Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esineoikeuden perusteet kl 2016. Yleistä luentosarjasta Osa esineoikeuden pakollisia aineopintoja Ti klo 10-12 PR sl 1 ja 14-16 sali PII, ke klo 10-12.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Esineoikeuden perusteet kl 2016. Yleistä luentosarjasta Osa esineoikeuden pakollisia aineopintoja Ti klo 10-12 PR sl 1 ja 14-16 sali PII, ke klo 10-12."— Esityksen transkriptio:

1 Esineoikeuden perusteet kl 2016

2 Yleistä luentosarjasta Osa esineoikeuden pakollisia aineopintoja Ti klo 10-12 PR sl 1 ja 14-16 sali PII, ke klo 10-12 PR sl 1 ja 14-16 sali PII, to 10-12 sali PR sl 1 ja pe 10-12 sali PII Luennoilla käydään melko ”suoraan asiaan” Esineoikeutta oikeudenalana on käsitelty yksityisoikeuden johdantokurssilla Terminologia ja ruotsin kieli http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/esineoikeus/opp imateriaalit.htm / SLAF http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/esineoikeus/opp imateriaalit.htm /

3 Kuulustelut Kuulustelut ti 2.2 klo 10-12 sali PI, 1. uusintakuulustelu ti 23.2. klo 8-10 sali PII, 2. uusintakuulustelu kesätenttikierroksella ja 3. uusintakuulustelu ti 20.9. klo 10-12 sali PIV 2. ja 3. uusintakuulusteluun pitää ilmoittautua kuin tenttiin Huom: olethan ilmoittautunut kurssille ja ”uusi” opiskelija! Ei saa käyttää lakikirjaa! Kuulustelua varten pitää lukea myös s. 241-272 ja 551- 566 teoksesta Esineoikeus eurooppalaistuvassa Suomessa (2012)

4 Opintopisteet Kurssista saa kaksi (2) opintopistettä Luentoja 12 tuntia, 2 tunnin luentokuulustelu ja lisälukemista vajaat 50 sivua Kurssin pitäisi vastata vähän yli 53 tunnin työmäärää: mistä tarvittavat tunnit tulevat?

5 Luennoille valmistautuminen Luennot sisältävät perinteisen luento-opetuksen lisäksi aktivoivia tehtäviä Luentodioihin ja niissä oleviin tehtäviin kannattaa tutustua jo ennen luentoa Ryhmissä työskentely suotavaa Kannattaa käyttää myös muuta materiaalia kuin luentodioja! Huom: luentodiat ovat vain suuntaa-antavia Ei suositella luentokuulusteluun osallistumista vain luentodiojen lukemisen perusteella

6 Päähuomion kohteena: omistusoikeus Omistusoikeus: periaatteessa täydellinen, toiset poissulkeva yksinoikeus esineeseen nähden Jako omistusoikeuteen ja rajoitettuihin esineoikeuksiin Rajoitettu esineoikeus / erityinen oikeus (särskild rätt) Omistusoikeuden kohteena voi olla vain esine (sak) Yleisesti esiintyy myös termin laaja-alaisempaa käyttöä Saatetaan puhua esimerkiksi erilaisiin oikeuksiin kohdistuvista omistusoikeuksista Luentosarja: omistusoikeuden käsitteellä ”suppea” merkityssisältö

7 Luentojen rakenne 1 Esine esineoikeudessa 2 Omistusoikeudesta ja omistajan oikeusasemasta 3 Määräosainen yhteisomistus 4 Omistusoikeuden saaminen pääpiirteissään 5 Omistusoikeuden luovutus ja luovuttajan velkojat 6 Toiselle kuuluvan oikeudeton luovutus 7 Ainesosa- ja tarpeistosuhde 8 Perusasioita erityisistä oikeuksista

8 1 Esine esineoikeudessa 1.1 Johdannoksi 1.2 Kiinteät esineet 1.3 Yhdistetyt ja yksinkertaiset esineet 1.4 Erityismerkityksen omaavia esineitä 1.5 Rekisteröitävät irtaimet esineet

9 1.1 Johdannoksi Esine: rajoitettu aineellinen kappale, joka voi olla ihmisen oikeudellisen vallan alainen Onko kyseessä liian suppea määrittely? Sana ”esine” voi tarkoittaa, paitsi fyysistä tosioliota, myös ”kohdetta” Kirjallisuudessa on toisinaan ymmärretty esineen käsite laajasti siten, että esineiksi on luettu myös muun muassa saatavat, yhteisöosuudet ja immateriaalioikeudelliset objektit Luentosarja: esineen käsitteellä ”suppea” merkityssisältö

10 1.2 Kiinteät esineet (fasta saker) Maapohjasta pidetään kiinteistörekisteriä, joka sisältää luettelon maa- ja vesialueiden yksiköistä Kiinteistörekisteriä ei saa sekoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin (oikeusrekisteri) Käytännössä tärkeimpiä rekisteriyksiköitä ovat kiinteistöt, joina merkitään rekisteriin muun muassa tilat ja tontit Tiloista tai tonteista muodostetaan uusia rekisteriyksiköitä eritoten halkomalla (klyvning) tai lohkomalla (styckning) Kytkentä kiinteän esineen käsitteeseen: kiinteitä esineitä ovat kiinteistöt (fastighet) ja muut kiinteistörekisterilainsäädännön mukaiset rekisteriyksiköt

11 Lähemmin termistä ”kiinteistö” Esimerkiksi maakaaressa puhutaan kiinteistön saannosta: kuinka tämä sopii käsitykseen kiinteistöstä kiinteänä esineenä? Kiinteistön saanto tarkoittaa täsmällisesti ottaen kiinteistöön kohdistuvan omistusoikeuden saamista On käytännössä hyvin yleistä, että esineeseen kohdistuvan omistusoikeuden sijasta puhutaan yksinkertaisesti esineestä Myös luentosarjalla turvaudutaan usein tällaiseen kielenkäyttöön Esimerkiksi kiinteistön omistusoikeuden luovutusta tarkoitettaessa saatetaan puhua kiinteistön luovutuksesta

12 Määräala (outbrutet område) käsitteellisenä ongelmana Tietty konkreettinen alue, ei kuitenkaan rekisteriyksikkö Määräalan kauppa on melko yleinen ilmiö Kaupan kohde voidaan määritellä kauppakirjassa esimerkiksi seuraavasti: Määräala x kunnan y kylässä sijaitsevasta z nimisestä tilasta rn:o w, kiinteistötunnus 1-2-3-4. Määräala on merkitty paaluilla maastoon ja punaisella värillä liitteenä olevaan karttaan (maastoon tapahtunut merkintä on ensisijainen määräalaa lohkottaessa).

