Suutaudit 1 Johdanto, käsitteet, diagnostiikan periaatteet. Biopsia

Esitys aiheesta: "Suutaudit 1 Johdanto, käsitteet, diagnostiikan periaatteet. Biopsia"— Esityksen transkriptio:

1 Suutaudit 1 Johdanto, käsitteet, diagnostiikan periaatteet. Biopsia
Jaana Hagström HLT, EHL, Dosentti Patologian laitos/Haartman instituutti/ HusLab, Helsingin Yliopisto ja Helsingin Yliopistollinen keskussairaala Suulääketieteen ja -patologian Osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto

2 ti 16.10. klo 12.15-13.45 ls2 2. Immuunipuolustukseen liittyvät taudit
H4 Suutaudit ti klo ls2     1. Johdanto, käsitteet, diagnostiikan periaatteet, Biopsia ti klo ls2     2. Immuunipuolustukseen liittyvät taudit ti klo ls2     3. Limakalvojen sieni-infektiot     4. Limakalvojen virusinfektiot ti klo ls2 5. Limakalvoulseraatio ja kielen muutokset ti klo ls3 6. Ihosairauksien ilmentyminen suun limakalvoilla  7. Yleissairauksien manifestaatiot limakalvoilla ti klo ls3 Jarkko Hietasen I-osuus: Potentiaalisesti malignit suun limakalvon leesiot ja tilat ma klo ls2     Jarkko Hietasen II-osuus: Potentiaalisesti malignit suun limakalvon leesiot ja tilat ti klo tarvittaessa klo asti / ls2 8. Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu      PAD: Kudospalasta lausunnoksi Tentti klo

3 Suulääketieteen kliiniset suoritteet
Suulääketieteen kliinisiin suoritteisiin kuuluu kaksi limakalvopoliklinikka käyntiä (3krs) limakalvopoliklinikka hoitaja Arja Hynynen ensikäynti: potilaan haastattelu ja tutkiminen biopsia jokaisella on velvollisuus ottaa vastuu tarkastamansa potilaan jatkohoidosta!!!!

4 Ensi käynti Oma valmistautuminen: perehdy mahdollisiin potilastietoihin Potilaan haastattelu: kuuntele, käytä aikaa Kliininen tutkiminen Dokumentointi: anamneesin ja löydösten kirjaus,valokuvaus hoitosuunnitelma, informoi potilas

5 Biopsia Potilaan kohtaaminen ja valmistelu Puudutus Muista aseptiikka!
Biopsian otto ja haavan sulku Potilaan informointi jatkosta PAD-lähete PAN = patologisanatominen näyte PAD = patologisanatominen diagnoosi

6 Kliinisen työn arviointi
Kliininen työ arvioidaan lähinnä asteikolla hyväksytty/ hylätty Jos opiskelija osoittaa erityistä perehtyneisyyttä oppialaan ja kliinistä osaamista, voi sillä olla vaikutusta loppuarvosanaan

7 Limakalvopoli paikalle ennen kahdeksaa, alkaa klo.8 !!!!
myöhästyneet jäävät ulos toinen tekee statuksen, toinen kirjaa asenne!!! Vastuu potilaan jatkosta!!

8 Nyt pisteet 0-5/kysymys, 6 tehtävää: hyväksytty15/30

9 Potilaan hoidossa huomioitava
Tutkimukset: anamneesi kliininen tutkimus PAD mikrobiologia serologia, immunologia Syy: immunologinen syy mikrobiologinen syy patologinen syy anatominen syy trauma (mekaaninen, kemiallinen, fysikaalinen) lääkehoidon sivuvaikutus

10 Potilan haastattelu Miksi potilas on (mielestään) vastaanotolla
Oireet: Mikä oli ensioire? Mitä potilas huomasi ensin? Milloin ongelma / oire ilmaantui? Mikä pahentaa / helpottaa oireita? Vaihtelevatko oireet? Ovatko oireet muuttuneet ensioireista? Onko ilmaantunut muita yleisoireita (esim. iholla tai muilla limakalvoilla)? Onko samanaikaisesti (tai samoihin aikoihin) tapahtunut jokin muutos yleisterveydessä, lääkityksissä, elämäntilanteessa? Onko asiaa jo yritetty selvittää / hoitaa? Miten? Milloin? Selvitä potilaan terveydentila, allergiat, diagnosoidut sairaudet (vanhat ja uudet erityisesti immuniteetin häiriöön viittaavat), jatkuvat lääkitykset, ruokavalio, työ, stressi, harrastukset ym. elämäntilanne.

