LIIKKUMISEN ESTEISTÄ AJANHALLINTAAN ESOK-KYSELYN TULOKSET ESOK - SEMINAARI 16.4.08. Paula Pietilä, YTM

Esitys aiheesta: "LIIKKUMISEN ESTEISTÄ AJANHALLINTAAN ESOK-KYSELYN TULOKSET ESOK - SEMINAARI 16.4.08. Paula Pietilä, YTM"— Esityksen transkriptio:

1 LIIKKUMISEN ESTEISTÄ AJANHALLINTAAN ESOK-KYSELYN TULOKSET ESOK - SEMINAARI 16.4.08. Paula Pietilä, YTM paula.pietila@utu.fi

2 TAUSTAA Kyselyn tavoitteena oli koota korkeakoulujen esteettömyyden hyviä käytäntöjä ja kovia kokemuksia Lähtökohdat: Esteettömyys koskee kaikkia, myös niitä, joilla on vamma tai sairaus, ovat erilaisia oppijoita, ikääntyvät, tai kuuluvat kieli- tai kulttuurivähemmistöön Hyvä käytäntö: Voi olla ohjeistus, toimintatapa tai periaate, vasta kehittelyasteella tai jo koeteltu

3 TAUSTAA Viesti kyselystä lähetettiin kaikille korkea-asteen oppilaitoksille ja niiden opiskelijakunnille, sekä ESOK- verkoston mukana oleville järjestöille sähköpostitse. Kyselyyn oli mahdollista vastata valmista kyselylomaketta käyttäen tai vapaamuotoisesti Kyselyaika oli 12.2.2007-31.1.2008.

4 PERUSTIETOA KYSELYN TULOKSISTA Vastaajat olivat pääosin korkea-asteen opiskelijoita ja henkilöstöä. Tammikuun loppuun mennessä saatiin 43 vastausta. Valmiita tai suunnitteilla olevia käytäntöjä esitteli 14 vastaajaa Suurin osa vastaajista oli kokenut esteettömyyttä koskevan haasteen, johon esitti ratkaisun

5 PERUSTIETOA KYSELYN TULOKSISTA Kaikkiaan esiteltiin 39 erilaista käytäntöjen kehittämisideaa Vastauksista erottui neljä teema-aluetta: Opiskeluympäristö (11 mainintaa) Viestintä (14 mainintaa) Opetus ja ohjaus (28 mainintaa) Arvot, asenteet ja politiikat (6 mainintaa)

6 PERUSTIETOA KYSELYN TULOKSISTA Vastauksissa näkyy selvä painopisteen muutos: Liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteiden tarkastelusta on siirrytty opetuksen ja ohjauksen käytäntöjen esteettömyyden laajempaan tarkasteluun. Esteettömyys ei kosketa ainoastaan joitakin ryhmiä: Esteettömyys helpottaa kaikkien opiskelua/työntekoa. Monille esteettömyyden hyvien käytäntöjen toteutuminen on opiskelun /työnteon edellytys

7 YMPÄRISTÖ Esteettömyys tulee huomioida nykyistä paremmin jo suunnittelussa monenlaisten käyttäjien kannalta. Esteettömyyden käytännön toteutus ontuu usein: Esim. opastus korkeakoulun alueella on puutteellinen, inva- wc:hen ei mahdu pyörätuolilla  esteettömyystestaukset ennen lopputarkastusta yhteistyössä käyttäjien kanssa Ympäristön psyykkiset ja sosiaaliset esteet tulee huomioida rakentamisessa ja sisustamisessa  Esimerkiksi korkeanpaikankammoa voidaan helpottaa sisustusratkaisuilla  Ympäristön roolioletukset: Esim:”Kaikki ihmiset ovat, joko miehiä tai naisia”

