Pedagoginen muutos Mitä se meiltä edellyttää?. Case Finland 2016 Yleinen osaamistason lasku, osaamisen polarisoituminen Matematiikan osaamistason lasku.

Esitys aiheesta: "Pedagoginen muutos Mitä se meiltä edellyttää?. Case Finland 2016 Yleinen osaamistason lasku, osaamisen polarisoituminen Matematiikan osaamistason lasku."— Esityksen transkriptio:

1 Pedagoginen muutos Mitä se meiltä edellyttää?

2 Case Finland 2016 Yleinen osaamistason lasku, osaamisen polarisoituminen Matematiikan osaamistason lasku Tyttöjen ja poikien erot Suomessa kuitenkin OECD-alueen pienimmät osaamiserot koulujen välillä Tulevaisuuden ammattien moniosaamisvaatimukset ja elinikäisen oppimisen tarve -> jatkuva uusiutuminen ”Suomi on maailman osaavin kansa 2020” -> mitä osaamisella tarkoitetaan?

3 Koulutuksen kontekstin muutos M. Hellström 2015 MiKÄ ON TURHAA? MITÄ TARVITAAN? MIKÄ JÄÄ? Mitä pitää lisätä? Mitä pitää ottaa pois?

4 Yhteiskunnan muutos – koulutuspoliittisen ajattelun muutos – pedagogiikan muutos Tulevaisuuden osaaminen – laaja-alaisuus, vuorovaikutustaidot, yhteistyön taidot, joustavuus – ennakoidut työelämän muutokset Pois segmentoidusta ajattelusta, eheytetty osaaminen ja taidot Edellyttää suurta pedagogista ajattelutavan muutosta

5 Irmeli Halinen, OPH: Valtioneuvoston asetus: Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Eri tiedonalojen tavoitteet, läpileikkaavat tavoitteet Eheyttävät kokonaisuudet Tieteellinen tieto

6 Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet Yhteiskunnan muutostarpeeseen vastaaminen: taitojen opettaminen tiedon sijaan. Tieteeseen perustuvat oppiainesisällöt Eheyttäminen, kokonaisuuksien hahmottaminen – monialaisuus, oppiainerajat ylittävä osaaminen Ilmiöt Arvioinnin muutos Kuinka osaamista ja monialaisuutta arvioidaan? -> edellyttää yhteistyötä

7 Oppiaine Monialaiset oppimiskokonaisuudet Ilmiö Tutkiva oppiminen (menetelmä) Soveltamiskyky, oppimaan oppiminen LAAJA-ALAISET OSAAMISEN TAIDOT YHTEISTYÖ YHTEISSUUNNITTELU YHTEINEN ARVIOINTI Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys

8 Laaja-alaisen osaamisen ja Michael Fullanin New Pedagogies For Deep Learning – lähestymistavan yhteyksistä: NPDL Ydintaidot: Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (L1) Globaali kansalaisuus (L2) Tiimityötaidot (L2-L6-L7) Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (L2-L5) Luovuus (L2-L6) Kriittinen ajattelu (L1-L4) -> Kuinka näitä arvioidaan osana oppimisen kehittymistä?

9 NPDL syväoppimisen malli Taidot keskiössä oppilaalla. Huoltajat mukaan Opettajan itsearviointi auttaa kehittämään oppimista Koulun itsearviointi mahdollistaa syväoppimisen Digitalisaatio tukee syväoppimisen muutosta Koko systeemin itsearviointi mahdollistaa systeemitason muutoksen Deep Learning student New Pedagogies teacher Change Leadership learning environment System Coherence community and world Technology

10 UlottuvuusVähäistä näyttöäOrastavaKehittyväVoimakkaasti kehittyväHyvin edistynyt Oppimaan oppiminen Oppijat eivät vielä kykene kuvaamaan, mitä heidän tarvitsee oppia ja miksi. Siksi oppijoiden täytyy tukeutua oppimisessaan merkittävästi opettajaan ja he tarvitsevat hänen tukeaan syväoppimiseen perehtymisessä ja sopivien tehtävien suunnittelussa. Oppijat tarvitsevat huomattavasti opettajan ohjausta oman oppimisprosessinsa reflektoinnissa ymmärtääkseen, mikä edistää ja mikä ei edistä oppimista. Tarkoituksenmukaisesti ohjattuina oppijat osaavat tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. Oppijat osaavat opettajan kanssa yhteistyössä valita aiheen ja tunnistaa tai luoda oppimisen mahdollistavat edellytykset. Oppijat alkavat nähdä erehdykset ja saamansa palautteen oppimismahdollisuuksina. Oppijoilla on hyvät syväoppimisen perustaidot, joilla he pystyvät tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. He osaavat mahdollisimman vähän ohjattuina valita oman aiheensa ja luoda tai suunnitella projektin, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia heidän tarpeitaan vastaavaan oppimiseen. Oppijat näkevät palautteen mahdollisuutena oppia ja hyödyntävät sitä kehittääkseen suhtautumistaan oppimiseen. Oppijat ovat taitavia selvittämään, mitä heidän tulee oppia seuraavaksi ja löytämään tai luomaan itselleen mahdollisuuden tähän. Oppimisprosessin aikana oppijat reflektoivat onnistumistaan tarvittavien tietojen ja taitojen rakentamisessa, palautteen pyytämisessä tarvittaessa sekä osaavat joko muokata sen hetkistä oppimiskokemustaan tai suunnitella seuraavan tehtävän paremmin, jotta oppiminen olisi tehokasta. Oppijat ovat erittäin taitavia löytämään ja luomaan itselleen oppimismahdollisuuksia tavoilla, jotka auttavat heitä kehittämään myöhemmin elämässä menestymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppijat osaavat luoda elämän, työn ja ympäröivän maailman kannalta merkityksellisiä ratkaisuja. Oppijat pyytävät aktiivisesti palautetta ymmärtääkseen paremmin, miten heidän tapansa ajatella ja opiskella auttaa heitä kehittymään. Ydintaito – Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Oppimaan oppiminen – digitalisaatio – pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, sinnikkyys – Itsesäätely ja vastuu oppimisestadigitalisaatiopitkäjänteisyys, määrätietoisuus, sinnikkyys Itsesäätely ja vastuu oppimisesta

11 Opettajuuden muutos – uutta osaamista

12 http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kehittamiskouluverkosto/103/0 /opettajan_ammatillinen_kehittymissuunnitelma

13 Pedagoginen hyvinvointi koulun muutoksessa rehtoreiden käsitysten mukaan Liusvaara 2014

14 https://www.youtube.com/watch?v=3U5c-b4fm8g Opettajuus muutoksessa

15