Coaching assistant Coach Senior Coach Master Coach Kansainvälinen viitekehys VOK 3 VOK 2 VOK 1 VAT VeaT Alempi Korkeakoulu- tutkinto Ylempi Korkeakoulu-

Esitys aiheesta: "Coaching assistant Coach Senior Coach Master Coach Kansainvälinen viitekehys VOK 3 VOK 2 VOK 1 VAT VeaT Alempi Korkeakoulu- tutkinto Ylempi Korkeakoulu-"— Esityksen transkriptio:

1 Coaching assistant Coach Senior Coach Master Coach Kansainvälinen viitekehys VOK 3 VOK 2 VOK 1 VAT VeaT Alempi Korkeakoulu- tutkinto Ylempi Korkeakoulu- tutkinto Liikuntaneuvoja Urheilijasta valmentajaksi Korkea-asteen koulutus Ammatillinen koulutus Järjestöjen koulutus Valmentajan koulutuspolut

2 VOK-perusteet

3 VOK 1:LAJILIITON 1-TASON KOULUTUS Suomessa lajiliitto vastaa omista koulutuspoluistaan. Lajiliitoilla on yhteiset VOK- perusteiksi kutsutut linjaukset valmentajakoulutusten sisällöistä ja toimintatavoista. VOK-perusteissa koulutukset jakaantuvat kolmeen tasoon. Joillain lajiliitoilla on ykköstasoa edeltäviä koulutuksia ja kaikki eivät ole vielä edenneet kehittämistyössä kolmostasolle asti. Osa lajiliitoista järjestää koulutuksia yhteistyössä urheiluopistojen ja muiden lajiliittojen kanssa. Myös liikunnan aluejärjestöt tarjoavat ykköstason koulutusta moduleina yhteistyössä lajiliittojen kanssa. VOK-perusteissa ykköstason koulutus keskittyy yksittäisen harjoituskerran toteuttamiseen. Tavoitteena on, että ykköstason käytyään valmentaja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaita harjoituksia, jotka sopivat hänen valmennettavilleen. VOK- perusteet koostuvat kolmesta isosta kokonaisuudesta: Valmentajana ja ohjaajana toimiminen, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet sekä eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus. Näiden kokonaisuuksien sisällä ykköstason tavoitteina ovat: Harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen, ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen sekä turvallinen harjoitus- ja ohjaustilanne. Valmentajan koulutuspolku lähtee yleensä VOK 1-koulutuksesta. Joissain lajeissa suositellaan joko ohjaukseen tai lajin tekniikkaan keskittyviä starttikoulutuksia ennen ykköstasolle hakeutumista. Ammatilliset ja korkea-asteen valmentajaopinnot sisältävät VOK 1-tason opintotavoitteet lukuun ottamatta joitain lajisisältöjä.

4 VOK 2: LAJILIITON 2-TASON KOULUTUS Kakkostason koulutuksen tavoitteena on, että valmentaja pystyy toteuttamaan suunnitelmallisen harjoitusvuoden tai – kauden. Ykköstason harjoituskerroista edetään siihen, miten suorituskyky kehittyy pitemmällä aikavälillä. VOK- perusteet koostuvat kolmesta isosta kokonaisuudesta: Valmentajana ja ohjaajana toimiminen, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet sekä eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus. Kolmen kokonaisuuden sisällä kakkostason tavoitteet etenevät kohti yksilöllisempää ja suunnitelmallisempaa valmennusta. Tavoitteina on yksilön valmentaminen osana ryhmää, tavoitteellinen harjoittelu sekä ohjaaminen liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan. VOK 2-tason koulutus edellyttää VOK 1-tason opintojen suorittamista tai vastaavaa osaamista. Vastaavasti VOK 2-tason opinnot ovat edellytyksenä VOK 3-tason opintoihin. Liikuntaneuvojatutkinnon valmennusopinnot sekä URVA-koulutuksen (Urheilijasta valmentajaksi) sisällöt kattavat VOK 2-tason tavoitteet lukuun ottamatta joitain lajisisältöjä. Valmentajan ammattitutkinnolle hakeutuvan on myös hyvä suorittaa lajin VOK 1 ja 2-tasojen opinnot tai omata vastaava osaaminen. Ammatillisille näyttötutkinnoille ei ole olemassa aiempaa koulutusvaatimusta. Myös korkea-asteen valmentajakoulutukset täyttävät VOK 2-tason tavoitteet, mutta korkea- asteenkin opiskelijan on tarpeen hankkia vastaava lajiosaaminen, mikäli tutkinto- opinnot eivät niitä sisällä

