Meluntorjunta ELEC-E5640 7 Ilmastointimelu 27.9.2015 Valtteri Hongisto

Esitys aiheesta: "Meluntorjunta ELEC-E5640 7 Ilmastointimelu 27.9.2015 Valtteri Hongisto"— Esityksen transkriptio:

1 Meluntorjunta ELEC-E5640 7 Ilmastointimelu 27.9.2015 Valtteri Hongisto valtteri.hongisto@aalto.fi

2 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.2 C1:1998 Suomen rakentamismääräyskokoelma Määräykset

3 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.3 Tärkeimmät mitattavat suureet (RakMk C1)

4 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.4 D2:2010 Suomen rakentamismääräyskokoelma Liite 1 ohjeet L A,eq /L A,max ohjearvot: 25/30 dB: Konserttisalit 28/33 dB: Asuinhuoneiston asuinhuone, hotellihuone, potilashuone, teatterin katsomo ja näyttämö, päiväkodin lepohuone 33/38 dB: Asuinhuoneiston keittiö, toimistojen työhuone, luokkahuone, sairaalan muut tilat pl. potilashuone, päiväkodi muut tilat pl. lepohuone, elokuvateatteri, kirjasto, kirkko 38/43 dB: Asuinhuoneiston kylpyhuone, toimiston muut tilat kuin työhuone, oppilaitosten muut tilat kuin luokka, laboratoriotila, liikuntatilat, uimahalli, suurkeittiö 43/48 dB: Myymälä, asuinkerrostalon kylmiö, pesula, kuivaushuone yms. tilat, julkisen tilan odotustila

5 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.5 C1:1998 Ympäristömelumääräys Aiheuttaa joskus kyseenalaisia meluntorjuntatarpeita, jos muu ympäristömelu on jo valmiiksi tätä korkeampi.

6 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.6 Ilmastointilaitos 1.Ilmastointikone 2.Ulkosäleikkö 3.Jäteilma 4.Lauhduttimen puhaltimet 5.Päätelaitteet 6.Säätöpellit 7.Ilmavirtaus A.Äänenvaimentimet B.Virtaviivaiset kanavaosat C.Ääntäeristävä seinä D.Absorptiomateriaalit E.Välipohjan ääneneristys F.Ympäristömelun este G.Putkiston joustavat liitokset H.Tärinäneristys I.Kanavien tiiviis läpiviennit J.Ääntäeristävät alakatot Halme&Seppänen, 2002

7 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.7 KANAVISTON TASAPAINOTUS Kanaviston tasapainotus on tärkeää –Oikean ilmanjako –Sähköenergian kulutus –Meluntorjunta –Muuntojoustavuus Painehäviö 2 pisteen välillä: komponenteista kanavasta   =ilman tiheys [1.29 kg/m 3 ] v =ilman nopeus [m/s]  =paikallisvastuskertoimien summa R=kanavan kitkahäviö [Pa/m] l=kanavan pituus [m] Tyypillinen kokonaispaine 300 Pa kerrostalon puhaltimen painekanavassa konehuoneen luona Painehäviöt syntyvät –kanavassa (R noin 1 Pa/m) –mutkissa ja haaroissa –säätöpelleissä –päätelaitteessa Huoneet ulkoilmaan nähden yleensä alipaineisia Päätelaitteen melu kasvaa laitteen painehäviön  p kasvaessa Jokainen painehäviön lisäys varsinkin kanaviston loppupäässä lisää äänitasoa

8 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.8 Kierresaumatun kanavan painehäviö eri nopeuksilla Kuva: Halme & Seppänen, 2002 Tyypillisesti mitoitetaan noin 1Pa/m.

9 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.9

10 10 Luentoesimerkki 7.1 painehäviö  p [Pa] nopeus v [m/s] ilman tiheys [kg/m 3 ] muotovastuskerroin  kanavan kitkahäviö R [Pa/m] kanavan pituus l [m]

11 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.11

12 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.12 Päätelaitteiden valinta Esimerkkejä päätelaitteista –Sälepelti ja säleikkö 5-20 Pa –Kartiohajotin 10-30 Pa –Lautasventtiili 20-200 Pa Eri painehäviöalueilla toimivia päätelaitteita ei tule kytkeä samaan kanavaan, koska silloin kaikki ilma virtaa matalan painehäviön laitteesta ja ilmaa pitää kuristaa erillisellä säätöpellillä ennen sitä. Matalan painehäviön päätelaite vaatii säätöpellin ja yleensä tämän jälkeen äänenvaimentimen, joka vie paljon tilaa. Kun kanavaan liitetään useita huoneita, niiden päätelaitteiden tulee toimia sellaisella painehäviöalueella, jolla kanaviston paine-erot on tasapainotettavissa. Päätelaitteet tulisi ryhmitellä omiin haarakanaviin painehäviöiden mukaan, haarakanavassa 1 säätöpelti Tarvittaessa päätelaitteiden lukumäärää lisätään tai niiden kokoa kasvatetaan tavoitteelliseen melutasoon ja ilmamäärään pääsemiseksi.