13 Perinteinen käsitystapa: määräala ei ole esine varsinaisessa merkityksessä. Aiemmin torjuttiin myös ajatus määräalaan kohdistuvasta omistusoikeudesta, koska vain esine saattoi olla omistusoikeuden kohde Kiinteistöön saattoi kohdistua määräalan erottamisoikeus Nykyään katsotaan kuitenkin yleisesti, että omistusoikeus voi kohdistua myös määräalaan Voisi olla johdonmukaista kelpuuttaa määräala esineeksi

14 1.3 Yhdistetyt ja yksinkertaiset esineet Polkupyörä / yhdestä kivestä tehty patsas Koostuuko esine toisistaan erotettavissa olevista osaesineistä? Yhdistetty esine: polkupyörä Yksinkertainen esine: patsas Eri asia kuin jako jaollisiin / jaottomiin esineisiin Jaollinen esine: voidaan arvoaan menettämättä jakaa useampiin samanlaatuisiin osiin (esim. erä öljyä)

15 Osaesineen esinestatus Myös yhdistetyn esineen osaesinettä voidaan pitää esineenä Ajatellaan esimerkiksi polkupyörää ja sen satulaa, joka voidaan helposti irrottaa siitä Polkupyörän satula on polkupyörän osaesine, toisaalta myös itsessään esine

16 1.4 Erityismerkityksen omaavia esineitä On koko joukko erilaisia sinänsä esineen tunnusmerkit täyttäviä objekteja, joiden ”esineellisillä” ominaisuuksia ei ole samalla tavalla relevanssia kuin esineillä yleensä Muutamia esimerkkejä: Setelit ja kolikot Velkakirjat Osakekirjat

17 1.5 Rekisteröitävät irtaimet esineet Viranomaiset pitävät rekistereitä tietyistä irtaimista esineistä Rekisterin pitämisen syyt voivat liittyä esimerkiksi valvontaan, verotuksen toteuttamiseen tai haluun antaa mahdollisuus oikeuksien rekisteröimiseen Esinetason rekisteröinti (esinerekisteri) antaa mahdollisuuden oikeuksien rekisteröinnille (oikeusrekisteri) Oikeuksien rekisteröinti suppeampaa kuin maakaaressa Useimmat esinerekisterit koskettavat erilaisia kulkuvälineitä (alukset, ilma-alukset, ajoneuvot, vesikulkuneuvot, kalastusalukset jne.)

18 2 Omistusoikeudesta ja omistajan oikeusasemasta 2.1 Johdannoksi 2.2 Omistajan primäärioikeus 2.3 Omistajan kelpuutusmuodot 2.4 Dynaaminen suoja

19 2.1 Johdannoksi Omistusoikeuden kohde: kiinteä tai irtain esine Omistusoikeus / omistajan oikeusasema Simo Zittingin (1915-2012) kolmijako: omistajan primääri- eli hallintaoikeus, omistajan kelpuutusmuodot ja tietynasteinen dynaaminen suoja

20 Tehtävä Millaisissa eri tilanteissa omistaja saattaa edukseen turvautua perusteluun ”koska esine kuuluu minulle”, ”koska omistan sen” tai ”koska olen omistaja”? Pyri mahdollisimman yksinkertaisiin ja konkreettisiin esimerkkeihin kuten ”Anna tuo kirja tänne, se on minun” Entä jos joku muu esittää omistajan ”vahingoksi” perustelun ”koska se on sinun”?

21 2.2 Omistajan primäärioikeus Omistajan oikeusaseman ydinmomentti Liittyy esineen faktiseen käyttöön Esimerkiksi omistajanvaihdoksen ytimessä on omistajan hallintaoikeuden subjektin vaihdos Omistusoikeuden luovutuksen kohteena on Zittingin oppien mukaan omistajan hallintaoikeus (ägarens besittningsrätt) Voitaisiinko omistusoikeus itse asiassa määritellä omistajan hallintaoikeuden käsitteen avulla? Käsite voidaan myös ymmärtää osin Zittingistä poikkeavalla tavalla

22 Henkilörelaatioiden taso Jos A omistaa tietyn esineen, liikkeelle voidaan lähteä seuraavasta: A:ta ei ole kielletty käyttämästä esinettä määrätyllä tavalla missään henkilörelaatiossa (A-B, A-C jne.) Muilla henkilöillä on tiettyjä käyttäytymisvelvollisuuksia suhteessa A:han (esim. kielto käyttää esinettä) Huom: kyse on vain lähtökohdista! Omistajan käyttövapaudella on rajoituksia Käyttöoikeudet, jokamiehenoikeudet (allemansrätt) jne. Omistusoikeuden perinteinen hahmotus: periaatteessa täydellinen, toiset poissulkeva yksinoikeus esineeseen

23 Omistajankanteet Entä jos joku toimii vastoin niitä velvollisuuksia, joita hänellä on omistajaa kohtaan? Menettelyllä voi olla erilaisia varallisuusoikeudellisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia Omistajan turvana on myös se, että hän voi nostaa omistajankanteeksi luokiteltavan kanteen Hallintakanne: esine on ilman perustetta vastaajan hallinnassa Kieltokanne: vastaaja häiritsee omistajaa esineen käytössä tai esimerkiksi käyttää esinettä kiellonvastaisesti

24 2.3 Omistajan kelpuutusmuodot Omistajan kompetenssi ilmaisee kelpoisuutta/kompetenssia/kykyä/pystymistä Esimerkiksi kyky saada aikaan esineen siirtyminen omistuspiiristä toiseen Omistajan oikeusasemaan kuuluu yleensä useita erilaisia kompetenssimuotoja kuten: Luovutuskompetenssi (överlåtelsekompetens) Rajoitettujen esineoikeuksien perustamiskompetenssi (kompetens att upplåta begränsade sakrättigheter) Periytyvyyskompetenssi (kompetens att ärvas) Henkilöluottokompetenssi (personkreditkompetens)

25 Lähemmin henkilöluottokompetenssista Ilmenee aineellisen normiston ja aineellisen oikeustilan tasolla Ulosottokaaressa on sääntelyä, jonka nojalla ulosmittaus voi tulla kyseeseen, vaikka ulosottomiehellä ei ole varmuutta henkilöluottokompetenssin olemassaolosta Näitä säännöksiä on varottava sekoittamasta henkilöluottokompetenssin kannalta relevantteihin oppeihin

26 Henkilöluottokompetenssi ja luovutus Pääsääntö: luovutuksensaajalle syntyy henkilöluottokompetenssi yksin luovutustoimen perusteella Entä pätemättömät luovutukset? Luovutuksensaajan henkilöluottokompetenssista ei seuraa automaattisesti, että luovuttajan vastaavan kompetenssin pitäisi lakata Esimerkki: A myy B:lle juoksevan velkakirjan, joka jää A:n haltuun (VKL 22.1 §)

27 2.4 Dynaaminen suoja Nykykäsitys dynaamisesta suojasta rakentuu Simo Zittingin esittämän teorian varaan Teoria sovelluksineen on altis kritiikille Teorialla suhteellisen vähäinen merkitys luentosarjalla Dynaaminen suoja ilmenee erilaisissa vaihdannan ongelmatilanteissa, joissa kaksi suojattua positiota osuu yhteen ”Oikeus oikeutta vastassa” / ”vääryys oikeutta vastassa”

28 Teoria pääpiirteissään (luovutusten osalta) Kollisioita syntyy aina, kun käsillä on relatiivisesti tehoton luovutus Oikeustoimi on tehoton johonkin tai joihinkin osapuoliin, mutta ei kaikkiin nähden Kollisiotilanteen syntyminen tulee erottaa sen ratkeamisesta Se, jonka hyväksi kollisio ratkeaa, saa dynaamista suojaa

29 Konkretisointia X lainaa omistamansa irtaimen esineen A:lle, joka omistajaksi tekeytyen esineestä kaupan B:n kanssa. B saa esineen myös hallintaansa. Zittingin teoria: luovutus on relatiivisesti tehoton, joten syntyy kollisio. Vastakkain ovat B:llä oleva omistajan hallintaoikeus ja X:lle kuuluva sekundäärinen oikeus. Kollisiotilanne ratkeaa B:n eduksi, jos X menettää sekundäärisen oikeutensa. Mikäli B menettää omistajan hallintaoikeutensa X:llä olevan sekundäärisen oikeuden käytön johdosta, kollisio ratkeaa X:n eduksi.