5 VOK 3:LAJILIITON 3-TASON KOULUTUS Lajiliiton kolmostason koulutus on pidempi koulutusprosessi, jossa erityisesti lajiosaamisessa päästään hyvin syvälle. Kolmostason koulutuksen edellytyksenä on, että aiemmat lainliiton koulutustasot on suoritettu tai vastaava osaaminen on todennettu. Kolmostasolla tavoitteena on, että valmentaja osaa tukea urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä koko urheilijan uran ajan. VOK- perusteet koostuvat kolmesta isosta kokonaisuudesta: Valmentajana ja ohjaajana toimiminen, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet sekä eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus. Näiden sisällä kolmostason tavoitteet ovat: valmentaminen ja ohjaaminen yksilön kasvun tukena, yksilöllinen harjoittelu sekä urheilijan terveys ja hyvinvointi menestyksen taustalla. VOK 3-tason edellytyksenä on VOK 1- ja 2-tasojen suorittaminen tai vastaava osaaminen. Kolmostason koulutuksesta voi jatkaa Valmentajan ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Useimmissa lajeissa VOK 3- tason koulutus on lajiosaamisen korkein koulutus. Siten ne sisällöt ovat oppimisen arvoisia myös korkea-asteen valmentajaopinnot suorittavalle.

6 Urheilijasta valmentajaksi- koulutus (URVA) Urheilijasta valmentajaksi koulutus on tarkoitettu valmentajaksi haluaville huippu-urheilijoille. Se on räätälöity huomioiden huippu-urheilijan uran aikana syntynyt osaaminen. URVA-koulutusta järjestää Suomen Valmentajat ry. Huippu-urheilija voi hakeutua suoraan URVA- koulutukseen, joka vastaa VOK 2-tasoa. Yhdessä oman lajiliiton kanssa urheilijalle räätälöidään tarvittavat lajiopinnot. URVA-koulutuksesta voi jatkaa VOK 3-tasolle, ammattivalmentaja- tai erikoisammattivalmentajatutkintoihin.

7 LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO, LIIKUNTANEUVOJA, 180 op Liikunnanohjauksen perustutkinto on ammatillinen perustutkinto, joka voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Tutkinnon suorittaja voi valita valmennuksen valinnaisen tutkinnon osan. On huomattava, että muihinkin tutkinnon osiin sisältyy erilaista valmennusosaamista. Valmennuksen valinnaisen tutkinnon osan tavoitteena on: Valmennuksen valinnaisen tutkinnon osan suorittanut osaa toimia yksilö- tai joukkueurheilun valmentajana harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on valmiuksia suunnitella harjoittelua lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä yksilöä ja joukkuetta tavoitteen mukaisesti ja kokonaisvaltaisesti kehittäen. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja seurata valmennusprosessin onnistumista käyttämällä erilaisia testaus- ja kontrollimenetelmiä. Liikunnanohjauksen perustutkinnon tutkinnon perusteet: http://www.oph.fi/download/124248_Liikunnanohjaus.pdf http://www.oph.fi/download/124248_Liikunnanohjaus.pdf Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina. Tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisessa kahdeksanportaisessa viitekehyksessä (EQF) ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4. Liikunnanohjauksen perustutkinnolle voi hakeutua ilman aikaisempaa valmentajakoulutusta. Oman lajiliiton tasot 1-3 ovat valmentajaksi aikovalle hyödyllisiä erityisesti lajisisältöjen suhteen. Muiden tavoitteiden suhteen Liikuntaneuvojakoulutus vastaa VOK 2-tason sisältöjä. Liikunnanohjauksen perustutkinnon jälkeen valmentaja voi hakeutua korkea-asteen koulutukseen tai Valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.