11 Kuuntele potilasta, mutta muista potilas voi tulkita oireitaan väärin.
“Lue rivien välistä myös” Auta potilasta kuvailemaan oireitaan, mutta älä laita sanoja suuhun: kipu (jatkuva/ajoittainen; kiputyyppi: viiltely, polttelu, kirvely, jomotus) rakkulaoireet? verenvuoto, verenmaku värin muutos turvotus, turvottelu puutuminen / tunnon muutokset, väsymys. suun kuivuminen paha maku / haju

12 Potilaan tutkiminen Rekisteröi potilaan yleistila (suorituskyky, ravitsemus, liikkuvuus, ihon väri, sklerat, pupillit) Istuudu potilaan eteen: Palpoi imusolmukkeet bimanuellisti, rekisteröi puolierot myös muissa rakenteissa Tutki huulten sisäpinta, huulipoimut, posket, nielu,tonsillat, sylkirauhaset sekä katso hampaiston ja paron yleistila. Rekisteröi puolierot, palpoi bimanuellisti Tutki kieli ja suun pohja. Kääntele kieltä vetäen tufferin avulla. Rekisteröi limakalvomuutokset ja mahdollinen kuivuus Rekisteröi aristukset ja tuntopuutokset Tutki hampaisto, kiinnitä erityistä huomiota liikkuvuuteen, märkävuotoon, kariekseen, leukanivelen toimintaan ja purentaan. Tee status Tutki leesio ja sitä ympäröivät rakenteet

13 Muutoksen havainnointi
väri koko muoto liikkuvuus, alustaan kiinnittyminen haavat atrofiat kohoumat verenkierto

14 Kaulan imusolmukkeet Deep Lymph Nodes 1. Submental 2. Submandibular (Submaxillary) Anterior Cervical Lymph Nodes (Deep) 3. Prelaryngeal 4. Thyroid 5. Pretracheal 6. Paratracheal Deep Cervical Lymph Nodes 7. Lateral jugular 8. Anterior jugular 9. Jugulodigastric Inferior Deep Cervical Lymph Nodes 10. Juguloomohyoid 11. Supraclavicular (scalene)

15 submentaalirauhaset submandibulaarirauhaset
leuankärjen alla lymfatiet: alahuuli, suunpohja, sublinguaali rauhanen, kielen kärki, posken iho oireilee: mononukleoosi, EBV, cytomegalovitus, toxoplasma, hampaiden tulehdukset submandibulaarirauhaset leuansivuilla, molemmin puolin lymfatiet: kieli, submandibulaarirauhanen,huuli ja suu, conjunctiva oireilee: pään alueen tulehdukset, niska , sinukset, korvat, silmät, päänahka, pharynx

16 Jugulaariset solmukkeet (anterioriset kervikaaliset)
sternocleidomastoideuksen tuntumassa leukakulmasta claviculaan molemmin puolin kaulaa lymfatiet: kieli, tonsilla, nenänpieli ja parotis oireilee: pharyngitis, vihurirokko Posterioriset kervikaaliset sternocleidomastoideuksen takana , mutta trapeziuksen edessä lymfatiet: päänahkä ja kaula, käsien ja rinnan iho, thorax, kaulan ja kainalon imusolmukkeet oireilee: tuberkuloosi, lymphooma, pään ja kaulan maligniteetit

17 Postaurikulaariset imusolmukkeet
korvan takana lymfatiet: ulompi korvakäytävä, nenän pieli, päänähka oireilee: yleiset infektiot Preaurikulaariset imusolmukkeet korvan edessä lymfatiet: silmäluomet ja conjunctiva, temporaali alue, nenänpieli oireilee: korvakäytävän infektiot