30 Eri henkilörelaatioiden erottelu Zittingin mukaan Oletetaan, että A myy kiinteän tai irtaimen esineen B:lle B:n oikeusasemaa voidaan tarkastella suhteessa (1) luovuttajaan A, (2) A:n edeltäjään X ja (3) toiseen seuraajaan Y Muun muassa relaatiota A-B voidaan nimittää asianosaissuhteeksi Esimerkiksi relaatiot Y-B ja X-Y ovat sivullissuhteita Takautuva sivullissuhde / etenevä sivullissuhde (tredjemansrelation framåt och bakåt)

31 Analyyttinen tehottomuusoppi Juontaa Zittingin tutkimuksista Kolme jakoperustetta Lopullinen / korjauskelpoinen tehottomuus Itsestään vaikuttava / reaktiota edellyttävä tehottomuus Absoluuttinen / relatiivinen tehottomuus Nykyään puhutaan usein analyyttisestä pätemättömyysopista

32 3 Määräosainen yhteisomistus 3.1 Yleistä 3.2 Yhteisomistuslaki keskeisenä säädöksenä 3.3 Kiinteistöä koskeva hallinnanjakosopimus 3.4 Yhteisomistusesineen ulosmittaus

33 3.1 Yleistä Omistusoikeus saattaa kuulua yhtä useammalle henkilölle Yhteisomistuksen päämuoto: määräosainen yhteisomistus (samäganderätt med kvotdelar) A ja B omistavat esimerkiksi kiinteistön yhdessä niin, että A:lle kuuluu 1/3 ja B:lle 2/3 omistusoikeudesta Keskeinen säädös: laki eräistä yhteisomistussuhteista Tunnetaan myös jaoton yhteisomistus Ennen 1.1.1930 solmitut avioliitot Usein mainitaan myös avoimet yhtiöt ja kuolinpesät, mutta nämä esimerkit eivät ole ongelmattomia

34 3.2 Yhteisomistuslaki keskeisenä säädöksenä YhtOmL 1.1 §: Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään. Säädös on suunnattu tilanteisiin, joissa yhteisomistussuhde vallitsee Yhteisomistuslain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle (YhtOmL 1.2 §)

35 Yhteisomistajalla on luovutuskompetenssi oman osuutensa osalta; valta määrätä osuudesta myös muilla tavoilla (YhtOmL 3 §) Kun esine kuuluu yhtä useammalle, syntyy aivan omanlaisiaan esineen käyttöä koskevia ongelmia Lähtökohta: omistajat voivat sopia esineen käytöstä haluamallaan tavalla Tarvittaessa johtoa saadaan yhteisomistuslaista kuten 3 §:stä, jonka nojalla yhteisomistaja saa käyttää esinettä hyväkseen niin, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden omistajien vastaavia etuja ja oikeuksia

36 Yhteisomistuksen päättäminen (YhtOmL 9 §) Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi Tuomioistuimella on tietyin edellytyksin valta määrä, että esine myydään yhteisomistussuhteen purkamista varten Esineen jakaminen ei ole mahdollista Jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia Jakaminen alentaisi huomattavasti esineen arvoa Sääntelyn lähtökohtainen tahdonvaltaisuus

37 3.3 Kiinteistöä koskeva hallinnanjakosopimus Kiinteistön yhteisomistajilla on mahdollisuus sopia kiinteistön käytöstä ja hallinnasta (avtal om delning av besittningen) Esimerkki: A:n ja B:n on tarkoitus rakentaa kiinteistölle omakotitalot ja autotallit. Sopimuksella luodaan kolme aluetta, yksi A:lle ja kaksi B:lle (toinen taloa ja toinen autotallia varten) Paritalokiinteistöt / rintamamiestalot käytännössä tärkeinä esimerkkeinä

38 Hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen Yhteisomistajien sopimus kiinteistön hallinnasta saadaan kirjata MK 14:3:n mukaan Kirjaus kohentaa monessa suhteessa yhteisomistajan oikeusasemaa Kirjaamiskelpoinen hallinnanjakosopimus voidaan tehdä joko määräajaksi (enintään 100 vuotta) tai toistaiseksi voimassa olevaksi Voiko rakennus olla yksinään kirjaamiskelpoisen hallinnanjakosopimuksen kohteena?

39 3.4 Yhteisomistusesineen ulosmittaus Yhteisomistajalle kuuluva osuus on mahdollista ulosmitata Lähtökohta: omistusoikeutta ei saa kokonaisuudessaan ulosmitata yhteisomistajan velkojen maksamiseksi, koska ulosmittaus kohdistuisi osin toiselle kuuluvaan Osuuden ulosmittaus voi kuitenkin olla tehotonta Ulosottokaaressa on erityissääntelyä, jonka nojalla yhteisomistusesine saatetaan tietyin edellytyksin ulosmitata kokonaisuudessaan Sääntelyssä on luonnollisesti pyritty ottamaan asianmukaisesti huomioon myös muiden omistajien intressit

40 Ulosottokaaren 4:73.1 Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos: 1) sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti; 2) hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä; ja 3) ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. On puhuttu kertymä-, intressi- ja suhteellisuusedellytyksestä

41 Poikkeuksia (UK 4:73.2) Ulosmittaus käy päinsä, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu

42 Myyminen ja kauppahinnan jakaminen Myymisestä on erityissääntelyä UK 5:81-83:ssä Ulosottomiehen tulee varata yhteisomistajille tilaisuus esittää tarjouksia velallisen määräosasta Myynti edellyttää, että kauppahinta vastaa käypää hintaa Vakituisen asunnon erityisasema UK 6:7: Jos määräosin omistettu esine on ulosmitattu ja myyty, kertynyt kauppahinta jaetaan ensin määräosien mukaisessa suhteessa.