13 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.13 Kanaviston tasapainoinen suunnittelu Halme & Seppänen, 2002

14 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.14 Risto Ryti –sali 404 istumapaikkaa viuhkan muotoinen sähköinen puheen toisto muunneltava kaiunta taustamelutaso alle 30 dBA aukikiinni

15 ILMASTOINTIKANAVISTON ÄÄNITASOLASKELMAT MelulähdeÄänitasoon vaikuttavat PuhallinL W, D q, D a, D m, D ä, D p, D s, D h. Säätöpellit L W, (D q, D a, D m,) D ä, D p, D s, D h. Päätelaite L W, D s, D h. Mutkat, kanavistoVaikea laskea, estetään hyvin ratkaisuin IlmavuodotVaikea laskea, estetään hyvin ratkaisuin Konehuoneilmaäänieristys luku 2 ja tärinäeristys luku 9 Äänenvaimennustekijät Melun jakautuminen kanavahaaroihin D q Kanaviston seinien absorptio D a Mutkavaimennus D m Äänenvaimentimet D ä Päätevaimennus D p Päätelaitteen sijainti D s Huonevaimennus D h Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.15 Huoneen äänitaso saadaan vähentämällä melulähteen äänitehotasosta vaimennustekijät D.

16 Huoneeseen syntyvä äänenpainetaso Puhaltimen äänenpainetaso: Säätöpellin äänenpainetaso: Päätelaitteen äänenpainetaso: Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.16 q=haara ä=äänäri p=päätelaite h=huone

17 Laskelmien teko ja lopputulos Laskelmat äänenpainetasoilla 63-8000 Hz Jos lähtötietoja puuttuu, ne arvioidaan Jos melua kuuluu huoneeseen useista lähteistä, tehdään lopuksi tasojen yhteenlasku –puhallin, säätöpelti, päätelaite, seinän läpi Lopputuloksena annetaan A-painotettu kokonaisäänitaso, jota voidaan verrata määräyksiin ja ohjearvoihin Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.17 125 250 500 1k 2k 4k 8k

18 Aalto-yliopisto, Meluntorjunta ELEC-E5640. Perusteet.18 Huonevaimennus D h: diffuusi äänikenttä A=0.8 m 2 A=6 m 2 A=10 m 2

19 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.19 Esimerkki

20 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.20 Konehuoneen äänieristys Yleinen äänitekninen kysymys on, –riittääkö tavallinen välipohja tai väliseinä –entä värähtelyn eristys ja runkoääniasiat Äänitaso konehuoneessa L p1 : –L W puhaltimen äänitehotaso vaipan yli ympäristöön –A 1 konehuoneen absorptioala Vastaanottohuoneeseen kuuluva äänenpainetaso L p2 : –R rakenteen ilmaääneneristys –S on huoneita erottava yhteinen pinta-ala (Yleensä voi käyttää S=10 m 2 ) –A 2 vastaanottohuoneen absorptioala

21 PUHALTIMEN ÄÄNITEHOTASO Haetaan tuotevalmistajan ilmoitusarvoista AksiaalipuhallinRadiaalipuhallin Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.21

22 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.22 Erään puhaltimen kokonaisäänitehotaso L WA [dB] käyttötilanteen (tilavuusvirta ja paine) mukaan Fläktwoods centrimaster GT-3

23 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.23 Oktaavikaista-arvojen laskenta

24 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.24 VIRTAUSMELU Virtauksen äänitehotaso: –S on kanavan poikkipinta-ala [m 2 ] –v on virtausnopeus [m/s] –L 0 on ominaisäänitehotaso [dB] kun q=1 m 3 /s ja p=1 Pa. Kokonaisluku n kertoo äänitehotason verrannollisuuden virtausnopeuteen. –Pyörteetön virtaus: n=5 (dipolisäteily) –Pyörteellinen: n=6 (kvadrupolisäteily) Kaavalla ei tehdä absoluuttisia äänenkehityslaskelmia. Sitä sovelletaan arvioitaessa nopeuden ja pinta-alan muutosten vaikutusta virtausääneen, koska virtausmelun spektri pysyy vakiona, vaikka nopeus muuttuu Ominaisäänitehotaso on määritettävä mittaamalla, jos yhtälöä haluaa soveltaa absoluuttisten arvojen laskentaan

