Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 28.10.2015 Osaava Satakunta.

Esitys aiheesta: "Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 28.10.2015 Osaava Satakunta."— Esityksen transkriptio:

1 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 28.10.2015 Osaava Satakunta Nakkila

2 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arvioinnin funktiot Vertailu, valikointi Kontrolli Ohjaaminen 1900-luku 2000-luku Millaisin arviointikeinoin saadaan tietoa valikoitumista varten? Millaisin arviointikeinoin voidaan kontrolloida, onko opittu/onko tavoitteet saavutettu? Millaisin arviointikeinoin voidaan ohjata, kannustaa ja kehittää oppimista? (Keurulainen, 2013)

3 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuslaki 628/1998 22 § Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.

4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetusasetus 852/1998 10 § Arviointi opintojen aikana Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä.

5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arvioinnin kaksi tehtävää Oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen Oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin

6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Luvun nimeksi Oppimisen arviointi Oppimista tukevan arviointikulttuuriin kuvaaminen Arvioinnin formatiivisen luonteen avaaminen Palautteen merkityksen korostaminen Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen tehtävän korostaminen 2. ja 6. vuosiluokan päätteeksi laajempi arviointipalaute Arvioinnin kohteet ja kriteerit oppiaineittain Arvioinnin rakentuminen tuntijaon määrittämiin nivelkohtiin

7 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvataan oppiainekohtaisesti arvioinnin keskeiset periaatteet vuosiluokkakokonaisuuksittain Oppiaineen luonne arvioinnissa Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet Päättöarviointia ja päättöarvosanan muodostamista koskevan tarkemman ohjeistuksen lisääminen nimenomaan eri oppiaineisiin Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Päättöarvioinnin vertailtavuuden parantamien Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia

8 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppimista tukeva arviointikulttuuri 8 Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijoina Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keinoja oppilaiden oppimisen tukemiseen Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria Arvioinnin myötä saatu tieto auttaa myös opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti

9 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Opintojen aikainen arviointi pääosin opintojen ohjaamista palautteen avulla Päättöarvioinnissa osaamisen tason arviointi Jako opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Tärkeää myös vertaisarvioinnin taitojen kehittäminen Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

10 Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. 10

11 Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. 11

12 Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa: Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin. 12

13 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa- alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin (perusopetusasetus 810/1998)

14 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppiminen arvioinnin kohteena sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin

15 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Työskentely arvioinnin kohteena osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista perustuu eri oppiaineissa asetettuihin työskentelyn tavoitteisiin monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa ohjaa oppilaita tarkastelemaan ja kehittämään työskentelyä

16 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Käyttäytyminen arvioinnin kohteena käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta (suhteessa tavoitteisiin) käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon

17 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päättyessä Opinnoissa etenemisen periaatteet Arviointi nivelvaiheissa

18 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi lukuvuoden aikana (1) Arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä Edellyttää opettajilta vuorovaikutusta oppilaiden kanssa sekä oppimisprosessiin liittyvää havainnointia Oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin kehitetään ohjaamalla oppilaita niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan sekä siihen vaikuttavia tekijöitä

19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi lukuvuoden aikana (2) Oppimista edistävä palaute on laadullista ja kuvailevaa oppimisen solmukohtia avaavaa ja ratkovaa vuorovaikutusta Oppimisprosessia näkyväksi tekevän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään Mitä heidän on tarkoitus oppia? Mitä he ovat jo oppineet? Miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan?

20 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi lukuvuoden päättyessä Lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto- ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle (tai hänen jättämisestään luokalle) Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai näiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia Yksilöllisten oppimäärien arvioinnissa käytetään sanallista tai numeroarviointia

21 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Vuosiluokat 1-2 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokat 3-6 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 3-6 Vuosiluokat 7-9 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 Arviointi 2. vuosiluokan päättyessä: oppimisprosessin kannalta keskeiset arvioinnin kohteet Arviointi 6. vuosiluokan päättyessä: kriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai arvosanalle 8 Päättöarviointi: päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppimisen arviointi nivelkohdissa

22 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi 2. vuosiluokan päättyessä Toisen vuosiluokan lopulla arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla Kuhunkin oppiaineeseen määritelty oppiainekohtaisia valmiuksia kuvaavat arvioinnin kohteet Toisen vuosiluokan päätteeksi ei ole määritelty arvioinnin kriteereitä todistusarvosanojen antamisen perustaksi sillä niiden merkitys on tässä vaiheessa vähäinen

23 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppiaineen rakenne Musiikki Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Musiikin oppimisympäristöjä ja työtapoja koskevat tavoitteet Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa Arvioinnin kriteerit musiikissa 6. vuosiluokan päättyessä Päättöarvioinnin kriteerit musiikissa

24 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Esimerkkejä oppiaineiden arvioinnin kohteista vuosiluokilla 1-2 Keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa, erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmän jäsenenä edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta. Keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassa edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä edistyminen laskutaidon sujuvuudessa edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa.

