EU-säädökset ja EU-asioiden kansallinen yhteensovittaminen 6.10.2015 I Päivi Pietarinen VNEUS.

Esitys aiheesta: "EU-säädökset ja EU-asioiden kansallinen yhteensovittaminen 6.10.2015 I Päivi Pietarinen VNEUS."— Esityksen transkriptio:

1 EU-säädökset ja EU-asioiden kansallinen yhteensovittaminen 6.10.2015 I Päivi Pietarinen VNEUS

2 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Esityksen rakenne EU-säädösvalmistelu EU-säädösten kansallinen täytäntöönpano EU-asioiden kansallinen yhteensovittamisjärjestelmä Eduskunta Ahvenanmaa EU-asiakirjojen julkisuus ja EU-tiedon lähteitä

3 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-säädösvalmistelu

4 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Keskeiset EU:n toimielimet EUROOPAN KOMISSIO Aloitteentekijä Toimeenpanovallan käyttäjä EU-oikeuden noudattamisen valvoja Edustaa Euroopan unionin yleistä etua 28 jäsentä eli komissaaria (ml. komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Päätöksentekijä, lainsäätäjä (yleensä Euroopan parlamentin kanssa) 28 jäsenvaltion edustajat, puheenjohtajaval- tiolla keskeinen asema Päätökset äänten yksinkertaisella enemmistöllä, määräenemmistöllä tai yksimielisesti EUROOPAN PARLAMENTTI (EP) Lainsäätäjä neuvoston kanssa Järjestäytynyt poliittisiin ryhmiin 751 jäsentä, jotka valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi (kolmetoista Suomesta)

5 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU:n päätöksenteon perusta PÄÄTÖKSENTEKO EU:n perussopimusten määräyksiin perustuvaa EU:lla on oltava toimivalta asiassa Toimenpiteellä on oltava oikeusperusta OIKEUSPERUSTA määrää EU:n toimivallan laajuuden Toimenpidetyypin Päätöksentekomenettelyn (yksimielisyys, määräenemmistö, yksinkertainen enemmistö)

6 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU:n ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako ”Annetun toimivallan periaate”: ”Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille” Unionin toimivalta määritetään alakohtaisesti Unionin yksinomainen toimivalta Jaettu toimivalta Jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittamista koskevat säännöt sekä YUTP:n määrittely ja toteuttaminen Jäsenvaltioiden toimintaa tukevia, yhteensovittavia tai täydentäviä toimia

7 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-säädökset SEUT 288 artikla Asetus: pätee yleisesti, on kaikilta osiltaan velvoittava, sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Direktiivi: velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot Päätös: kaikilta osiltaan velvoittava; jos siinä nimetään ne, joille se on osoitettu, velvoittaa ainoastaan niitä Suositukset ja lausunnot: eivät oikeudellisesti sitovia

8 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Lainsäätämisjärjestys SEUT 289 artikla Tavallinen lainsäätämisjärjestys Erityinen lainsäätämisjärjestys (neuvosto hyväksyy säädöksen EP:n osallistuessa – käytännössä kuuleminen tai hyväksyntä – tai EP hyväksyy säädöksen neuvoston osallistuessa)

9 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Tavallinen lainsäätämisjärjestys SEUT 294 artikla Entinen ns. yhteispäätösmenettely Komissio aloitteentekijänä, neuvosto ja Euroopan parlamentti tasavertaisina lainsäätäjinä Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä Yleisimmin käytössä oleva lainsäätämismenettely, ks. esim. rajavalvonta- ja maahanmuuttopolitiikka (SEUT 77, 78 ja 79 artikla), poliisiyhteistyö (SEUT 87 ja 88 artikla), pelastuspalvelu (SEUT 196 artikla) sekä humanitaarinen apu (SEUT 214 artikla) Muutamassa kysymyksessä ns. hätäjarrun mahdollisuus