8 VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO (VAT) Valmentajan ammattitutkinto on ammatillinen näyttötutkinto. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. Valmentajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteet: http://www.oph.fi/download/162999_384205_Valmentajan_ammattitutkinto_2015.pdf http://www.oph.fi/download/162999_384205_Valmentajan_ammattitutkinto_2015.pdf Valmentajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa on ajateltu urheiluseurassa toimivan ammattivalmentajan työtehtäviä ja niissä vaadittavaa osaamista. Tutkinnon perusteet koostuvat kahdesta pakollisesta ja kolmesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Valinnaisista tutkinnon osista tutkinnon suorittaja suorittaa yhden. Pakolliset tutkinnon osat: 1. Ammatillinen toiminta valmentajana 2. Urheilijan kehityksen tukeminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden osan 3. Lasten valmentaminen 4. Nuorten valmentaminen 5. Aikuisten valmentaminen Ammattitutkintojen valmistaviin koulutuksiin hakeutumiselle ei ole ennakkoehtoja. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa selvitetään mm. hakijan lähtötilanne. Tarpeen mukaan hakija voidaan ohjata hänelle paremmin soveltuvaan koulutukseen, esimerkiksi lajiliitojen 1-3.tasojen koulutuksiin ennen ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen hakeutumista. Valmentajan ammattitutkinnon jälkeen valmentaja voi hakeutua valmentajan erikoisammattitutkinnolle tai korkea-asteen koulutukseen. Mikäli valmentaja ei ole suorittanut lajiliiton 3-tason koulutusta ennen Valmentajan ammattitutkintoa, tuo se varmasti lisäarvoa valmentajan osaamiseen. Tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisessa kahdeksanportaisessa viitekehyksessä (EQF) ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4.

9 VALMENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO (VeAT) Valmentajan erikoisammattitutkinto on ammatillinen näyttötutkinto. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. Valmentajan erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteet: http://www.oph.fi/download/165345_387202_Valmentajan_erikoisammattitutkinto_2015.pdf http://www.oph.fi/download/165345_387202_Valmentajan_erikoisammattitutkinto_2015.pdf Valmentajan erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa on ajateltu maajoukkuevalmentajien, nuorten maajoukkuevalmentajien, nuorten olympiavalmentajien, urheiluakatemiavalmentajien sekä valmennuspäälliköiden työtehtäviä ja osaamistarpeita. Tutkinnon perusteet muodostuvat kahdesta pakollisesta tutkinnon osasta ja kolmesta valinnaisesta osasta, joista tutkinnon suorittaja suorittaa yhden. Pakollisen tutkinnon osat: 1. Valmennustoiminnan johtaminen 2. Urheilijakeskeinen valmentaminen Valinnaiset tutkinnon osat: 3. Urheilutoiminnan kehittäminen 4. Toimiminen valmennuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä 5. Valmennustoiminnan hallinnon kehittäminen Ammattitutkintojen valmistaviin koulutuksiin hakeutumiselle ei ole ennakkoehtoja. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa selvitetään mm. hakijan lähtötilanne. Tarpeen mukaan hakija voidaan ohjata hänelle paremmin soveltuvaan koulutukseen, esimerkiksi lajiliitojen 1-3.tasojen koulutuksiin tai valmentajan ammattitutkintoon ennen erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen hakeutumista. Suoritettuaan valmentajan erikoisammattitutkinnon valmentaja voi hakeutua korkea-asteen koulutukseen. Tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisessa kahdeksanportaisessa viitekehyksessä (EQF) erikoisammattitutkinnot sijoittuvat pääosin tasolle 5.

