Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuHelmi Halttunen Muutettu yli 7 vuotta sitten
1
OPPIMISVALMIUSKOE HARKINNANVARAISEN VALINNAN TUEKSI Mari-Pauliina Vainikainen ja Jukka Marjanen + työryhmä Mikko Asikainen, Natalija Gustavson, Jarkko Hautamäki, Risto Hotulainen, Sirkku Kupiainen ja Irene Rämä Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto
2
MISTÄ ON KYSE? Harkinnanvaraisen valinnan tueksi alettiin vuonna 2013 kehittää ja testata tietokonepohjaista adaptiivista (opiskelijan taitotasoon mukautuvaa) oppimisvalmiuskoetta. Kehitystyö on tehty Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa tutkijoiden, tilastotieteilijän ja ohjelmoijan yhteistyönä Opetushallituksen tuella osana VAKUVA2- hanketta. Koe pohjautuu oppimaan oppimisen arviointivälineeseen, jota Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt vuodesta 1996. Laajoja oppimaan oppimisen arviointitutkimuksia on tehty perus- ja toisella asteella etenkin kuntien toimeksiannosta mutta myös valtakunnallisesti. (ks. www.helsinki.fi/cea/julkaisut )www.helsinki.fi/cea/julkaisut
3
KENELLE KOE ON TARKOITETTU? Kokeen tarkoituksena on tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen. Kokeen käyttöönottovaiheen aikana viime keväänä koulutuksen järjestäjät saivat päättää, osallistuvatko kokeeseen/järjestävätkö he kokeen hakijoille Kokeeseen osallistuttiin hakijan ensimmäiseksi asettaman hakutoiveen mukaisessa oppilaitoksessa, joka edellytti kokeeseen osallistumista. Jatkossa kokeeseen ohjautuvat kaikki harkinnanvaraisen valinnan kautta pyrkivät opiskelijat. Hakija osallistuu kokeeseen, vaikka hänen kielikokeensa on hylätty tai vaikka hän on virheellisesti ilmoittanut hakevansa harkinnanvaraisesti.
4
MITÄ ARVIOIDAAN? Koe mittaa yleisiä oppimisvalmiuksia, jotka ovat kehittyneet syntymästä asti läpi varhaislapsuuden ja joita eri oppiaineiden opiskelu on kehittänyt edelleen. Kokeella ei mitata oppiainesisältöjen hallintaa vaan oppiainerajat ylittäviä yleisiä ajattelun taitoja eri osa-alueilla. Koe ei siis kerro suoraan, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet esimerkiksi matematiikassa vaan sen, millaiset perusvalmiudet hänellä on niiden oppimiseen. Kokeen perusteella voi myös tehdä päätelmiä hakijan suhteellisista vahvuusalueista: Vaikka monet kohderyhmään kuuluvat opiskelijat suoriutuvat keskitasoa heikommin kaikilla osa-alueilla, tietyntyyppiset tehtävät saattavat silti sujua selvästi paremmin kuin jonkin toisen osa-alueen tehtävät.
5
MITEN OSA-ALUEET ON VALITTU? Kokeen osa-alueet sanallinen, matemaattinen ja kuvallinen päättely on valittu kognitiivista kehitystä koskevan tutkimustiedon pohjalta. Vaikka tietyt aivojen keskusmekanismit säätelevät kaikkea kognitiivista toimintaa, sanalliseen, kvantitatiiviseen ja visuo- spatiaaliseen ajatteluun liittyvät toiminnot ovat myös itsenäisiä ”järjestelmiä”, jotka kehittyvät osin toisistaan riippumatta. Opinnoissa edellytettävät perusvalmiudet perustuvat pääosin näiden kolmen keskeisen osa-alueen toimintaan. Oppimisvaikeudet kohdistuvat usein vain yhdelle osa-alueelle (esim. kielelliset ja matemaattiset erityisvaikeudet, hahmotus- häiriö). Kokeella on mahdollista näyttää osaamisensa muillakin osa-alueilla. Tarvittaessa erityisvaikeuksista kärsivä opiskelija voi jättää jonkin osa-alueen kokonaan tekemättä.
6
KOKEEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Koe vaatii enintään noin 60 minuuttia. Tehtävien tekemiseen varattu aika on rajoitettu 15 minuuttiin per osa-alue. Tämän lisäksi tarvitaan aikaa ohjeiden lukemiseen. Useimmat hakijat suoriutuvat yksittäisistä tehtävä- tyypeistä alle annetun 15 minuutin eli kokonaissuoritusaika vaihtelee 30 ja 60 minuutin välillä. Kokeen voi järjestää ryhmätestinä tietokoneluokassa, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kahdella vierekkäisellä koneella istuvilla hakijoilla näkyisi samat tehtävät ruudulla. Koetta voi periaatteessa valvoa kuka tahansa, sillä valvojan ei useinkaan tarvitse tehdä muuta kuin jakaa käyttäjätunnukset, varmistua siitä, että kaikki saavat kokeen auki ja valvoa työrauhaa. Käytännössä on kuitenkin varauduttava siihen, että jotkut hakijat (esimerkiksi heikosti suomea taitavat) saattavat tarvita apua ohjeiden kanssa. Itse tehtävien tekemisessä ei saa auttaa, mutta kaikkien pitäisi kuitenkin ymmärtää, mitä heidän on tarkoitus tehdä (ohjeiden ymmärtämisessä saa auttaa).