8 Viestintä Verkkoviestinnän mahdollisuuksia tulisi edelleen kehittää ja nykyisiä toimintoja hyödyntää laajemmin: Mahdollisuus saada luento- ja muu opetusmateriaali etukäteen Etäopetusta toivottiin lisää. Toisaalta etäopetuksessa nähtiin myös haasteita: Kuinka varmistaa riittävä ohjaus ja mahdollisuus ryhmän antamaan tukeen? Verkon ja verkossa olevan tiedon tulee olla helposti löydettävissä ja saavutettavaa ja välineiden esteettömiä

9 OPETUS JA OHJAUS Käytössä tai suunnitteilla olevat hyvät käytännöt: Mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja ohjeistus järjestelyistä, mahdollisuus merkitä käytössä olevat järjestelyt hopsiin tai opiskelijarekisteriin (viisi mainintaa) Erilaisten oppijoiden tuki: Lukitestaukset, mahdollisuus lukikurssiin, vertaisryhmät (käytössä tai suunnitteilla, kolme mainintaa) Esteettömyys/saavutettavuusasioiden yhteyshenkilö/ työryhmä (kolme mainintaa) Henkilöstökoulutus esteettömyydestä henkilöstön tarpeista lähtien (kolme mainintaa)

10 OPETUS JA OHJAUS Tarpeet ja toiveet Ohjauspalvelujen nykyistä parempi resurssointi: Ainakin joillakin opettajilla/ohjaajilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ohjauksen ja tuen antamiseen, esim. opiskelijoille, jotka ovat keskeyttämisvaarassa. Ohjauspalvelujen sisällöstä tiedottaminen Ohjauspalvelujen sisäisen yhteistyön tiivistäminen ja työnjaon selkiyttäminen Erityisesti erilaisten oppijoiden ja asperger- opiskelijoiden opetukseen ja ohjaukseen kaivattiin lisää tietoa. Henkilöstökoulutuksella on keskeinen rooli tiedon ja kokemusten vaihtamisessa

11 ASENTEET, ARVOT, POLITIIKAT Lähes kaikkien vastaajien mielestä hyvien käytäntöjen seurauksena opiskelun yhdenvertaisuus paranee ja opiskeluympäristö avautuu monenlaisuudelle Tiedolla ja asenteilla katsottiin olevan selkeä yhteys asenteisiin ja niiden muutoksiin Strategia- ja suunnittelutyö on avainasemassa esteettömyyden saamiseksi osaksi korkeakoulujen arkea  Esteettömyystyöllä tulee olla kiinteä yhteys korkeakoulun johtoon

12 YHDENVERTAISUUDEN HAASTEET Ajanhallinta Kurssien vähyys/päällekkäisyys: Opiskelija joutuu valitsemaan kiinnostuksen ja oman suuntautumisen kannalta ”vähemmän tärkeitä” kursseja pysyäkseen opinto-aikataulussa Elämäntilanne: Esim. perhevapaa tai armeija sotkee helposti opinto-aikataulun, jopa vuodeksi Useiden elämän haasteiden kasaantuminen: Esim. sairauden ja työttömyyden aikana täysipäiväinen opiskelu ei ole aina mahdollista

13 POHDINTAA Usein pienillä muutoksilla ympäristössä tai ajattelussa voi olla ratkaiseva merkitys esteettömyyden toteutumisessa Esteettömyystiedon välittämisessä korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö on korvaamatonta, hyvien käytäntöjen jakamista tarvitaan. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös järjestöt ja monenlaiset käyttäjät heillä on avaintietoa esteettömyydestä.

14 POHDINTAA Esteettömyys- ja yhdenvertaisuustyön saaminen osaksi korkeakoulun strategiatyötä ja opetussuunnitelmia ja budjetointia on avainasemassa yhdenvertaisuuden edistämisessä Yhdenvertaisuuden haasteet ovat myös korkeakoulupoliittisia: Halutaanko kaikille taata opiskelu/työnteko mahdollisuuksia ja millaisia muutoksia ollaan valmiita tekemään yhdenvertaisuuden turvaamiseksi?