julkaisuarkistosta. Töiden lukemiseksi tarvitaan salasana. Kirjaston henkilökunta avaa yhteyden kanditöiden paikalliseen selailuun Otaniemen kampuskirjastossa.

30 Kuinka järkiperäisesti ihminen ajattelee?
Tieteelliset kokeet, jotka osoittavat hypoteesimme virheelliseksi, auttavat meitä sulkemaan pois vaihtoehtoja, ja ovat siksi hyvin informatiivisia (Popper 1963; tässä Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 38). Kuitenkin: ”Mikäli toimisimme perinteisten päättelyihanteiden mukaisesti, emme todennäköisesti pystyisi lainkaan ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Voidaan myös kysyä, että kuinka tehokkaasti sellainen olento, joka pyrkisi sulkemaan pois kaikki todennäköiset vaihtoehdot ennen kuin tekee päätöksiä tai toimii, voisi sopeutua ympäristöönsä. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 38.)

31 Lähteet Alaterä, A. & Halttunen, K Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen – järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6., uudistettu painos. Porvoo: WS Bookwell Oy. Kuhltau, C. C Seeking meaning: a process approach to library and information services. Norwood, New Jersey: Ablex. Sondergaard, T.F., Andersen, J. & Hjorland, B Documents and the communication of scientific and scholarly information - Revising and updating the UNISIST model. Journal of documentation , 53 (3). S Sormunen, E. & Poikela E Informaatiolukutaito ja oppiminen. Teoksessa: Sormunen, E. & Poikela, E. Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. s Tampere: Tampere University Press.