10 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Määräenemmistön saavuttaminen neuvostossa Ns. kaksoisenemmistö otettiin käyttöön 1.11.2014 Vähintään 55 % neuvoston äänestykseen osallistuvista jäsenistä (jäsenvaltioista) Jotka samalla edustavat vähintään 65 % unionin väestöstä Päätöstä tukee vähintään 16 jäsenvaltiota; päätöksen estämiseksi tarvitaan vähintään neljä jäsenvaltiota Jos aloitteen tekee muu kuin komissio tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, määräenemmistö syntyy kun päätöstä tukee 72 prosenttia neuvoston jäsenistä ja nämä edustavat 65 prosenttia unionin väestöstä Poikkeamismahdollisuus 31.3.2017 saakka Neuvoston jäsen voi pyytää, että säädös hyväksytään vanhojen määräysten mukaan

11 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Toimivallan delegointi Säädösvallan siirron nojalla annettavat säädökset (SEUT artikla 290): komission delegoidut asetukset, direktiivit ja päätökset Täytäntöönpanovallan nojalla annettavat säädökset (SEUT artikla 291): komission täytäntöönpanoasetukset, -direktiivit, -päätökset

12 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Toimivallan delegoimisen taustaa Delegoiduilla säädöksillä muutetaan tai täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia Säädösvallan delegoiminen mahdollistaa yksityiskohtaisen ja teknisluontoisen sääntelyn siirtämisen lainsäädäntömenettelyä kevyempään ja nopeampaan menettelyyn Komitologiamenettely mahdollistaa täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisen EU:n tasolla Jäsenvaltiot panevat pääsääntöisesti täytäntöön EU:n säädökset, mutta silloin kun yhdenmukainen täytäntöönpano EU:n tasolla on tarpeen, siirretään täytäntöönpanotoimivaltaa komissiolle tai perustelluissa tapauksissa poikkeuksellisesti neuvostolle

13 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-säädösten kansallinen täytäntöönpano

14 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Asetusten ja direktiivien täytäntöönpano Asetukset eivät yleensä edellytä täytäntöönpanotoimia (poikkeuksia: velvollisuus ilmoittaa tietyn viranomaisen nimi, mahdollisuus valita tiettyjen vaihtoehtojen väliltä sekä mahdollisuus antaa pitemmälle menevää tai täydentävää sääntelyä) Direktiivit edellyttävät pääsääntöisesti täytäntöönpanotoimia

15 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Täytäntöönpanon perusperiaatteet Direktiivejä antaa yleensä neuvosto joko yksin tai yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, mutta toisinaan myös Euroopan komissio. Direktiivit velvoittavat jäsenvaltioita saavutettavaan tulokseen nähden, mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Täytäntöönpanotoimien on oltava sitovia, oikeasisältöisiä, riittävän täsmällistä ja selkeitä. Lisäksi on varmistettava täytäntöönpanon oikea-aikaisuus. Täytäntöönpanon on myös oltava riittävän julkista. Täytäntöönpanossa noudatetaan samaa työnjakoa kuin kansallisissa asioissa: toimivaltainen ministeriö on se, jonka toimialaan asia pääosaltaan kuuluu.

16 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Direktiivien täytäntöönpanon valvonta Täytäntöönpanotoimet tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle Jos täytäntöönpano tai siitä ilmoittaminen viivästyy määräajasta, komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan Rikkomusmenettelyn hallinnollinen vaihe muodostuu virallisesta huomautuksesta ja perustellusta lausunnosta Komissio voi hallinnollisen vaiheen jälkeen nostaa kanteen EU:n tuomioistuimessa EU:n tuomioistuin voi määrätä komission pyynnöstä jäsenvaltion maksettavaksi taloudellisia seuraamuksia

17 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden kansallinen yhteensovittamisjärjestelmä

18 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden kansallinen yhteensovittamisjärjestelmä

19 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaatteet Kantojen vastattava yleisiä EU-poliittisia linjauksia - yksittäiset linjaukset osa Suomen EU-politiikan kokonaisuutta Asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen ja johdonmukaisuus Tavoitteena yhteensovitettu kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa Tavoitteena paitsi kattava ja tehokas valmistelu myös avoin ja ennakoiva lähestymistapa Kaikkien toimijoiden sitouduttava järjestelmän hyödyntämiseen – järjestelmä hyödyttää kaikkia Poliittiset päätöksentekijät mukana jo varhaisessa vaiheessa

20 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Toimivallanjako EU:ssa päätettävät asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu. (Laki valtioneuvostosta, 9 § ja valtioneuvoston ohjesääntö, 10 §) Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä asioiden valmistelussa. Yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosaltaan kuuluu. (Laki valtioneuvostosta, 2 §) Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa EU:ssa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston asetuksella jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä. (Laki valtioneuvostosta, 9 §)