25 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.25 Virtausmelun käyttäytyminen virtausnopeuden tuplaaminen: –n=6: +18 dB –n=5: +15 dB pinta-alan tuplaaminen –+3 dB

26 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.26 Virtausnopeuden vaikutus Halme&Seppänen, 2002 spektri ei muutu

27 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.27 Pääte-elimen äänitehotaso Fläkt Woods Oy 2007

28 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.28 Säätöpellin äänitehotaso Säätöarvot

29 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.29 Ilmavirtauksesta aiheutuva melu kanavassa Suositeltavat virtausnopeudet [m/s] kanavistoissa

30 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.30 Kanaviston muotoilulla estetään turhaa melua Kanttikanava noin 5 dB pyöreää äänekkäämpi Epäjatkuvuuskohdat pois Kanttikanavien mutkat pyöristetään Esteet kierretään loivasti jolloin vältetään suuria kertavastuksia ja painehäviöitä Poikkipinta-alan muutoksissa supistajia eli transitioita (30 astetta) Kohtisuorat törmäykset kanavan seinämään estetään –T-haaroissa ja –kanavien päissä Kanavassa syntyvä virtausmelu voi kuulua –kaikista lähimmistä päätelaitteista huoneisiin –kanavaseinämän läpi huoneeseen Suurten virtausnopeuksien kohdalla kanavat eristetään koteloihin, hormeihin, alakattoihin Tarkistusluukkujen äänieristys Kohtisuora liitos; tulisi pyöristää Poikkipinnan muutos: tulisi loiventaa

31 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.31 Pykälää suuremman kanavakoon edut SuureKanava- Koko A Kanavakoko B Kanavanopeusv  v/2 Painehäviö pp   p/3 ÄänitehotasoLwLw  L w - 7 dB VuotoäänitehotasoL w1  L w1 - 8... - 20 dB Taulukossa oletetaan pyörät kanavat A esimerkiksi Ǿ 125 mm, jolloin B on 160 mm Ǿ Pienissä kanavissa monta ongelmaa: –sähköä kuluu koska painehäviöt suuria –melua enemmän, tarvitaan enemmän vaimentimia –tasapainotus vaikeampaa –ilmamäärien kasvatus vaikeampaa

32 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.32 Pääte-elimen sijainnin vaikutus D s huonetilassa Suurilla taajuuksilla sijainnilla ei ole merkitystä huoneen äänenpainetasoon. Sen sijaan pientaajuuksilla sijainnilla on merkitystä, jos päätelaite tuottaa pientaajuista ääntä. Päätelaite tuottaa alimman äänenpainetason huoneeseen, jos se sijaitsee keskellä huonetta (  =4  ), koska silloin se ei herätä huonemoodeja. Äänenpainetaso kasvaa etenkin pientaajuuksilla, kun päätelaite –siirretään sijoitetaan nurkkaan (  =  /2) –on pienikokoinen Nurkassa pistelähde voi herättää huonemoodit hyvin tehokkaasti.

33 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.33 Kanavan rajataajuus Kanavistossa ja kanavatuotteissa äänenvaimennus riippuu voimakkaasti taajuudesta. Rajataajuudella f c (cut-off frequency) kanavan poikkipinnan suurin dimensio d [m] on yhtä suuri kuin aallonpituuden puolikas: Rajataajuuden alapuolella äänikenttä 1-dimensioinen ja yläpuolella 3-dimensioinen, joten äänenvaimennuksen laskenta tapahtuu eri tavoin pyöreät kanavat

34 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.34 Kanavan poikkipinta-alan muutos vaimentaa lyhyt aallonpituus suuri taajuus f pitkä aallonpituus pieni taajuus f

35 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.35 Vaimennus poikkipinta-alan muutoksessa Ýleensä pinta-alan muutos toteutetaan liukuvasti (transitioelementti, suppari). Tällä pyritään vähentämään virtausäänenkehitystä, joka syntyy muodonmuutoksen epäjatkuvuuskohdissa. Käytännön laskelmissa suorien kanavien poikkipinta-alojen vaikutusta ei huomioida.