43 4 Omistusoikeuden saaminen pääpiirteissään 4.1 Yleiskuva erilaisista saannoista 4.2 Valtaus klassisena alkuperäisenä saantona 4.3 Esinetason muutokset 4.4 Luovutussaannot

44 4.1 Yleiskuva erilaisista saannoista (förvärv) Saannoiksi sanotaan oikeustoimia ja oikeustekoja, jotka yksin tai yhdessä muiden oikeustosiseikkojen kanssa tuottavat omistusoikeuden (Zitting – Rautiala 1982) Tunnetaan koko joukko erilaisia saantoperusteita, joita on ryhmitelty muun muassa alkuperäisistä, johdannaisista ja kumoavista saannoista puhumalla Tavallisin peruste omistusoikeuden saamiselle on luovutus (luovutussaannot) Esimerkkejä muista saannoista: valtaus, valmistaminen, löytö ja pakkolunastus

45 4.2 Valtaus klassisena alkuperäisenä saantona Isännättömän esineen haltuun ottaminen omistamistarkoituksessa (ockupation) Perinteisin saantomuoto, jolla ei nykyään ole samaa merkitystä kuin aikanaan Esimerkki: joesta saatu kala- tai rapusaalis Valtauksen kohteena voi olla myös esine, jonka aiempi omistaja on hylännyt Nykypäivän hankalia tilanteita: roskalaatikoiden viereen jätetyt esineet, elokuvateatteriin jätetyt tyhjät pullot ja tölkit

46 Suhde jokamiehenoikeuksiin Jokamiehenoikeuksiin luetaan yleensä esimerkiksi villinä kasvavien marjojen poiminta Esineoikeuden näkökulmasta kysymys on valtauksesta Teoreettinen hankaluus: ovatko marjat omistajattomia? Kirjallisuudessa on esitetty erilaisia kantoja Valtausta on pidetty mahdollisena siitä riippumatta, ovatko marjat ja muut vastaavat kohteet todella ”isännättömiä” Voisiko omistajalla olla ainakin joissain rajoissa valta kieltää marjanpoiminta?

47 Rikoslaissa oleva sääntely Rikoslain 28 luvussa on sääntelyä varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä Kantaa on otettu myös jokamiehenoikeuksiin RL 28:14: ”Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.”

48 4.3 Esinetason muutokset Esinetasolla voi tapahtua erilaisia muutoksia, joilla saattaa olla relevanssia myös oikeustasolla Esineitä voidaan yhdistää niin, että niiden erottaminen olisi mahdotonta tai taloudellisesti hyvin epätarkoituksenmukaista Esineet saattavat sekoittua toisiinsa (yhdistämisen lähi- ilmiö tai alalaji) Esineestä, kuten jostakin raaka-aineesta, saatetaan työstää olemukseltaan uudenlainen esine

49 ”Erä” esineenä Esimerkkejä: Säiliössä on öljyä (100 litraa) Keräysämpärissä on puolukoita (kilon verran) Laarissa on perunoita (1000 kiloa) Laatikossa on samanlaisia jalkapalloja (100 kappaletta) Joskus ”erä” jäsentyy esineeksi ilmaisun varsinaisessa merkityksessä Joskus ”erä” on apukäsite, jolla kuvataan erän muodostavien esineiden muodostamaa kokonaisuutta

50 Yhdistäminen (sammanfogande) Kun kaksi irtainta esinettä yhdistetään, toisinaan on mahdollista todeta toinen esineistä pääesineeksi Aksessiosaanto: pääesineen omistaja saa sivuesineen omistukseensa Tarkat edellytykset osin täsmentymättömät Huom: erotettava ainesosasuhteen syntymisestä! Jos kumpaakaan esineistä ei voida pitää pääesineenä, oikeuskirjallisuudessa on pidetty mahdollisena yhteisomistussuhteen syntymistä

51 Sekoittuminen Sekoittuminen saattaa johtaa uuden esineeseen syntymiseen Esimerkki: kaksi öljyerää (300 ja 600 litraa) sekoittuvat Kun syntyvä uusi esine on jaollinen, se tulee alkuperäisten omistajien yhteisomistukseen Entä jos sekoittuminen ei johda esinetasolla uuden esineen syntymiseen varsinaisessa mielessä? Esimerkki: samanlaiset ja –sisältöiset laatikot sekoittuvat Yhteisomistussuhteen syntyminen vaikuttaa järkevältä vaihtoehdolta myös tällaisessa tilanteessa

52 Problematisointia: KonkurssiL 5:6 KonkurssiL 5:6:n mukaan konkurssipesään ei kuulu velallisen hallinnassa oleva omaisuus ”joka voidaan erottaa velallisen omaisuudesta” HE 26/2003: ”Ehdotettu säännös on voimassa olevan oikeuden mukainen ja toteuttaa yleisiä esineoikeudellisia periaatteita. Jos velallisen ja sivullisen omaisuus ovat sekoittuneet toisiinsa, ne ovat menettäneet yksilöitävyytensä. Sekoittuminen voi tapahtua monin eri tavoin. Sivullisen omaisuus on voitu liittää osaksi velallisen omaisuutta tai kysymyksessä voi olla esine, jota ei voi erottaa velallisen muusta samanlajisesta omaisuudesta.”

53 Valmistaminen (specifikation) Esineeseen saatetaan kohdistaa työtä, jonka myötä esine muuttuu toiseksi: syntyy uusi esine. Kenelle kuuluu uuden esineen omistusoikeus, jos alkuperäinen esine on kuulunut muulle kuin valmistajalle? Valmistajasta saattaa tulla esineen omistaja, mutta säännöt eivät ole selviä Merkitystä voi olla niin työpanoksen arvolla suhteessa aineiden arvoon kuin sillä, onko valmistaja toiminut vilpittömässä mielessä

54 4.4 Luovutussaannot Laaja merkitys: kaikki tilanteet, joissa omistajanvaihdos perustuu luovutukseksi katsottavaan tahdonilmaisuun Suppea merkitys: inter vivos tapahtuvat luovutukset Esimerkiksi kauppa, vaihto ja lahja Sen sijaan esinelegaattiin perustuva omistajanvaihdos ei jäsenny luovutussaannoksi

55 Kaupan käsite maakaaressa Luovutuksella on maakaaressa melko suppea sisältö, mikä käy ilmi jo MK 1:1:stä: ”Omistusoikeus kiinteistöön saadaan kaupalla, vaihdolla, lahjana tai muulla luovutuksella niin kuin tässä laissa säädetään. Perintöön, testamenttiin, ositukseen, lunastukseen sekä muutoin muuhun kuin luovutukseen perustuvasta kiinteistön saannosta säädetään erikseen.” Käsitteellinen hahmotuskysymys: onko esimerkiksi kauppa luovutus vai onko kyse ennemmin siitä, että kauppaan sisältyy luovutus?

56 Omistusoikeus muulle kuin luovutuksensaajalle Omistusoikeus voi poikkeuksellisesti tulla muulle kuin sille henkilölle, jonka hyväksi luovutusta tarkoitetaan Käytännössä tärkein erityistilanne: välillinen edustus Luovutuksensaaja toimii ”omissa nimissään, päämiehen lukuun” Tarkoituksena voi olla myös, että kohde tulee luovutuksensaajan ja päämiehen yhteisomistukseen Päämies ei välttämättä saavuta tavanomaista omistajan oikeusasemaa (tarvitaan eriteltyä tarkastelua)

57 5 Omistusoikeuden luovutus ja luovuttajan velkojat 5.1 Johdannoksi 5.2 Luovutuksen kohteena kiinteistö 5.3 Velkojasuoja irtaimen vaihdannassa 5.4 Pätemättömyysperusteen rasittama luovutus 5.5 Takaisinsaanti velkojien suojakeinona 5.6 Keinotekoisia järjestelyjä koskeva erityissääntely

58 5.1 Johdannoksi Sivullisomistuksen kunnioittaminen: UK 4:9.1 ja KonkurssiL 5:6 Riittääkö luovutus itsessään lakkauttamaan luovuttajan henkilöluottokompetenssin? Sopimusperiaate / traditioperiaate Velkojasuoja / vaihdantasuoja (omsättningsskydd) Muita velkojien näkökulmasta relevantteja kysymyksiä: Rasittaako luovutusta pätemättömyysperuste? Onko luovutus peräytettävissä? Voiko luovutus olla velkojia sitomaton keinotekoisuuden johdosta?