21 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden kansallinen yhteensovittamisjärjestelmä PL 93 § 2 mom: Valtioneuvosto johtaa EU-politiikkaa Jokaiselle lainsäädäntöesitykselle ja muulle merkittävälle EU-asialle nimetään vastuuhenkilö toimivaltaisesta ministeriöstä Vastuuvirkamies laatii aloitteesta viipymättä luonnoksen alustavaksi Suomen kannaksi (U-kirjelmä/E-kirje eduskunnalle) koordinoiden mahdollisten yhteistyöministeriöiden kanssa Suomen kanta käsitellään yhteensovittamisjärjestelmässä (jaostot, EU-asioiden komitea, EU-ministerivaliokunta) Kirjelmä tai kirje toimitetaan eduskunnalle Eduskunta antaa asiasta tarvittaessa lausunnon valtioneuvostolle (pakollinen lainsäädäntöasioissa, l. U-asioissa) Haasteena asian samanaikainen käsittely Helsingissä ja Brysselissä (tarvittaessa jatkokirjeet)

22 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Keskeisimmät vaiheet Asian valmistelu Suomessa ministeriöissä ja EU-sihteeristössä, EUE osallistuu valmisteluun Kansallinen toimintaohje Suomen pysyvään edustustoon (EUE) Kanta esitetään työryhmässä/ komiteassa/ COREPERissa/ neuvostossa Raportti Suomeen Asian käsittely jatkuu

23 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Pääministerin tehtävät EU-asioissa Pääministerin tehtävistä valtioneuvoston johtamisessa samoin kuin hänen tehtävästään edustaa Suomea Euroopan unionissa säädetään perustuslaissa Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa ja toimii ministerivaliokuntien puheenjohtajana Pääministeri huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa (Perustuslaki, 66 § ja laki valtioneuvostosta, 3 §)

24 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Pysyvää edustuston työtä johtaa pysyvä edustaja. Edustusto valmistelee EU:n neuvoston päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta. Edustusto on tärkeässä asemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Tiivis yhteistyö pääkaupungin kanssa mahdollistaa toimivan työnjaon edustuston ja ministeriöiden välillä. EU-edustustossa työskentelee noin sata henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä on eri hallinnonalojen asiantuntijavirkamiehiä. He työskentelevät edustustossa yleensä 2-4 vuoden ajan. Toinen puoli henkilöstöstä koostuu lähetetystä toimistohenkilökunnasta sekä paikalta palkatuista työntekijöistä. Suomen EU-edustusto

25 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden komitean alaisuudessa 35 valmistelujaostoa Toimivat vastuuministeriöiden johdolla Vastuuvirkamies huolehtii asian jaostokäsittelystä Suppea virkamieskokoonpano ja laaja kokoonpano, jossa mukana sidosryhmiä Jaostojen tehtävänä: Suomen kantojen määrittely/yhteensovittaminen Ennakointi ja vaikuttaminen, ml. Suomen omat aloitteet EU-jaostot – valmistelun virkamiesporras

26 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-jaostot Institutionaaliset kysymykset (VNEUS) Meripolitiikka (VNEUS) Oikeudelliset kysymykset (OM) Ulkosuhteet (UM) Alue- ja rakennepolitiikka (SM) Budjetti-, henkilöstö- ja hallintoasiat (VM) Tal.pol:n koordinointi, kv. rahoituskysymykset (VM) Verotus (VM) Rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet (VM) Vakuutuspalvelut (STM) Tullitekniset kysymykset (VM) Sisämarkkinat (TEM) Elinkeinopolitiikka (TEM) Kilpailu-, valtiontuki- ja hankintajaosto (TEM) Tutkimus ja innovaatiot (TEM) Energia ja Euratom (TEM) Liikenne (LVM) Viestintä (LVM) Työllisyys (TEM) Työsuojelu (STM) Työoikeus (TEM) Henkilöiden liikkuvuuteen liitt. sos.turva (STM) Koulutus (OPM) Kulttuuri ja AV-palvelut (OKM) Nuoriso- ja liikunta-asiat (OKM) Sosiaaliasiat (STM) Terveys (STM) Ympäristö (YM) Maatalous ja elintarvike (MMM) Kalastus (MMM) Metsä (MMM) Kauppapoliittiset kysymykset (UM) Oikeus- ja sisäasiat (SM) Maahanmuutto, turvapaikka, kotouttaminen (SM) Huumausaineet (STM)

