Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Terveys seurantatutkimus Seppo Koskinen ja työryhmä.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Terveys seurantatutkimus Seppo Koskinen ja työryhmä."— Esityksen transkriptio:

1 26.1.2011 1 Terveys 2000 -seurantatutkimus Seppo Koskinen ja työryhmä

2 26.1.2011 2 Terveys 2000 -tutkimus, v. 2000–2001 tehtiin suomalaista aikuisväestöä edustavalle 10 000 hengen otokselle KTL:n, Stakesin, TTL:n, STM:n, Kelan, ETK:n ym. yhteistyönä sisälsi monipuolisen haastattelun, terveystarkastuksen, kyselyjä ja rekisteriseurannan tuotti erittäin runsaasti uutta tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. seuraavista aiheista: –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset 1978-80→2000-01 ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt näitä tietoja ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä rahoitus –noin 2/3: Kansanterveyslaitoksen vuosien aikana tähän varaamat varat –noin 1/3: Kela, ETK, Keva ym.

3 26.1.2011 3 Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää päteviä tietoja, esim. –Kuinka paljon kasvavan iäkkään väestön palvelutarve suurenee? –Miten palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää? –Miten ikääntyvän työvoiman työkyky muuttuu? –Miten ikääntyvien työkykyä ja työhön osallistumista voidaan tukea? –Entä mitkä tekijät edistävät nuorten työelämään siirtymistä? –Miten voidaan kaventaa väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja ja samalla oleellisesti kohentaa koko väestön hyvinvointia? –Millä keinoin voidaan hillitä terveys- ja sosiaaliturvan menojen kasvua tinkimättä väestön hyvinvoinnista? 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla Miksi tarvitaan uutta tutkimusta?

4 26.1.2011 4 Tutkimus tuottaa päteviä tietoja terveys- ja sosiaalipolitiikan suunnittelua ja arviointia varten a)ajankohtaisen kuvan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista JA b)seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa muutettavissa olevista terveyden ja hyvinvoinnin määrittäjistä, joihin pitäisi vaikuttaa kansallisesti ainutlaatuiset tiedot siitä, mihin tekijöihin puuttumalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, pidentää työuria ja vähentää iäkkäiden hoivan tarvetta lähtökohtia ja viitetietoja kuntien ja alueiden suunnitteluun Tavoitteet 1

5 26.1.2011 5 Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti: väestön terveyden, työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehitystä (1980 → 2011) ja kehitysnäkymiä (2011 → 2040) sekä niihin vaikuttavia tekijöitä vertaamalla tuloksia mm. Terveys 2000 ja Mini-Suomi -tutkimusten tuloksiin terveys- ja hyvinvointiongelmien ilmaantuvuutta (2000 → 2011) ja niiden vaikutettavissa olevia syytekijöitä ja ehkäisymahdollisuuksia yksilötason seuranta-asetelmaa hyödyntäen väestöryhmittäisiä eroja terveydessä, työ- ja toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa sekä näiden erojen kaventamismahdollisuuksia palvelujen tyydyttynyttä ja tyydyttymätöntä tarvetta sekä ja niiden kehitysnäkymiä väestön ikääntyessä Tavoitteet 2

6 26.1.2011 6 Suomen aikuisväestöä edustava iso otos (ml. laitoksissa asuvat): –Terveys 2000 -otokseen kuuluneet henkilöt n. 8 200 (ikä 29+, tutkittu myös vuonna 2000) –Mini-Suomi-tutkimuksen seurantaan 2001 kutsutut n. 600 (ikä 60+, tutkittu myös vuosina1980 ja 2001) –Uusi nuorten aikuisten kohorttin. 1500 (ikä 18–28) yhteensä n. 10 300 (ikä 18+) Otos: ketkä kutsutaan tutkimukseen

7 26.1.2011 7 Terveys 2000- ja Mini-Suomi-uusintatutkimusten otoksille (8 200 + 600 = 8 800 henkilöä, jotka tutkittu jo aiemmin) Kenttätutkimus (haastatteluja ja mittauksia) –Kesto n. 3 tuntia –5 kenttäryhmää, kussakin >12 kenttätutkijaa Itse täytettävät kyselyt –20 sivua (tutkittava saa etukäteen postitse ja tuo täytettynä kenttätutkimukseen) –20 sivua (tutkittava saa kenttätutkimuksessa lomakkeet ja palautuskuoren) Käyntejä kotona ja laitoksissa (10–15 %:lle otoksesta) Nuorten aikuisten otokselle (1500 henkilöä, joita ei ole tutkittu aiemmin) –Postikysely + nettivastausmahdollisuus Alaotoksille erillisrahoitettuja lisätutkimuksia, mm. –Liikunta-aktiivisuus ja kunto (UKK) –Courage (3000 henkilöä) –Verenpaineen kotimittaus: 10 v. sitten tutkitut uudelleen Tietojen keruu vuosina 2011-12