59 5.2 Luovutuksen kohteena kiinteistö Luovutus sitoo itsessään luovuttajan velkojia Pätee kaikenlaisiin luovutuksiin, myös lahjoituksiin Ei siis vaadita lainhuutoa tai edes sen hakemista Suhde määrämuotoon (MK 2:1) Maakaaren ulkopuoliset luovutukset? Erehdyksessä mainitsematta jäänyt kiinteistö (KKO 2002:84)

60 Ulosmittaus UK 4:13.1:n nojalla ”Kiinteistö, johon velallisella on lainhuuto, saadaan ulosmitata ainesosineen ja tarpeistoineen, jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi, että kiinteistö kuuluu hänelle tai ettei tietty esine hänen omistamanaan kuulu kiinteistöön.” Ulosottomies ottaa viran puolesta huomioon luovutuksen tapahtumisen (ei väittämistaakkaa) Jos kiinteistö on tullut luovutuksesta huolimatta ulosmitatuksi UK 4:13.1:n nojalla, ulosmittaus voidaan kumota (itseoikaisu, täytäntöönpanoriita, ulosottovalitus)

61 5.3 Velkojasuoja irtaimen vaihdannassa On useita säännöksiä, joista käy nimenomaisesti ilmi, että luovutus ei itsessään sido luovuttajan velkojia: vaaditaan jonkinlaista julkivarmistusta Toisaalta sopimusperiaate pätee useissa tilanteissa Vallitsee siis sekajärjestelmä: joskus sopimusperiaate / joskus traditioperiaate

62 Lahjanlupauslaissa olevat ratkaisut Suuri osa lahjanlupauslain sääntelyä koskee sitä, milloin lahjoitus voidaan katsoa täytetyksi (fullbordad) Täyttämätön lahjanlupaus on tehoton lahjoittajan velkojiin nähden, vaikka se olisi muuten pätevä lahjanlupauslain näkökulmasta (LahjaL 1.2 §) Irtaimissa esineissä keskeistä haltuun saaminen Entä jos esine on alun perin lahjansaajan hallussa? Entä jos esine on sivullisen hallussa?

63 Lahjailmoituksen tekeminen (LahjaL 6 §) Lahjoituksesta tulee tietyissä tilanteissa tehdä ilmoitus (anmälan om gåvan) maistraatille, jotta lahjansaaja saisi suojaa takaisinsaannilta Lahja puolisolle, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselle tai tämän puolisolle Muu erityisen läheinen henkilö, jonka kanssa lahjoittaja asuu yhteisessä taloudessa Lahjailmoituksen tekemistä ei itsessään voida pitää sellaisena lahjoituksen täyttämisenä, joka riittäisi tuomaan suojan luovuttajan velkojiin nähden

64 Luovutuksen riittävyys yleensä Traditioperiaate pätee tiettyjen erityissäännösten nojalla, esim. VKL 22.1 § Yleisten oppien mukainen pääsääntö: sopimusperiaate Esimerkiksi irtaimen esineen ostajan velkojasuoja ei edellytä traditiota Tietyissä tapauksissa sitovuus velkojiin nähden edellyttää ostajan lukuun tapahtunutta erottamista Myös määräosan luovutus sitoo itsessään luovuttajan velkojia sopimusperiaatteen alaisuuteen yleensä kuuluvissa tilanteissa

65 Tehtävä A omistaa noin 10 000 euron arvoisen taideteoksen, jonka hän myy pojalleen B:lle 5 000 eurolla Alihintaisen kaupan tarkoituksena on, että A haluaa toteuttaa luovutuksen osin lahjanluontoisesti; myös B käsittää A:n tarkoitusperät Taideteos jää A:n haltuun kuukauden ajaksi, koska A haluaa esitellä sitä eräille ulkomaisille vieraille Entä jos A asetetaan konkurssiin taideteoksen ollessa hänen hallinnassaan?

66 Ulosottokaaren 4:10 ulosoton oikeuttajana ”Velallisen hallinnassa oleva irtain omaisuus saadaan ulosmitata, jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi, että omaisuus kuuluu sivulliselle. Sama koskee sellaista irtainta omaisuutta, joka on merkitty julkiseen rekisteriin velallisen omaisuudeksi.” Hallinta tai rekisterimerkintä synnyttää omistusolettaman, jota noudatetaan, jollei sivullisen omistuksesta ole riittävää varmuutta

67 5.4 Pätemättömyysperusteen rasittama luovutus Luovutuksen pätemättömyydelle ominaiseksi voidaan määrittää se, että omistajanvaihdos jää tapahtumatta Huom: pätemättömyydestä saatetaan puhua muissakin merkityksissä Kuvatunlainen pätemättömyys merkitsee ainakin yleensä sitä, että luovutuksen kohde on ulosmitattavissa luovuttajan veloista ja että se kuuluu konkurssipesään Esimerkkejä luovutuksen pätemättömyydestä Vajaavaltaisuudesta johtuva pätemättömyys Muotovirhe (MK 2:1) Entä oikeustoimilain 3 luku?

68 5.5 Takaisinsaanti velkojien suojakeinona Luovutus, joka on sinänsä täysin virheetön ja velkojia sitova, saattaa olla peräytettävissä (takaisinsaanti) Keskeinen säädös on takaisinsaantilaki, joka itsessään koskee konkurssitilanteita (lag om återvinning till konkursbo) Takaisinsaanti edellyttää aina jotain perustetta (grund) Yleinen takaisinsaantiperuste / erityiset takaisinsaantiperusteet Yleensä tietty ajallinen läheisyys konkurssiin

69 5.6 Keinotekoisia järjestelyjä (konstgjorda arrangemang) koskeva erityissääntely Ulosottolakiin lisättiin 1990-luvun lopulla keinotekoisia järjestelyjä koskevaa erityissääntelyä: nykyään UK 4:14 Säännöksen systematisointi on osoittautunut hankalaksi tehtäväksi: kirjallisuudessa ei yksimielisyyttä Ulosoton näkökulmasta säännöstä voitaneen pitää luonteeltaan presumptiivisena Samantapainen säännös on nykyisin myös konkurssilaissa (KonkurssiL 5:11)

70 6 Toiselle kuuluvan oikeudeton luovutus 6.1 Yleistä ongelmasta ja sen hahmottamisesta 6.2 Saantosuoja maakaarijärjestelmässä 6.3 Saantosuoja irtainten esineiden vaihdannassa 6.4 Kaksoisluovutus 6.5 Luovutuksensaajan nautintasuoja pääpiirteissään