27 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asioiden komitea Puheenjohtajana valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osaston päällikkö Jäsenet: kaikki ministeriöt, oikeuskanslerinvirasto, TPK, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Suomen Pankki Nykyisin ei säännönmukaisesti mukana varsinaisessa yhteensovittamisprosessissa Käsittelee laajoja kokonaisuuksia, kuten komission ohjelmaan vaikuttamista, hallituksen EU-avaintavoitteita sekä kansallisiin asiantuntijoihin liittyviä asioita

28 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-ministerivaliokunta Käsittelee: Poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti tärkeimmät EU-asiat (tarvittaessa E-kirjeet ja U-kirjelmät) Kaikki neuvoston istunnot Tapauskohtaisesti Suomea koskevat valvonta- ja tuomioistuinasiat Puheenjohtajana pääministeri Asioita valmisteleva elin, ei päätöksiä tekevä Avoin kaikille ministereille (ei poliittisia valtiosihteereitä) Virkamiehet (VNK, EUE ja UM) Kokoontuu yleensä perjantaisin Ylimääräisiä kokouksia poikkeuksellisina ajankohtina Voi käsitellä asioita kirjallisessa menettelyssä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä

29 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Eduskunta

30 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Eduskunta Osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun EU-asiat käsittelee eduskunnassa suuri valiokunta, jolle erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (UTP) kuuluvat asiat käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa Ns. U-, E- ja UTP-asiat sekä tietojen antaminen Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokouksista

31 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Yhteistyön lähtökohdat Eduskunnalle annettavan informaation on oltava ajantasaista ja sen on tultava eduskuntaan riittävän aikaisin Eduskunnalle on annettava riittävä ja selkeä kokonaiskuva ehdotusten vaikutuksista ja niiden suhteesta muihin EU:ssa vireillä oleviin hankkeisiin (SuVL 1/2012 vp)

32 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Yhteistyön lähtökohdat Valtioneuvoston poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välisessä kanssakäymisessä Eduskunnalla on perustuslakiin perustuvat mahdollisuudet vaikuttaa EU-asioiden kansalliseen käsittelyyn Tavoitteena on varmistaa se, etteivät hallituksen edustajat eduskuntaa kuulematta tee päätöksiä, joiden tekeminen olisi kuulunut ennen EU-jäsenyyttä eduskunnan toimivaltaan

33 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Yhteistyön muodot Ns. U-asiat (kuuluvat eduskunnan lainsäädäntö- tai budjettivallan tai kansainvälisiä sopimuksia koskevan toimivallan alaan (PL 96 §)) Ns. E-asiat (PL 97 §) Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat UTP-asiat (PL 93 § ja 97 §) Pääministerin antamat tiedot Eurooppa-neuvostossa käsiteltävistä asioista ja EU:n perussopimusten muutosten valmistelusta (PL 97 §) Neuvostoihin osallistuvat ministerit informoivat eduskuntaa Hallituksen tiedonannot, selonteot ja selvitykset ja pääministerin ilmoitukset

34 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi U-kirjelmät Valtioneuvoston kirjelmä (esim. U 10/2015 vp) EU:n ehdotukset säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi (lainsäädäntöasiat, budjettiasiat ja kansainväliset sopimukset), jotka muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan Toimitettava eduskuntaan viipymättä (oikea-aikaisuus); huom. toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee Täydennetään asian käsittelyn edetessä tarpeen mukaan jatkokirjeillä Kiireellisissä tapauksissa asian käsittely voidaan käynnistää E-kirjeellä

35 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi U-kirjelmät Sisältö Valtioneuvoston kanta Ehdotuksen sisältö pääpiirteittäin Arvio toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen toteutumisesta Suhde perustuslakiin + mahd. ihmisoikeussopimuksiin Ahvenanmaan asema Keskeisimmät muutostarpeet kansalliseen lainsäädäntöön Olennaiset muiden maiden kannat Aikatauluarvio asian etenemisestä EU-tasolla