8 26.1.2011 8 Haastattelu 45 15 Mittauksia Toiminta- kyky- mittaus 15 Loppu- haastattelu 15 Kotikäynnit Näyt- teet Mielen- terveys- haastattelu 15 Mittaukset: Verenpaine*2 ja syke Paino vyötärön ympärys Verinäytteet Bioimpedanssi? Lepo-EKG?? Suun terveys?? TOKY-mittaukset Kaukonäkö Supistettu tasapaino Kävelynopeus Puristusvoima Kognitiivinen testi Niveltoiminta?? Tuoliltanousu?? Suun terveys 15 Haastattelu Haastattelu: Taustatiedot Terveys Terveyspalvelut Elintavat Elinympäristö Toimintakyky Työ ja työkyky Elämänlaatu 45 Ilmoittautumi nen suostumus, mittauksia Liikunta alaotos Liikunta-alaotos 15 m kävelytesti Kiihtyvyysanturi 15 Välipala Tutkittavia / päivä Tavallinen päivä 24 Lähtöpäivä 12 Saapumispäivä 12 Kenttätutkimuksen sisältö ja kulku 15

9 26.1.2011 9 Menoarvio 2011-2012 Kenttätutkimus (1000 €) - kenttätutkijoiden palkat 1 090 - kenttätutkijoiden matkat, majoitus, päivärahat 550 - laitteet, kuljetukset, vuokrat ym. 460 - koordinaatio, tuki ym. 1 080 - labra 120 Yhteensä 3 300

10 26.1.2011 10 Menot kentällä 5 ryhmää à 12 henkilöä; 60 kenttätutkijaa, joista 5 kenttäryhmän vastaavaa hoitajaa työskentelee 5 kk, 45 kenttätutkijaa työskentelee 5 kk ja 10 kotikäyntihoitajaa työskentelee 6 kk; palkka 2 700/kk * 1,3 = 3510 €/kk (5 * 5 * 3510) + (45 * 5 * 3510) + (10 * 6 * 3510) = 1 088 100 €) Palkat1 090 000 € Päivärahat 200 000 € Siirtymämatkat + kuljetukset 200 000 € Majoitukset 200 000 € Mittauslaitteet 50 000 € Mikrot ym. (80 kpl) 100 000 € Tilavuokrat100 000 € Muut (lomakkeet, tarvikkeet, välipalat ym.) 160 000 € Yhteensä2 100 000 €

11 26.1.2011 11 Menot THL:n koordinaatiokeskuksessa suunnittelu ja koordinaatio tarvikelogistiikka ja -huolto atk-suunnittelu ja -tuki koulutus laadunvalvonta (ml. auditointimatkat kentälle) näyte- ja sähköisten aineistojen vastaanotto ja tarkistus ja korjaus ym. VETO-osastolla 200 henkilötyökk (joista 110 htkk budjettipalkalla ja 90 htkk kohdennetulla erillisrahoituksella) vuonna 2011 = 950 000 € Matkat + tarvikkeet + laitteet = 130 000 € Laboratoriokulut (ilman työpanosta) n. 120 000 € Yhteensä 1 200 000 €

12 26.1.2011 12 Rahoitus kenttätyöhön 2011–2012 Varmat ulkopuoliset Kela 1 200 000 ETK 100 000 Finanssialan keskusliitto 100 000 Suomen Akatemia 110 000 Työsuojelurahasto 75 000 Säätiöt n. 65 000 THL - tiedonkeruumääräraha 850 000 - VETOn perusbudjetti 550 000 + muut osastot > 1 400 000 Yhteensä > 2 950 000 + Hammaslääkärijärjestöt > 140 000 + STM “jotakin” Yhteensä > n. 3 200 000? Neuvottelussa olevat ulkopuoliset + TTL > 120 000 ? Sydänliitto n. 100 000 ? Valio, Fazer (välipalatarjoilu) 50 000

13 26.1.2011 13 Aikataulu 1: valmistelu esitutkimus huhtikuun alussa 2011 tutkimussisältö ja prosessi pilotin kokemusten perusteella lopulliseen muotoon toukokuussa 2011 kenttätutkijoiden koulutus viikoilla 30 – 31 eli 25.7. – 7.8.2011 Harjoittelu: viikko 32 eli 8.8.–12.8.2011 varsinaiseen otokseen kuulumattomilla vapaaehtoisilla (mm. mediaväki, alueiden sote-ihmisiä ym.)