18 Oikea supraclavikulaarinen imusolmuke
oikea solisluukuoppa lymfatiet: mediastinum, keuhkot, esofagus oireilee: keuhko-, retroperitoneaalinen- tai mahasuolikanavan syöpä Vasen supraklavikulaarinen imusolmuke vasen solisluukuoppa lymfatiet: thorax, vatsaontelo thoraksin imuteiden kautta oireilee: lymphoma, thoraksin tai retroperitoneumin syöpä, bakteeri- tai sieni-infektio

19 Imusolmukesuurentumat
Tulehdus: pehmeä, aristava, laajentunut ja lämmin. Tulehdus voi levitä iholle ja aiheuttaa punoitusta. Voi jäädä pysyväksi, ja tällöin usein ei aristavaksi (alle 1cm) Maligniteetti: pehmeä, ei-aristava, kiinnittynyt ja kasvava alle 1 cm ei yleensä maligniteettia cm 8 % maligneja > 2.5 cm 38 % maligneja lapsilla > 2 cm yleensä granulomatoottinen tulehdus

20 Atrofia surkastuminen, kuihtuminen
ohentunut epiteeli, yleensä nimenomaan okasolukerros limakalvon atrofiaa esiintyy esimerkiksi vanhuksilla ja sädehoidon jälkeen

21 Atrofia tarkoittaa yleensä solukoon pienenemistä, joka johtaa kudoksen pienenemiseen surkastuminen, kuihtuminen vrt. aplasia, hypoplasia = epätäydellinen tai vajaa kehittyminen vrt agenesis = täydellinen puuttuminen

22 Eroosio syöpymä e- la pois + rodere la nakertaa
Pinnallinen, ilman arpea paraneva orvaskeden tai limakalvon haavauma kemiallinen / mekaaninen syy

23 Eroosio syöpymä pinnallinen haava

24 Ulcus / Ulseraatio haavauma, haava
usein fibriinikattteinen, pinta nekroosissa normaali haava paranee, maligni ei

25 Ulseraatio haavauma haava

26 Local causes /Systemic causes of oral ulceration
mekaaninen trauma kemiallinen trauma ”palovamma” uusiutuvat aftat tulehdus neoplasia sädetys autoimmuunitauti yleiset tulehdukselliset tilat lääkeaineet tulehdus periytyvät sairaudet monet muut tautitilat

27 Haava - erotus DG Traumaattiset haavaumat Kasvaimet Aftat
Ihotaudit: erosiivinen OLP, erythema multiforme Autoimmuunitaudit: DLE, vaskuliitit Infektiot: kandidoosi, syfilis, HSV, aktinomykoosi Lääkeainereaktiot: solusalpaajat, metotreksaatti Kontaktiallergiat Puutostilat, imeytymishäiriöt (keliakia, suolistosairaudet, anoreksia)

28 Eryteema punoitus verisuonten laajenemisesta ja paikallisesta vilkastuneesta verenkierrosta johtuva laaja-alainen tai paikallinen punoitus

29 Makula pienehkö tarkkarajainen väriltään poikkeava limakalvon alue
la täplä, tahra

30 Makula - erotus DG Luomi (naevus)
Melanoottiset makulat: huulet, ikenet Amalgaamitatuointi: suunpohja, ikenet Addisonin tauti Lääkeaineet: oksiklorokiini Lyijymyrkytys Kaposin sarkooma (HIV) Melanooma Hemangiooma Laugier-Hunziker syndrome, Peutz-Jeghers syndrome.

