Moderni kulttuuri: Einstein Freud Nietzsche Taiteen virtauksia.

Esitys aiheesta: "Moderni kulttuuri: Einstein Freud Nietzsche Taiteen virtauksia."— Esityksen transkriptio:

1 Moderni kulttuuri: Einstein Freud Nietzsche Taiteen virtauksia

2 Einstein: Newtonin luoma fysiikka ei enää riittänyt selittämään kaikkia ilmiöitä. Sähkömagnetismi, radioaktiivisuuden löytäminen ja alkuaineiden tutkimus muutenkin olivat johtaneet uusiin tarpeisiin selittää aineen rakennetta ja käyttäytymistä sekä aineen ja energian välistä suhdetta Esim. valolla huomattiin olevan ikään kuin kaksi luonnetta: Se etenee aaltoliikkeen tavoin, mutta toisaalta se käyttäytyy myös hiukkasten tavoin (esim. hilassa)

3 Einstein osasi pelleilyn lisäksi soittaa viulua. Naiset tykkäsivät Albertin rikkiviisaan tiedemiehen olemuksesta. Omassa perheessään Einstein onnistui tiedettä kehnommin, esim. suhde lapsiin oli hyvin etäinen. Nobelin palkinnon hän sai 1921 Einstein vaikutti yhdysvaltalaisessa Princetonin yliopistossa aina kuolemaansa 1955 asti

4 Suhteellista? Einstein (1879 – 1955) kehitti suhteellisuusteoriansa kahdessa vaiheessa 1900 – luvun alussa. 1905 suppea suhteellisuusteoria ja yleinen suhteellisuusteoria 1907 – 1915 välisenä aikana. Pääideat: -Valon nopeus vakio -Liikkumisnopeuden ja massan suhde -Liikkumisnopeuden ja ajan kulumisen suhde -Aineen ja energian yhteys => Hiukkasten muodostuminen sekä annihilaatio Lisäksi tukku muuta tutkimusta, esim. fotonit, painovoiman (aaltoina?) eteneminen sekä massan ja energian välisen yhteyden hyödyntäminen (Einstein varoitti 1939 USA:n presidentti Rooseveltia tämän seikan mukanaan tuomasta mahdollisuudesta rakentaa tuhoisa ase. Näin aloitettiin vähitellen ns. Manhattan – projekti atomiaseen luomiseksi Eisntein yritti luoda myös uutta teoriaa joka olisi yhdistänyt saman katon alle sähkömagnetismin ja gravitaation, mutta ilman lopullista onnistumista

5 Einsteinin vaikutus kulttuuriin? Kulttuuriin tuli suhteellisuuden virtaus. Esim. etiikassa relativismi Toisaalta esim. kielifilosofiassa kielen ja merkityksen filosofia sai vaikutteita: Esim. filosofi Wittgenstein puhui ”kielipeleistä”. Väittämät ovat tosia vain omassa yhteydessään (kontekstissa), mutta absoluuttisia totuuksia ei ole

6 Sigmund Freud: Freud kiinnostui psykologisista ongelmista, kuten neurooseista. Hänen mielestään ihmisessä vaikuttaa myös tiedostamaton psyyken osa (alitajunta) sekä oppimisen kautta muodostuneet sisäiset kontrollit (”yli-minä”) Ihmisen mielenterveys saattaa häiriintyä traumaattisten kokemuksien myötä. Neuroosit saattavat syntyä esim. siitä, että on joutunut häpeämään omaa seksuaalisuuttaan, tai ettei ole pystynyt rakentamaan luontevaa suhtautumista seksuaalisuuteen tai toiseen sukupuoleen. Freudin aikana alettiin myös todeta jotkin modernit mielenterveyden häiriöt, kuten anorektisuus tai paniikkihäiriö Naisten kohdalla puhuttiin yleisesti ”hysteriasta”, joka kattoi kaikkea maanisuudesta pelkotiloihin. Seksuaalista kiihottamista tarjottiin usein lääkkeeksi. Naisen roolille oli hyvin tiukat muotit, mikä lienee lisännyt naissukupuolen ahdistuneisuutta Freudin ideana oli käydä läpi lapsuuden kokemuksia, psykoterapiassa. Terapeutti toimisi ikään kuin valmentajana joka ohjaisi kysymyksillä potilaan löytämään ratkaisun omiin ongelmiinsa. Yleensä avaimet löytyisivät suhteesta vanhempiin, opituista moraalikäsityksistä ja seksuaalisuudesta