14 26.1.2011 14 Aikataulu 2: kenttävaihe varsinainen tiedonkeruu viidellä kenttäryhmällä viikoilla 33 – 50 eli 15.8.2011 – 16.12.2011 yhteensä 18 viikkoa perustuu laskelmaan: –8 800 henkilön otos (kun nuorille aikuisille tehdään vain postikysely) –yhden kenttäryhmän kutsulistalla on normaalipäivänä 24 henkilöä 24 * 15min = 6 tuntia + 1 tunti taukoja + 0,5 tuntia työpäivän alku- ja loppurutiineihin = 7,5 tunnin työpäivä –viidellä kenttäryhmällä siis 120 henkilöä/päivä –täysiä tutkimuspäiviä on näin ollen 8 800 / 120 eli 73 työpäivää –kenttäryhmien muuttoihin kuluu 15 päivää –laatupäiviä ei järjestetä lainkaan –kadon paikkauspäiviä 2 –kenttätyön kokonaiskesto on 73 + 15 + 2 = 90 päivää = 18 viikkoa kotikäyntejä vielä kuukauden ajan tammikuun loppuun 2012 saakka niiden luo, jotka eivät saapuneet tutkimuspaikalle mutta suostuvat kotikäyntiin

15 26.1.2011 15 Tiedonkeruun toteutusvaihtoehtojen vertailu 1/2 Perusvaihtoehto oli rakennettu Terveys 2000 -tutkimuksen kokemusten nojalla karsien perustutkimuksen sisällöstä kaikki se, joka ei ole aivan välttämätöntä, kuten –n. 1/3 haastattelutiedoista –n. 1/3 itse täytettävien kyselyjen kysymyksistä –kuulontutkimus –reaktionopeuden tutkimus –tasapainon voimalevytutkimus –lääkärintutkimus –osa mielenterveyshaastattelusta Edellä esitellyssä supistetussa vaihtoehdossa on lisäksi karsittu hyvinvointipolitiikan tietoperustan kannalta arvokkaita osia niin paljon, että kustannusarvio vastaa tällä hetkellä tiedossa olevaa rahoitusta

16 26.1.2011 16 Tiedonkeruun toteutusvaihtoehtojen vertailu 2/2 Supistetussa vaihtoehdossa karsittuja sisältöjä ovat mm. 1.Nuorten aikuisten haastattelu ja terveystarkastus kokonaisuudessaan sekä merkittävä osa kyselytiedoista 2.Haastattelutiedoista vielä neljäsosa lisää (28+ ikäryhmässä) 3.Suositusten mukaisten 3 verenpainemittauksen asemesta 2 4.Ekg? 5.Kehon koostumuksen mittaus (bioimpedanssi)? 6.Hengitysfunktiomittaus (PEF) 7.Huomattava osa laboratoriotutkimuksista 8.Hammaslääkäri-hoitaja -työpari korvattu hammaslääkärillä 9.Toimintakykymittaukset vähennetty puoleen (lähinäkö, tuolilta nousunopeus ja/tai niveltoimintatutkimus ja suuri osa kognitiivisen toimintakyvyn testeistä) 10.Laadunvarmistustoimia on olennaisesti karsittu

17 26.1.2011 17 Päätelmiä 1/2 Terveys 2000 -tutkimus tuotti erittäin runsaasti tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset 1978-80→2000-01 ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt Tällaista tietoa ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla

18 26.1.2011 18 Päätelmiä 2/2 Terveys 2000 -seurantatutkimus –Paikkaa merkittäviä aukkoja hyvinvointipolitiikan tietopohjassa –On toinen tiedonkeruuvaihe harvakseen (esim. n. 10 v. välein) toteutettavista täydentyvän kohortin seurannoista, jotka tuottavat Ajantasaisen monipuolisen kuvan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tuottaen monia sellaisia tärkeitä tietoja, joita ei muilla keinoin saada Yksilötason seuranta-asetelmaan perustuvan mahdollisuuden arvioida, mihin vaikutettavissa oleviin hyvinvoinnin ja tervey- den määrittäjiin on erityisen hyödyllistä kohdistaa toimia, joilla väestön hyvinvointia ja terveyttä saadaan kohennettua –On tärkeää toteuttaa sisällöltään niin laajana kuin voimavarat suinkin antavat mahdollisuuden, jotta tehtävän investoinnin vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat mahdollisimman hyvät


Lataa ppt "Terveys seurantatutkimus Seppo Koskinen ja työryhmä."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google