71 6.1 Yleistä ongelmasta ja sen hahmottamisesta Luovutustahdonilmaisun saattaa antaa henkilö, joka ei ole omistaja tai muuten oikeutettu luovutukseen Lähtökohta: omistajanvaihdosta ei tapahdu Luovutuksensaajalla on toisinaan mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan Saantosuoja (åtkomstskydd) / nautintasuoja (hävdeskydd) Omistusoikeuden saaminen liittyy tyypillisesti tilanteisiin, joissa luovutuksensaaja on voinut kuvitella luovuttajan omistajaksi esimerkiksi hallinnan tai rekisterimerkinnän johdosta

72 Konkretisointia A väärentää asiakirjan, jonka mukaan hän olisi ostanut B:ltä tietyn kiinteistön. A varastaa B:lle kuuluvan irtaimen esineen / A saa B:ltä lainaksi esineen A harjoittaa OikTL 30 §:ssä tarkoitettua petollista viettelyä B:hen nähden saaden aikaiseksi kiinteää tai irtainta esinettä koskevan kaupan (luovutuksen) A ostaa B:ltä irtaimen esineen, jonka A saa haltuunsa; A ja B purkavat kaupan yhteisellä sopimuksella

73 6.2 Saantosuoja maakaarijärjestelmässä Pääsääntönä vilpittömän mielen suojan mahdollisuus (MK 13:4) Luovutukseen perustuva kiinteistön saanto on pysyvä, vaikkei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja hänen tai hänen edeltäjänsä saannon virheellisyyden vuoksi, jos luovuttajalla saannon tapahtuessa oli lainhuuto kiinteistöön eikä luovutuksensaaja tällöin tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttaja ollut oikea omistaja. Saantosuoja rajoittuu maakaaren mukaisiin luovutussaantoihin (MK 13:9)

74 Poikkeukset (MK 13:5) Oikean omistajan luovutuskirja tai muu saantokirja taikka tämän puolesta toimineen edustajan valtakirja tai muu kelpoisuuden osoittava asiakirja on väärennetty Oikean omistajan luovutus on pätemätön sen vuoksi, että hänet on siihen pakotettu OikTL 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla Kiinteistön luovuttaja tai tämän edeltäjä on erehdyksessä merkitty lainhuudon saajaksi Merkintä lainhuudosta ei perustu kirjaamisviranomaisen ratkaisuun

75 6.3 Saantosuoja irtainten esineiden vaihdannassa Laina- tai talletusesine: KK 11:4 ja 12:4 Varkaus lähi-ilmiöineen: RVA 11 § Laissa sääntelemättömät tilanteet RVA 11 § on suppeasti ymmärrettävä poikkeus Paljon erityissääntelyn alaisia tilanteita, esimerkkejä: VKL 14 § AL 58 § UK 5:8

76 Tehtävä Raskaasti velkaantunut A pelkää omistamiensa asunto- osakkeiden ulosmittausta ja laatii asiakirjan, jonka mukaan hän myisi asunto-osakkeet veljelleen B:lle A selittää B:lle, että kyse on vain näennäisasiakirjasta, jota on tarkoitus väittää tarvittaessa aidoksi; oikeasti B:lle ei synny mitään velvollisuuksia, ja osakkeiden omistus pysyy A:lla Järjestely toteutetaan, ja A antaa myös osakekirjan B:n haltuun, jotta kauppa näyttäisi uskottavammalta. Tämän jälkeen B myy asunto-osakkeet C:lle sanoen ostaneensa ne veljeltään osoittaen C:lle myös kauppakirjan

77 Tehtävä A saa B:ltä lainaksi astianpesukoneen, jonka hän sijoittaa kiinteästi, tosin poisotettavasti, keittiön kalusteisiin A päättää myydä asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan A järjestää näytön, jonka aikana C käy tutustumassa asuntoon A myy huoneiston C:lle ilman, että A ja C olisivat missään vaiheessa käyneet keskustelua siitä, kuuluuko astianpesukone kauppaan

78 6.4 Kaksoisluovutus (dubbelöverlåtelse, tvesalu) Omistaja menettää luovutuksen myötä luovutuskompetenssinsa (ks. myös MK 3:6 ja KK 1:5) Irtaimen kaksoisluovutus: vastaavasti kuin muut oikeudettomat luovutukset Kiinteistön kaksoisluovutus MK 13:3.1: Jos kiinteistö on luovutettu kahdelle, myöhempi saanto saa etusijan, jos sille haetaan lainhuutoa ensiksi eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta. Jos usealle saannolle haetaan lainhuutoa samana päivänä, etusijan saa aikaisin luovutus.

79 6.5 Luovutuksensaajan nautintasuoja pääpiirteissään Tunnetaan kiinteistöjen osalta, MK 13:10 Ei koske vain luovutussaantoja Nautintasuojan edellytykset pääpiirteissään: Lainhuuto kiinteistöön Sen jälkeen kymmenen vuotta kiinteistöä omistajana hallitseminen Perusteltu vilpitön mieli saannon tapahtuessa Entä jos kiinteistö siirtyy väliaikana toiselle?

80 Tehtävä A tekee myyjänä ja B ostajana kiinteistönkaupan tilanteessa, jossa A ei ole oikea omistaja. Kyse on MK 13:5:n alaisuuteen kuuluvasta tilanteesta. B ei myöskään ole vilpittömässä mielessä kaupan hetkellä. B onnistuu saamaan lainhuudon ja pian lainhuudon jälkeen kiinteistön myös hallintaansa. Kuluu yli kymmenen vuotta. B kuolee jättäen jälkeensä kaksi rintaperillistä, jotka jakavat pesän pikapuoliin siten, että C:stä tulee kiinteistön yksinomistaja. C on vilpittömässä mielessä B:n saannon ongelmista.

81 7 Ainesosa- ja tarpeistosuhde 7.1 Tarpeistoesine pääpiirteissään 7.2 Ainesosa pääpiirteissään 7.3 Oikeuksien yhteisyyden vaatimuksesta 7.4 Tarpeistoesine vai ainesosa? 7.5 Maakaaren sisältämästä erityissääntelystä

82 7.1 Tarpeistoesine (tillbehör) pääpiirteissään Esineellä voi olla sellainen lisämääre, että se on jonkin toisen esineen tarpeistoesine (pääesine/sivuesine) Tarpeistosuhdetta ei voida todeta pelkästään esinetason havainnoinnin perusteella Tarpeistosuhteen oikeusvaikutuksia luonnehditaan usein siten, että tarpeistoesine jakaa pääesineen oikeudellisen kohtalon Tarpeistoesineen asemassa voivat olla esimerkiksi lämmitykseen varatut puut, keittiön kaapistot, sähköuuni, avaimet ja lainhuutoasiakirjat

83 Tarpeistosuhteen syntyedellytykset (Tepora 2006) Taloudellinen yhteenkuuluvuus pää- ja sivuesineen välillä (sivuesine palvelee pääesineen käyttötarkoitusta) Paikallinen yhteenkuuluvuus pää- ja sivuesineen välillä Liitossuhde on tarkoitettu pysyväksi Pää- ja sivuesineen välillä vallitsee oikeuksien yhteisyys (useimmiten omistuksen yhteisyys)

84 Tarpeistosuhteen lakkaaminen Pääsääntö: suhteen lakkaaminen edellyttää faktisen liitossuhteen purkamista Esimerkiksi tarpeistoesineen myynti ei itsessään yleensä riitä lakkauttamaan tarpeistosuhdetta!