31 Petekiat pieniä verenpurkaumia
Hiussuonipurkauma, ympäristöstään kohoamaton ja pistemäinen

32 Ekkymoosi Ek- kr ulos + khymos kr mehu
Verenvuoto lamina propriaan pienistä arterioista (arteriolit) ei kohoa ympäristöstään

33 Hematooma verenpurkauma, mustelma
yleensä isompi vuotava arteria kuin ekkymoosissa

34 Teleangiektasia telos kr loppu + angeion kr suoni + ektasis kr laajentuminen Päätesuonten laajentuma, hiussuoniluomi

35 Verenpurkaumat - erotus DG
syntyy yleensä mekaanisesti mukosiitti altistaa (candida) verenvuototaipumus (antikoagulanttihoidot) altistaa voi johtua trombosytopeniasta petekioiden taustalla voi olla vaskuliittinen purpura limakalvopemfigoidi erytroplakia erosiivinen lichen hemangiooma

36 Vesikkeli vesirakkula
alle puolen senttimetrin läpimittainen epiteelinalainen tai -sisäinen nestekertymä usein puhkeaa herkästi ja näkyvissä vain haavauma tai rupi

37 Rakkulat - erotus DG Virustaudit:
primaarinen herpeettinen gingivostomatiitti, HSV HSV reaktivaatio,huuliherpes (hyperestesia, eryteema, papula, vesikkeli, eroosio) Varicella zoster -virus reaktivaatio Coxsackie-virukset Immunologisiin häiriötiloihin liittyvät: pemfigus vulgaris limakalvopemfigoidi bullous pemfigoidi Bullous lichen Dermatitis herpetiformis Perinnölliset sairaudet: epidermolysis bullosa

38 Bulla vesikello (>5mm)
ei yleensä puhkea aivan kevyestä puristuksesta

39 Kysta membraanin/ epiteelin verhoama, nesteen/
puolikiinteän aineen täyttämä epänormaali ontelo Epidermal cyst

40 Kystat - erotus DG hammasperäinen abskessi aktinomykoosi
infektioitunut vierasesine mucocele lipooma normaalit anatomiset rakenteet (tiehyt, rauhaset) sylkikivi hemangiooma

41 Hyperplasia Kudoksen liikakasvua, solumäärän lisääntyminen
vrt. hypertrofia = solukoon kasvaminen, josta usein seurauksena kudoksen/elimen kasvu

42 Hyperplasia - erotus DG
reaktiivinen hyperplasia (infektio) turvotus papilloomavirusten aiheuttamat papulat lääkeainereaktiot papulaarinen lichen planus smoker’s palate torukset, ym. anatomiset variaatiot vaskuliitit pleomorfinen adenooma verrukoottinen karsinooma Melkersson-Rosenthal syndrome Chronin tauti (posket, huulet)

43 Papula näppylä enintään puolen sentin läpimittainen

44 Fordyce spots, ectopic sebaceous glands

45 Nodulus kyhmy papulaa suurempi, > 5 mm

46 Eksostoosi luun tai pehmytkudosten ulostyöntyvä liikakasvu
esim torukset ja papillomat

47 Turvotus - erotus DG infektio allergia trauma
tunnon alenema vs puutumisen tunne tuumori Melkersson-Rosenthal syndrome Steven-Johnsson sdr

48 Melkersson-Rosenthal syndrome
Melkersson-Rosenthal-syndrooma (MRS) on harvinainen etiologialtaan tuntematon monitekijäinen oireyhtymä, johon liittyy klassinen oiretriadi: toistuva huulen turvotus, kasvohermon halvaus ja uurteinen kieli voi parantua itsestään ja uusiutua remittoivasti hoito oireenmukainen: kortikosteroidit, tulehduskipulääkkeet, immunosuppressantit

49 Plakki plaque ra levy, ympäristöstään kohoava limakalvoleesio
leukoplakia (valkoinen), erytroplakia (punainen) osa potentiaalisesti malignisoituu

50 Leukoplakia on valkoinen vähintään 5 mm läpimittainen plakki, joka ei lähde raaputtamalla pois ja jolle ei löydy muuta syytä

51 Leukoplakia - erotus DG
purujälki Karttakieli Lichenoidi reaktio Oral Lichen Planus OLP kandidoosi hairy leukoplakia (EBV) Perinnölliset tilat: White sponge nevus, leukokeratosis Herpes zoster -virus (HZV) aktivaatio secondary syphilis Karsinooma (SCC)