36 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.36 Vapaan kanavan päätevaimennus Kun kanavisto päättyy huoneeseen, vaimennus suuri pienillä taajuuksilla = päätevaimennus D p

37 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.37 Vapaan kanavan päätevaimennus 2

38 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.38 Pääte-elimen äänenvaimennus Äänenvaimennus suurilla taajuuksilla paranee verrattuna pelkkään vapaaseen kanavaan Tuotearvot sisältävät vapaan kanavan päätevaimennuksen, vaikka se ei ole sinänsä tuotteen vaan pinta-alamuutoksen aikaansaamaa.

39 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.39 Vaimennus kanavien haaroissa D q Jos tilavuusvirta säilyy kanavahaarojen jälkeen eli haarojen pinta-alojen summa on sama kuin tulevan kanavan pinta-ala, jakautuu ääni lähes samassa suhteessa kuin ilman tilavuusvirta. Kaikkien kanaviston haarojen yhteenlaskettu äänenvaimennus äänilähteeltä kuuntelupisteeseen approksimoidaan yhtälöllä: –q [m 3 /s] on ilmamäärä tutkittavaan huoneeseen –Q [m 3 /s] on lmamäärä melulähteen luona Ei riipu taajuudesta. Approksimaatio, jota käytetään useimmiten, koska pääosa äänestä syntyy lähellä päätelaitetta virtausääninä, eikä koneiden ääniä tarvitse yleensä juurikaan tarkastella. Virhe voi olla suuri silloin, jos konehuoneen melu dominoi.

40 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.40

41 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.41 Suoran kanavan äänenvaimennus Yleensä suoran kanavan äänenvaimennusta ei huomioida vaan se jätetään varmuusvaraksi Pyöreissä peltikanavissa äänenvaimennus on pienillä taajuuksilla alle 0.1 dB/metri –mitä suurempi kanava, sitä vähemmän vaimennusta Suorakaidekanavissa äänenvaimennus voi olla 0.6 dB/metri pienillä taajuuksilla ja 0.2 dB/m suurilla Jos suorakaidekanava on ulkopuolelta äänieristetty (villa+pelti), voi vaimennus olla pienillä taajuuksilla vielä suurempi

42 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.42 Kanavan mutkien vaimennus VDI 2081:1983 Diffraktion vuoksi pienet taajuudet taipuvat mutkien ohi. Korkeat taajuudet osuvat mutkaan ja osa heijastuu. Käytännön laskelmissa mutkia ei huomioida. (suurilla taajuuksilla äänenvaimennusta on yleensä muutenkin tarpeeksi.)

43 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.43 Vaimennettu mutka Halme & Seppänen 2002

44 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.44 Ääniaallot ja äänen vaimeneminen eri taajuuksilla d

45 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.45 Suora äänenvaimennin, yleisesti D alku on alkuvaimennus D poik on poikittaiskentän vaimennus D pit on pituussuuntainen äänenvaimennus, ja D loppu on loppuvaimennus. Alku- ja loppuvaimennus poikkipinta-alan muutokseen liittyvä vaimennus poikkeaa nollasta, jos vaimentimen poikkipinta-ala poikkeaa oleellisesti sitä edeltäneen tai sitä seuraavan kanavan poikkipinta-alasta. koskee lähinnä kammiovaimentimia Poikittaiskentän vaimennus tapahtuu vain kun f>f c äänenvaimennin vaimentaa kanavassa olevan poikittaisen äänikentän ja jäljelle jää vain pituussuuntainen tasoaalto. Suurimmillaan poikittaisresonansseilla, jotka vaimenevat kokonaan, jos absorptiomateriaali on tehokas

46 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.46 Suora äänenvaimennin, yleisesti Vaikka poikittainen ääniaalto vaimenee äänenvaimentimen alkupäässä lähes kokonaan, äänen energiasta vaimenee korkeintaan 90 % (10 dB). Loput energiasta jää pituussuuntaiseen äänikenttään, jonka äänenvaimennus D pit riippuu vaimentimen –pituudesta, –pintamateriaalien absorptiosuhteesta, –geometriasta.

47 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.47 Suora äänenvaimennin, Pieningin yhtälö Pituussuuntaisella äänenvaimennuksella on suurin merkitys äänenvaimentimen lopputulokseen. Oppikirjoissa esitetään yleensä ns. Pieningin yhtälö –P on kanavan piirin mitta [m], –S on kanavan poikkipinta-ala [m 2 ], –  on seinämällä olevan materiaalin absorptiosuhde ja –L on äänenvaimentimen pituus [m]. –f on taajuus [Hz].