7 Freud 1856 – 1939 Freud eli aikana, jolloin seksuaalimoraali Euroopassa oli hyvin tiukkaa. Esimerkiksi Iso- Britanniassa elettiin Viktoriaanista aikaa, jolloin varsinkin naisen seksuaalisuus oli täysin tabu Freud poltteli sikareita ja ilmeisesti sairastuikin sen takia syöpään

8 Nietzsche: Nietzschen mukaan ”jumala on kuollut”. Kuolema johtui tieteen esiinmarssista, valistuksen ja tieteellisen ateismin seurauksena uskonnolta putosi pohja ja jumala kuoli. Tiede ei ole kuitenkaan onnistunut tarjoamaan mitään tyydyttävää vastausta elämän perimmäisiin ongelmiin ja kysymyksiin – kuten elämän tarkoitukseen ja moraalikysymyksiin. Siksi ihmiset kokevat ahdistusta Ihmisen pitäisikin vapautua ja luoda vastuullisesti itselleen uusi uljas moraalikäsitys (herramoraali). Näin toimisi yli-ihminen. Orjamoraali taas olisi sitä, että ihminen alistuu valmiiden vastausten ja järjestelmien orjuuteen. Laumasieluisuutta siis.

9 Myöhempinä päivinään Nietzsche sairastui mielenterveydeltään. Hänen mielenterveytensä kuulemma romahti yhtenä hetkenä – oireiltuaan aikaisemmin pitkään. Katatoninen skitsofrenia? Natsit käyttivät myöhemmin hänen yli- ihmis – ja herramoraali – filosofiaansa omiin tarkoitusperiinsä ja Nietzschen filosofia tahriutui.

10 Taide: Tieteen, politiikan, talouden ja filosofian murros heijastui myös taiteessa. Kuvataiteessa irtauduttiin todellisuuden tarkastelusta sovinnaisin keinoin => Kubismi (monta vaikutelmaa kohteesta yhtä aikaa? Geometriset muodot) => Impressionismi => Kuvataan vain vaikutelma kohteesta  Ekspressionismi => Tunteen kuvaus, afrikkalainen taide, luonnon kuvaus, värit ja muodot  (kansallis)Romantiikka => Historia, myytit, tunne  Arkkitehtuurissa ”Jugend” (ransk. L’art nouveau), ornamentiikka, kasvi- ja eläinkuviot, vaikutteet itä-Aasiasta  Musiikissa atonaalisuus, 12-säveljärjestelmä, riitasointujen käyttö (esim. Stravinsky, Schönberg)

11 Matisse kuvasi maalauksissaan ekspressiota, voimakkaan tunteen avulla ilmaisua. Aluksi kriitikot kutsuivat heitä elukoiksi (Les fauves) => ”Fauvismi”

12 Edward Munchin maalauksissa tunne oli usein kauhua ja pelkoa. Teoksessa ”huuto” se oli voimakkaasti läsnä Ehkä ihmisen mieli alkoi voida myös pahoin kaiken teollistumisen, myllerryksen ja kehityksen pyörteissä

13 Kubismia….

14 Salvador Dali edusti surrealismia, jossa yritettiin tietoisesti irtautua rationaalisesta todellisuuden esittämisestä. Ehkä kaikki tieteellisyys tuntui jo menneen yli. Toisaalta filosofiassa irrationaalinen ja tunteellinen oli saanut sijaa (Schoipenhauerin ahdistus-filosofia ja Nietzschen mietteet…)

15 Futurismi: Kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja muotoilussa tuli vallalle futurismi – taide joka suuntautui teknologiaan ja tulevaisuuden