52 Tuumori eli neoplasia eli kasvain, kyhmy, patti, muhkura
Usein muuta kudosta kiinteämpi, kuvantamistutkimuksessa havaittu kudostiivistymä geneettinen muutos normaalista kudoksesta

53 Dysplasia järjestäymishäiriö ja sytologinen atypia yhdessä
lievä dysplasia (mild) kohtalainen dysplasia (moderate) vahva dysplasia (severe) carcinoma in situ atypia levyepiteelissä

54 Metaplasia kudoskomponentin, solutyypin muuntuminen toisenlaiseksi, erilaistuneeksi solutyypiksi, kudoskomponentiksi usein epiteelin muuntumista yksinkertaisempaan suuntaan solukossa ei atypiaa/dysplasiaa

55 Diagnostiikka Kliininen tutkimus Kuvantamistutkimukset PAD
Mikrobiologiset tutkimukset

56 Kudosnäytediagnostiikka
Formaliini > PAD IF-Fix > IF Transpocult > Bakteeriviljely NaCl / transpocult > Sieniviljely värjäys Tyhjä putki > Mykobakteeriviljely, värjäys, Tb-PCR Viruselatusaine > Virusviljely / IF

57 Biopsian aiheet ja vasta-aiheet
Haavaumat hyperkeratoosit kasvaimet punaiset leesiot, pigmentoituvat yleensä kun diagnoosi ei muuten selviä Vasta-aiheet: hemangioomat hematologisiin kasvaimiin liittyvät muutokset sädehoidetut alueet vahva epäily maligniteetista Mieti, otatko itse vai laitatko eteenpäin

58 Biopsian otto suunnittelu, dokumentaatio potilaan valmistelu
paikallisdesinfektio puudutus biopsian otto haavan sulku potilaan informoiminen, hoitosuunnitelma

59 Mistä otetaan? anatomia leesion laajuus leesion ulkonäkö

60 Haavan sulku ompeleet ei saa kiristää solmujen pitää olla kireät
kudosta ei saa nykiä aloita keskeltä / reunasta jos pieni leesio sulje poimujen suuntaan

61 NÄYTTEEN LÄHETTÄMINEN HISTOPATOLOGISEEN TUTKIMUKSEEN
Kliiniset tiedot anamneesi (näytteen kannalta relevantit tiedot) status muutoksen kliininen kuvaus kysymyksenasettelu (miksi näyte on otettu) mahdolliset erityiset tutkimus/värjäystoivomukset esim. PAS-värjäys sieni-infektion toteamiseksi

62 IMMUNOFLUORESENSSITUTKIMUS
Tehdään tuorenäytteestä limakalvosairauden vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi Perustuu spesifin, esim. fluoresiinilla leimatun vasta-aineen tarttumiseen kudos- tai soluantigeeniin Ottamispaikalla näyte laitetaan heti nestemäiseen typpeen tai erityiseen kuljetusliuokseen (saa pyynnöstä laboratoriosta) Laboratoriossa valetaan kylmässä kovettuvaan tukiaineeseen leikataan kryostaatissa jääleikkeiksi, immunovärjätään tutkitaan valomikroskoopissa ultraviolettivalossa fuoresenssi heikkenee/häviää vähitellen (viikoissa)

63 NÄYTTEEN LÄHETTÄMINEN HISTOPATOLOGISEEN TUTKIMUKSEEN (jatkoa)
Esimerkki ”kliinisistä tiedoista” 32-vuotias nainen, reuma, johon ajoittainen kortisonilääkitys Puolipyöreä kohouma alahuulesta, läpimitta ½ cm,ollut potilaan kertoman mukaan ½ v Puhkeaa ja pienenee tai häviää ajoittain. Läpikuultava, heikosti sinertävä, ei kannallinen. Pyritty poistamaan kokonaisuudessaan Puhkeaa poistettaessa, sisältö kirkasta eritettä Mukana pieniä sylkirauhasia Kliininen diagnoosi: Mucocele