48 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.48 Pieningin yhtälön sovellus Ei toimi, kun f>f c

49 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.49 Suora äänenvaimennin, pituussuuntainen äänenvaimennus pitkittäiselle aallolle Rajataajuutta suuremmilla taajuuksilla pituussuuntainen aalto etenee äänenvaimentimen läpi vyöhykkeellä S T mutta kokee seinämien absorption vyöhykkeellä S A. Rajataajuuden yläpuolella (f>f c ) pituussuuntainen äänenvaimennus Hongisto, acta acustica u.w. acustica, 2005

50 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.50 Suora äänenvaimennin, pituussuuntainen äänenvaimennus pitkittäiselle aallolle, mallit Hongisto, acta acustica 90 2004 Hongisto, Acta Acust united Ac, 2005

51 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.51 Opetusmonisteen mallin tarkkuus 2 vaimentimella Hongisto, acustica, 2004

52 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.52 Vaimennindataa 1 Suora äänenvaimennin. Villapaksuus 50 mm Vaimentimen pituus on L=600 mm. Kanavahalkaisijan vaikutus –halkaisijan kasvaessa vaimennus heikkenee merkittävästi Data: IVK-Tuote Oy

53 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.53 Vaimennindataa 2 Suora patruunallinen äänenvaimennin. Vaimentimen pituus on L=600 mm. Kanavahalkaisijan vaikutus –halkaisijan kasvaessa vaimennus ei heikkene yhtä paljon, koska vapaa poikkipinta- ala ei pienene Data: IVK-Tuote Oy

54 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.54 Vaimennuspatruunan asentamisen vaikutus äänenvaimenninpituudet 600 ja 1200 mm, molemmissa  500 mm joka kuvassa sylinterillä ja ilman villapaksuuksilla 50 ja 100 mm Data: IVK-Tuote Oy

55 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.55 Vaimennindataa 3 Suora vaimennin, L=600 mm. Mineraalivillan paksuuden ja kanavahalkaisijan vaikutus. –paksumpi villa antaa paremman vaimennuksen pientaajuuksilla Data: IVK-Tuote Oy

56 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.56 Lamelliäänenvaimennin, yli 80 dB yli 50 dB:n vaimennusarvojen mittaus vaikeaa, koska osa äänestä etenee vaippaa pitkin (ohittaa villat)

57 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.57 Vaimennindataa 4 Lamelliäänen- vaimennin Pituuden vaikutus Vapaan ilmareitin paksuus on 100 mm. –pituuden nelinkertaistus tuplaa vaimennuksen Data: IVK-Tuote Oy

58 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.58 Vaimennindataa 5 Lamelliäänen- vaimennin Villan paksuuden vaikutus Vaimentimen pituus vakio 1200 mm. Vapaan ilmareitin paksuus on 100 mm. –paksumpi villa parantaa pientaajuuksia yksinomaan Data: IVK-Tuote Oy

59 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.59 Taipuisat vaimentimet Mittoihinsa nähden poikkeuksellisen korkea äänenvaimennus! –Mihin teho perustuu? –Mitä pitää huomioida, kun tuotetta sovelletaan? Data: IVK-Tuote Oy

60 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.60 Muita ÄV- tyyppejä Laine, VTT, 2005

61 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.61 Kammio vaimennin (resonaattori) kammiovaimennin: f<f c kanava 125 mm halkaisija 200/400 mm L=600 mm

62 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.62 Sivuhaarat Minkä tahansa sivuhaaran vaimennus: NeljännesaaltoresonaattoriHelmholz-resonaattori alin resonanssi:resonanssi: impedanssi: jos häviöitä, lisätään resistanssi

63 Helmholtz resonaattorit Äänenvaimennus Helmholtz- resonaattorin yli: Ekvivalentti pituus on L s,eq =L s +0.82*d Tanttari ym. 2011 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.63 LsLs d SsSs V0V0 SpSp

64 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.64 Tanttari ym. Akustiikkapäivät 2011

65 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.65 Voimalaäänenvaimentimet yleensä reaktiivisen ja resistiivisen yhdistelmiä –reaktiivinen tehokas tietyllä kaistalla mutta riskaabelimpi mittojen suhteen esimerkiksi noin 1600 x 3300 mm pakokaasuvaimennin –kemiallinen ja lämpökestävyys –laajakaistainen äänenvaimennus –asennus vaakaan äänilähteen ja savupiipun väliin Aineisto: JTK-Power Oy

66 Aalto-yliopisto. Meluntorjunta ELEC-E5640. Ilmastointimelu.66 Kanavaosien laboratoriotestaus, TTL Turku äänenvaimennin, säätöpelti, palopelti, jäähdytyskenno, mutka.