85 Lähemmin yhteisestä oikeudellisesta kohtalosta Jos pääesine esimerkiksi ulosmitataan, ulosmittaus kattaa myös tarpeiston (UK 4:8.1) Toinen esimerkki: jos pääesineen omistaja myy esineen, ostaja yleensä saa omistusoikeuden myös tarpeistoesineisiin, mikäli toisin ei ole sovittu Ei saa kuitenkaan tehdä liian suoraviivaisia päätelmiä siitä, että esinettä voidaan systemaattisessa mielessä pitää toisen esineen tarpeistoesineenä Eri ongelmatilanteita on käsiteltävä tarpeen mukaan eritellysti

86 Tehtävä A on ostanut asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallinnoimaan tiettyä huoneistoa, tarkoituksin remontoida huoneisto ja myydä se saman tien edelleen. A vie huoneistoon remontin ajaksi mikroaaltouunin, joka sopii täydellisesti keittiön kalusteissa olevaan mikroaaltouunille tarkoitettuun tilaan. A myy sittemmin osakkeet B:lle, jolle hän oli järjestänyt yksityisesittelyn, jonka aikana mikroaaltouuni oli asunnossa. AsKaupL 6:3: ”Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon kuuluvat laitteet ja muut esineet, jotka ovat asunnossa sitä ostajalle esiteltäessä, sisältyvät kauppaan, jollei toisin ole sovittu.”

87 7.2 Ainesosa (beståndsdel) pääpiirteissään Samansuuntaista lähestymistapaa kuin tarpeistoon voidaan soveltaa myös osaesineisiin, joskin tällöin puhutaan ainesosasta: osaesineellä voi siis olla lisämääre ”ainesosa” Ainesosasuhteen syntyedellytykset (Tepora 2006): mekaaninen liitossuhde pää- ja sivuesineen välillä liitossuhde on tarkoitettu pysyväksi pää- ja sivuesineen välillä vallitsee oikeuksien yhteisyys Myös ainesosasuhteen osalta on lähtökohtana, että suhteen lakkaaminen edellyttää faktisen liitossuhteen purkamista

88 7.3 Oikeuksien yhteisyyden vaatimuksesta Oikeuksien yhteisyyden vaatimus kuuluu niin tarpeisto- kuin ainesosasuhteen syntyedellytyksiin Perustapauksessa pää- ja sivuesineellä on sama omistaja: vaatimus oikeuksien yhteisyydestä täyttyy Käyttöoikeus yleensä riittämätön Entä jos esine on ostettu omistuksenpidätysehdoin siten, että ostajalla on lupa liittää ostamansa esine toiseen esineeseen? Tietyin edellytyksin kirjausmahdollisuus MK 14:4.1:n nojalla

89 Tehtävä Rahapulassa oleva A tarjoaa B:lle ostettavaksi vähän käytetyt alumiinivanteet renkaineen, jotka ovat paikallaan A:n omistamassa henkilöautossa. A aikoo laittaa tilalle halvemmat peltivanteet huonommilla renkailla. Kauppa tehdään, ennen kuin A ehtii tehdä vaihdon: B maksaa kauppahinnan. Kun C kuulee A:n ja B:n välisestä kaupasta, hän tekee ostotarjouksen B:lle, joka hyväksyy sen saman tien (B saa C:ltä itse maksamaansa paremman hinnan). A:n haltuun jäänyt henkilöauto ulosmitataan (A:n velka).

90 7.4 Tarpeistoesine vai ainesosa? Erottelulla ei ole yleensä merkitystä oikeusvaikutusten yhtenevyyden vuoksi: tärkeämpää on rajanveto tarpeistoesine tai ainesosa / ei kumpaakaan Tarpeistoesine on esine olematta yhdistetyn esineen osaesine; ainesosalla puolestaan on osaesineen status Osaesine on puhtaasti esinetason käsite toisin kuin ainesosa Esimerkki: A varastaa satulan kaupasta ja liittää sen polkupyöräänsä Ainesosasta puhuminen aiheellista vain, jos kyse on sinänsä esineenä (sivuesineenä) pidettävästä kohteesta

91 7.5 Maakaaren sisältämästä erityissääntelystä Kiinteistön omistaja saattaa myydä esimerkiksi kiinteistöön kuuluvan rakennuksen henkilölle, jolle samalla perustetaan käyttöoikeus kiinteistöön Maakaaressa on sallittu tietyin edellytyksin kirjaus, jossa käyttöoikeuden haltijalle luovutettu rakennus kirjataan kuuluvaksi käyttöoikeuteen (MK 14:4.1) Luovutuksen täytyy koskea elinkeinotoiminnassa käytettävää, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta Kyse voi olla myös rakennelmasta, koneesta tai laitteesta Voitava kirjata käyttöoikeuteen (MK 14:2)

92 Ainesosien ja tarpeiston määritys (MK 14:5) Kiinteistön omistaja voi tietyissä rajoissa määrittää ainesosia ja tarpeistoa Elinkeinotoiminnassa käytettävä, kiinteistöllä pysyvästi sijaitseva kone tai laite Voidaan kirjata ilmoitus siitä, että kone tai laite 1) ei kuulu kiinteistöön, vaikka se muutoin olisi katsottava kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi 2) kuuluu kiinteistöön, vaikka sitä muutoin ei olisi katsottava kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi Vain parhaalle etusijalle / tarvittavat suostumukset

93 8 Perusasioita erityisistä oikeuksista 8.1 Johdannoksi 8.2 Erityiset oikeudet maakaaressa 8.3 Omistajanvaihdos vapaaehtoisella luovutuksella 8.4 Erityiset oikeudet ja esineen ulosmittaus 8.5 Erityiset oikeudet omistajan konkurssissa

94 8.1 Johdannoksi Esineeseen voi kohdistua erinäisiä rajoitettuja esineoikeuksia Oikeuskirjallisuudessa on esiintynyt jossain määrin erilaisia luetteloita rajoitetuista esineoikeuksista Käyttöoikeudet (bruksrättighet) alalajinaan nautintaoikeudet Arvo-oikeudet kuten panttioikeus (panträtt) Irrottamisoikeudet (lösgöringsrättighet) Myös lunastusoikeudet (lösningsrättighet) on saatettu lukea rajoitettuihin esineoikeuksiin Erityisen oikeuden käsite on rajattu käyttö- ja irrottamisoikeustyyppisiin rajoitettuihin esineoikeuksiin

95 Lähemmin irrottamisoikeuksista Ilmari Caselius: irrottamisoikeudelle on ominaista, että irrottamiseen oikeutettu henkilö saa itselleen omistusoikeuden irrottamalla kysymyksessä olevasta esineestä osan Lähestymistavan merkitys määräalan kaupan hahmottamisessa Lisäys: irrottamisen kohde voi olla sellainenkin esine, jonka katsotaan kuuluvan irrottamiseen oikeutetulle jo ennen irrottamista

96 Eräitä relevantteja kysymyksiä Mitä merkitystä omistajanvaihdoksella voi olla erityisen oikeuden haltijan kannalta? Entä jos omistaja perustaa lisää erityisiä oikeuksia? Mikä on erityisen oikeuden haltijan oikeusasema, jos esine ulosmitataan? Mikä on erityisen oikeuden haltijan oikeusasema, jos omistaja asetetaan konkurssiin? Entä jos perustaja ei ollutkaan omistaja?