25 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi 6. vuosiluokan päättyessä Kuudennen vuosiluokan lopussa palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisen taitojen ja työskentelytaitojen edistymiseen Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla Paikallisen arviointityön tueksi valtakunnalliset arvioinnin kriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai arvosanalle 8 Opettajan tulee käyttää kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallinen arvio tai numeroarvosana kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen.

26 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetuksen tavoite Sisältö- alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvion ”hyvä” / arvosanan kahdeksan osaaminen Työskentelyn taidot T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä S1-S5 Opittujen asioiden yhteydet Oppilas tunnistaa ja antaa esimerkkejä oppimiensa asioiden välisistä yhteyksistä T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta S1-S5 Kysymysten esittäminen ja päättelytaidot Oppilas osaa esittää matematiikan kannalta mielekkäitä kysymyksiä ja päätelmiä. T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen S1-S5 Ratkaisujen ja päätelmien esittäminen Oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään eri tavoin. T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä S1-S5Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaan erilaisia strategioita. T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä S1-S5Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä. Esimerkkejä matematiikan arviointikriteereistä 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

27 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Päättöarviointi Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille tietoa suoriutumisen tasosta ja eteenpäin ohjaavaa palautetta Tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arvioinnin periaatteista ja päättöarvioinnin kriteereistä Mikäli ennakoidaan, ettei oppilas suoriudu opinnoistaan, voidaan harkita oman opinto- ohjelman mukaiseen opiskeluun siirtymistä

28 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmasta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9 Tuloksena annettava numeroarvosana kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Päättöarvioinnin yhtenäisyyden ja päättöarvosanojen vertailukelpoisuuden vahvistamiseksi jokaiseen oppiaineosuuteen kirjoitetaan nykyistä selkeämmin näkyviin päättöarvosanan muodostumista ohjaavat periaatteet Perusopetuksen päättöarviointia ja päättötodistusta varten määritellään perusteissa kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

29 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Päättöarvosanan muodostaminen Tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella Mikäli oppilas on vapautettu jonkin perusopetuksen oppiaineen opetuksesta, ei tätä oppiainetta arvioida Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota

30 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9 Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

31 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Valinnaisten aineiden arviointi Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta Taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota todistuksiin Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vvt:n oppimäärän, arvioidaan numeerisesti Oppimäärältään alle 2 vvt käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty” Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa

32 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Todistukset Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Päättötodistus Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista annettavat todistukset Muutos: uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio merkitään todistuksiin muodossa uskonto/elämänkatsomustieto erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin.

33 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Paikallisesti päätettävät asiat  Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta laadittaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena  Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein  Arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan  Arvioinnin osalta paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat esitetään laadintaa ohjaavina ja jäsentävinä kysymyksinä

34 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Paikallisesti päätettävät asiat Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet Miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

35 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Paikallisesti päätettävät asiat toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt valinnaisten aineiden arviointi käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa Miten päättöarviointi toteutetaan päättöarvioinnin kokonaisuus valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa päättötodistukset.

36 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa? Millaiseen vuorovaikutukseen arviointi perustuu? Millainen opetus ja arviointikäytänteet mahdollistavat osaamisen ja edistymisen osoittamisen? Miten oppilaan oppiminen, edistyminen ja osaaminen näkyvät suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin? Miten palautetta annetaan oppilaille ja huoltajille? Miten huolehditaan palautteen ohjaavuudesta ja kannustavuudesta ? Miten omaa toimintaa suunnataan oppilaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi ? Opettajan toteuttama arviointi

37 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Pohdittavaksi Miten kunnan/koulun arviointikulttuuria onnistuttaisiin yhtenäistämään? Miten huolehditaan arvioinnin periaatteiden yhteisestä käsittelystä ja käytöstä? Miten eri oppiaineiden erityispiirteet huomioidaan arvioinnissa? Millaisia arviointimenetelmiä kunnassanne/koulussanne on käytössä ja miten niitä voisi monipuolistaa? Miten tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää oppimisen arvioinnissa? Millaisin keinoin voidaan kehittää oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin ja vertaisarviointiin? Millaisia itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin käytänteitä sisältyy oppimisen arviointiin lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päättyessä? Miten huolehditaan, että arviointiperusteet ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa? Millaisia tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muotoja käytetään?