36 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi E-kirjeet Asiat eivät muodollisesti kuulu eduskunnan toimivaltaan, mutta liittyvät sen tiedonsaantioikeuteen; eduskunta voi pyytää tietoa tai valtioneuvosto antaa sitä tarvittaessa Käytetään erityisesti periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävissä muissa EU- asioissa (komission vihreät ja valkoiset kirjat, tiedonannot sekä muut laajat kokonaisuudet) Lähetetään suoraan ministeriöstä (jaostokäsittely edeltää) Täydennetään asian käsittelyn edetessä tarpeen mukaan jatkokirjeillä

37 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Eduskunnan kanta Eduskunnan kanta on ohjeellinen lähtökohta Suomen edustajien kannanotoille Jos kannasta joudutaan poikkeamaan, asia on perusteltava Eduskunnan kannan huomiotta jättäminen voi johtaa poliittisiin seuraamuksiin EU-asioissa SuV ilmaisee kannan Kun kyse on EU:n yhteisestä ulko- tai turvallisuuspolitiikasta, UaV ilmaisee kannan Erikoisvaliokunnat kuulevat asiantuntijoita ja antavat lausuntoja

38 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Eduskunnan kanta U-kirjeet Kannanmuodostus perustuu erikoisvaliokuntien käsittelyyn, joiden lausuntojen pohjalta SuV ilmaisee eduskunnan lopullisen kannan. SuV ilmaisee kantansa yleensä pöytäkirjaan otettavalla lausumalla. Merkittävissä asioissa myös lausunto on mahdollinen. E-kirjeet SuV ei yleensä muodollisesti ota kantaa vaan lähettää erikoisvaliokuntien mahdollisen lausunnon valtioneuvostolle tiedoksi. UTP-kirjeet UaV vastaa käsittelystä. Se ei yleensä pyydä lausuntoja muilta valiokunnilta.

39 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Ahvenanmaa

40 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Erityisasema EU-asioissa pohjaa itsehallintolakiin Osallistuminen EU-asioiden valmisteluun, kun asia kuuluu maakunnan toimivaltaan tai on sille erityisen tärkeä Ahvenanmaa-yhteyshenkilö joka ministeriössä Ahvenanmaan kannan ilmaiseminen, mikäli eroaa Suomen kannasta Yhteensovittamisjärjestelmässä: asialistojen ja asiakirjojen kääntäminen (jaostokutsut käännettävä + asiakirjoja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan) Myös tulkkaus ministeriön vastuulla tarvittaessa Ahvenanmaa

41 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EU-asiakirjojen julkisuus ja EU-tiedon lähteitä

42 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Kaikki on julkista, ellei toisin päätetä - ei päinvastoin. Julkisuuslain säännökset. Ratkaistaan tapauskohtaisesti sisällön mukaan. Eduskunnalle toimitettavat asiakirjat ovat julkisia. Eduskunta voi kuitenkin perustellusta pyynnöstä myöntää vaiteliaisuuden. EU-ministerivaliokunnan materiaali julkista, jollei asiakirja tai sen osa ole salassa pidettävä. Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa. Valtioneuvoston kanslian määräys salassa pidettävien asiakirjojen luokittelusta ja käsittelystä. Kansalliset asiakirjat (esim. perusmuistiot)

43 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Kaikki on julkista, ellei toisin päätetä - ei päinvastoin Jos Suomen viranomaisille = kansallinen lainsäädäntö (+ toimielintä kuultava, ellei selvää, että voidaan luovuttaa) Jos toimielimen hallussa = EU:n avoimuusasetus Neuvoston asiakirjapyyntöjen käsittely Neuvoston turvapäätös: arkaluonteiset asiakirjat Toimielinten asiakirjat

44 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi EUR-Lex Euroopan unionin perussopimukset, lainsäädäntö, oikeustapaukset ja lainsäädännön valmisteluaineisto Pre-Lex Euroopan komission tietokanta lainsäädäntötyön vaiheista OEIL Euroopan parlamentin tietokanta lainsäädäntötyön vaiheista Eurooppa-tiedotus (www.eurooppatiedotus.fi) EU-tiedon lähteitä

45 Kiitos mielenkiinnosta – kommentteja, kysymyksiä?