97 Esinekohtaisuus ja oikeussuoja Voidaanko esimerkiksi nautintaoikeutta pitää aina esineoikeutena? Germaaninen / roomalaisoikeudellinen perinne Esimerkki: A:lla on oikeus käyttää vuoden ajan B:lle kuuluvaa henkilöautoa. Mikä on A:n oikeusasema, jos B myy auton sivulliselle tai asetetaan konkurssiin? Luennoitsijan kanta: kyseessä on esineoikeus riippumatta siitä, millaista dynaamista suojaa oikeudenhaltija nauttii eri tilanteissa

98 8.2 Erityiset oikeudet maakaaressa Maakaaressa esiintyy toistuvasti käsite ”erityinen oikeus” Huom: panttioikeutta ei lueta erityisiin oikeuksiin! Käsitteen vaihteleva merkityssisältö MK 14:1:n nojalla kirjattavissa olevat erityiset oikeudet Kirjaamiskelvottomat erityiset oikeudet Jonkin muun maakaaren 14 luvun säännöksen kuin MK 14:1:n nojalla kirjattavissa olevat oikeudet

99 8.3 Omistajanvaihdos vapaaehtoisella luovutuksella Erityinen oikeus ei yleensä estä omistajaa luovuttamasta omistusoikeutta Ei yleispätevää vastausta siihen, mitä luovutus merkitsee erityisen oikeuden haltijan kannalta Suuri määrä erilaisia tilannetyyppejä kun otetaan huomioon mm. erilaiset esineet (kiinteä/irtain), luovutustyypit, eri sisältöiset erityiset oikeudet ja erilaiset syntytaustat Perinteinen lähtökohta: omistusoikeus on ”vahva oikeus” Kehitys kulkenut kuitenkin pitemmän aikaa suuntaan, jossa tunnustetaan myös erityisten oikeuksien suojaamisen aiheellisuus

100 Tehtävä 1 Kiinteistönomistaja A tekee B:n kanssa maanvuokralain alaisen vuokrasopimuksen määräajaksi. B ei hae oikeutensa kirjausta, mutta hän ottaa kiinteistön hallintaansa. A myy kiinteistön C:lle unohtaen kertoa B:n kanssa tehdystä maanvuokrasopimuksesta. C hakee lainhuudon. Keskeinen sääntely: MVL 12.1 §:ssä viittaus maakaaren sääntelyyn Lähtökohtana sitovuus ostajaan nähden (MK 3:7; vilpittömän mielen suoja) Hallinta sitovuusperusteena MVL 12.1 §:n nojalla

101 Tehtävä 2 A omistaa kiinteistön, jolla on hänelle kuuluva hirsirakennus. A myy rakennuksen B:lle tarkoituksin, että B purkaa rakennuksen, vie hirret pois ja kokoaa rakennuksen uudelleen omalle kiinteistölleen. A myy ennen rakennuksen purkamista kiinteistön C:lle salaten sen, että hän oli aiemmin myynyt rakennuksen B:lle. Keskeinen sääntely: Ainesosaa/tarpeistoa koskevat yleiset opit Muut kuin MK 14:1:ssä tarkoitetut oikeudet sitovat (vain) niistä tietoista ostajaa (MK 3:8)

102 Tehtävä 3 A ja B, jotka omistavat kiinteistön yhtä suurin omistusosuuksin, tekevät hallinnanjakosopimuksen. Hallinnanjakosopimukselle ei haeta kirjausta (MK 14:3). A myy omistusosuutensa C:lle jättäen epähuomiossa kertomatta hallinnanjakosopimuksesta, jonka olemassaolo paljastuu C:lle vasta kaupanteon jälkeen Keskeinen sääntely: Muut kuin MK 14:1:ssä tarkoitetut oikeudet sitovat (vain) niistä tietoista ostajaa (MK 3:8) Kirjaamisen merkitys MK 7:3.1:n kautta

103 Tehtävä 4 A vuokraa henkilöautonsa vuoden ajaksi B:lle, joka suorittaa vuokravastikkeen koko ajalta saman tien. Auto jää toistaiseksi A:n haltuun. A myy hallussaan olevan henkilöauton C:lle jättäen kertomatta B:lle perustetusta oikeudesta. Ei otettu nimenomaisesti kantaa lainsäädännössä. Perinteisen kannan mukaan ”kauppa rikkoo vuokran”. Entä jos C olisi tietoinen aiemmin tehdystä vuokrasopimuksesta? Entä jos auto olisi jo ollut B:n hallussa?

104 8.4 Erityiset oikeudet ja esineen ulosmittaus Erityinen oikeus ei yleensä estä esineen ulosmittausta omistajan velasta Oikeuksien pysyvyys ulosottorealisaatiossa Ei tarkastella yksityiskohtaisesti luentosarjalla Riippuu osin omaisuuden laadusta (kiinteä/irtain) ja myyntitavasta Esinekohtaiset oikeudet menettelyn aikana?

105 8.5 Erityiset oikeudet omistajan konkurssissa Ei yleispätevää vastausta konkurssin alkamisen vaikutuksiin Myynti omatoimisesti / ulosottokaaren mukaisessa järjestyksessä Omatoiminen myynti Pääsääntönä oikeuksien pysyvyys samoin kuin yleensä vapaaehtoisessa myynnissä Erityisten velkojille edullisten sääntöjen huomioon ottaminen

106 Tehtävä 1 Kiinteistönomistaja A perustaa B:lle metsänhakkuuoikeuden, kirjausta ei haeta. A asetetaan konkurssiin. Konkurssipesä ei saa tehtyä sopimusta lainkaan tietoonsa, koska B ei hae kirjausta tai ota yhteyttä konkurssipesään ja A pysyy vaiti. Konkurssipesä myy omatoimisesti kiinteistön C:lle ilman, että metsänhakkuuoikeudesta olisi minkäänlaista puhetta. Keskeinen sääntely: KonL 17:8.2: sellaiset oikeudet, joista omaisuus vastaa, pysyvät voimassa. MK 3:7: lähtökohtana oikeuden pysyvyys, ostajan mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan.

107 Tehtävä 2 A omistaa kiinteistön, jolla on hänelle kuuluva hirsirakennus. A myy rakennuksen B:lle tarkoituksin, että B purkaa rakennuksen, vie hirret pois ja kokoaa rakennuksen uudelleen omalle kiinteistölleen. A asetetaan konkurssiin ennen rakennuksen purkamista. Konkurssipesä myy kiinteistön rakennuksineen C:lle. Keskeinen sääntely: KonL 17:8.2: sellaiset oikeudet, joista omaisuus vastaa, pysyvät voimassa. Entä MK 3:8?


Lataa ppt "Esineoikeuden perusteet kl 2016. Yleistä luentosarjasta Osa esineoikeuden pakollisia aineopintoja Ti klo 10-12 PR sl 1 ja 14-16 sali PII, ke klo 10-12."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google