10 ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT (Liikuntatieteiden kandidaatti, Liikunnanohjaaja AMK) Urheiluvalmennuksen opintoja korkeakoulutasolla voi suorittaa sekä ammattikorkeakouluissa (Haaga-Helian ja Lapin ammattikorkeakoulut) että Jyväskylän Yliopistossa (Liikuntatieteellisen tiedekunnan Liikuntabiologian laitos). Ammattikorkeakouluissa voi opinnoissa suuntautua valmennukseen ja kilpaurheiluun ja yliopistossa pääaineeksi voi valita valmennus- ja testausopin. Jyväskylän Yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaat: https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/opas3https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/opas3 Haaga-Helian Vierumäen yksikön opinto-opas: http://www.haaga-helia.fi/fi/opinto-opas/koulutusohjelmat/liikunnan- ja-vapaa-ajan-koulutusohjelma-vierumaki-nuoret-ja-aikuiset?userLang=fihttp://www.haaga-helia.fi/fi/opinto-opas/koulutusohjelmat/liikunnan- ja-vapaa-ajan-koulutusohjelma-vierumaki-nuoret-ja-aikuiset?userLang=fi Haaga-Helian englanninkielisen valmennukseen suuntautuvan koulutusohjelman opinto-opas: http://www.haaga- helia.fi/en/students-guide/degree-programme-sports-and-leisure-management-vierumaki-campus-bachelor- education?userLang=enhttp://www.haaga- helia.fi/en/students-guide/degree-programme-sports-and-leisure-management-vierumaki-campus-bachelor- education?userLang=en Lapin ammattikorkeakoulun Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opinto-opas: https://soleops.lapinamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjSel/tab/tab/sea?koulohj_id=7198010&ryhmtyyp=1&lukuvuosi =4455274&stack=pushhttps://soleops.lapinamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjSel/tab/tab/sea?koulohj_id=7198010&ryhmtyyp=1&lukuvuosi =4455274&stack=push Sekä yliopiston, että ammattikorkeakoulun valmennuksen opinnoissa olennaista on tutkiva työn ote. Yliopistossa opinnot ovat enemmän tieteenalalähtöisiä ja opinnoissa painotetaan tutkimuksellisia valmiuksia. Ammattikorkeakoulussa opinnot ovat ilmiö- tai projektilähtöisiä ja painopiste työelämä yhteyksissä. Korkea-asteen opintoihin voi hakea, mikäli täyttää korkea-asteen hakukelpoisuusehdot. Mikäli korkea-asteen opinnot eivät sisällä lajiopintoja, voi valmentaja opiskella lajiliiton tarjoamien koulutusten lajisisältöjä. Jossain tapauksissa on myös mielekästä yhdistää korkea-asteen opintoja ja valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkintoja valmentajan polun jossain vaiheessa. Tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisessa kahdeksanportaisessa viitekehyksessä (EQF) alemmat korkeakoulututkinnot sijoittuvat tasolle 6.

11 YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT (Liikuntatieteiden maisteri, Liikunnanohjaaja YAMK) Urheiluvalmennuksen opintoja ylemmällä korkeakoulutasolla voi suorittaa sekä ammattikorkeakoulussa (Haaga-Helia) että Jyväskylän Yliopistossa (Liikuntatieteellisen tiedekunnan Liikuntabiologian laitos). Jyväskylän Yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaat: https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/opas3/opinto-opas-2014-2017/view https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/opas3/opinto-opas-2014-2017/view Haaga-Helian Vierumäen yksikön hakutiedot: http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ylemmat- ammattikorkeakoulututkinnot/valmennuksen-koulutus-liikunnanohjaaja-ylempi- amk?userLang=fihttp://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ylemmat- ammattikorkeakoulututkinnot/valmennuksen-koulutus-liikunnanohjaaja-ylempi- amk?userLang=fi Sekä yliopiston, että ammattikorkeakoulun valmennuksen opinnoissa olennaista on tutkiva työn ote. Yliopistossa opinnot ovat enemmän tieteenalalähtöisiä ja opinnoissa painotetaan tutkimuksellisia valmiuksia. Ammattikorkeakoulussa opinnot ovat ilmiö- tai projektilähtöisiä ja painopiste työelämä yhteyksissä. Yliopiston maisteriopintoihin voi jatkaa suoraan kandiopinnoista. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pääsyvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus. Korkea-asteen opintoihin voi hakea, mikäli täyttää korkea-asteen hakukelpoisuusehdot. Mikäli korkea-asteen opinnot eivät sisällä lajiopintoja, voi valmentaja opiskella lajiliiton tarjoamien koulutusten lajisisältöjä. Jossain tapauksissa on myös mielekästä yhdistää korkea-asteen opintoja ja valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkintoja valmentajan polun jossain vaiheessa. Tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisessa kahdeksanportaisessa viitekehyksessä (EQF) ylemmät korkeakoulututkinnot sijoittuvat tasolle 7.