7
KOKEEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Viime kevään koekäyttö osoitti, että koe toimi teknisesti hyvin, ja itse koetilanteen järjestelyt hoituivat sujuvasti oppilaitoksissa. Hakijat kutsutaan kokeeseen hakurekisteristä saatujen hakijalistojen perusteella, joissa on hakijan nimen lisäksi hänen osoitetietonsa. Koulutuksen järjestäjät eivät itse pisteytä kokeita eivätkä tallenna tietoja mihinkään. Tulokset toimitetaan koulutuksen järjestäjille erillisinä listoina.
8
KEVÄÄN 2016 AIKATAULU Opetushallitus lähetti koulutuksen järjestäjille helmikuussa tiedotteen kevään hakuprosessista. Koulutuksen järjestäjät ovat ilmoittaneet Opetushallitukselle 23.2. mennessä, jos eivät halua ottaa koetta käyttöön. Hakijalistat käyttäjätunnuksineen toimitetaan kaikille koulutuksen järjestäjille, jotka eivät ole erikseen ilmoittaneet poisjäännistään. Hakijan näkökulmasta kokeen järjestäjänä on se hakijan ensimmäiseksi asettama oppilaitos, joka järjestää kokeen. Hylätty kielikoe ei ole peruste kokeeseen kutsumatta jättämiselle, koska oppimisvalmiuskokeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa lisävalinnoissa.
9
KEVÄÄN 2016 AIKATAULU 18.4. Koe avataan käyttöön. 18.4.–9.5. Varsinainen kokeen järjestämisaika. Koepäivän voi myös erikseen sopia myöhäisempään ajankohtaan mutta tällöin tulokset eivät valmistu samassa aikataulussa muiden kanssa. 16.5. Kokeen tulokset lähetään kokeen pitäneille koulutuksen järjestäjille. Listassa näkyvät ylimpänä hakijat, jotka osallistuivat kokeeseen kyseisessä oppilaitoksessa. Tämän jälkeen näkyvät muualla kokeeseen osallistuneet, joilla kyseinen koulutuksen järjestäjä on hakutoiveena sijoilla 2.–5.
10
KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Koe on tarkoitettu koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraisen haun apuvälineeksi, ja hakija voi sen avulla osoittaa osaamisensa tilanteessa, jossa todistus ei koko kerro totuutta osaamisesta. Koetulos on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta lisätieto, jota voidaan hyödyntää muun tiedon ohella. Koetuloksesta ei automaattisesti seuraa mitään, vaan koulutuksen järjestäjä tekee harkinnan kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Tulokset esitetään kolmen osa-alueen osalta erikseen osa- aluekohtaisina pistemäärinä, jotka on skaalattu kouluarvosana- asteikolle 4–10. Mahdollisesti väliin jätetyt osa-alueet eivät vaikuta muiden osa-alueiden tuloksiin. Kokeesta ei ole mahdollista saada hylättyä tulosta.
11
KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Osa-aluekohtaiset pistemäärät suhteuttavat hakijat toisiinsa yhtenäisen, samansisältöisen ja kaikille hakijoille samalla tavalla toimivan kokeen suhteen. Tulosten tulkinta nojautuu vertailuaineistoon, johon sisältyy 3 000 ammatillisen opiskelijan koetulokset ja lukuaineiden todistusarvosanojen keskiarvot. Pistemäärien mukana toimitetaan tulkintaohje, joka sisältää kutakin pistemäärää vastaavan esimerkkitehtävän sekä taulukot, joissa pistemäärä suhteutetaan kouluarvosanoihin.
12
ESIMERKKITEHTÄVIEN TULKINTA Pistemäärä 7 tarkoittaa, että vastaaja onnistui testissä yhtä hyvin kuin ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat keskimäärin. Alla olevassa esimerkkitehtävässä on esitetty, millaisia tehtäväosioita kuviopäättelyssä testipistemäärän 7 saavat hakijat tyypillisesti osaavat ratkaista. Koetulosten kanssa toimitettavissa tulkintaohjeissa esitetään samanlaiset esimerkit myös muilta osaamisen osa-alueilta.
13
KOULUARVOSANATAULUKON TULKINTA Oletetaan, että hakija saa oppimisvalmiuskokeen kuvallisen päättelyn tehtäväosiosta osaamispistemäärän seitsemän. Tällöin hakijan kokeen perusteella arvioitu menestyminen eri oppiaineissa näkyy saman, punaisella merkityn rivin oppiainekohtaisissa sarakkeissa.
14
KOULUARVOSANATAULUKON TULKINTA Edellisen sivun taulukon esimerkissä hakijan kuvallisen päättelyn osaamispistemäärä on 7. Tällöin hakijan äidinkielen osaaminen arvioidaan kouluarvosana-asteikolla tasolle 7,3, matematiikan tasolle 6,9 ja a1-kielen tasolle 7,4. Hakijan lukuaineiden keskiarvoksi arvioidaan 7,2. Taulukkoa käytettäessä on syytä muistaa, että yksittäisten hakijoiden kohdalla sen antama ennuste voi poiketa merkittävästi heidän todellisesta osaamisestaan koulussa.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.