Yrittäjyyskasvatus kouluissa Lv. 2014-15. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä.

Esitys aiheesta: "Yrittäjyyskasvatus kouluissa Lv. 2014-15. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä."— Esityksen transkriptio:

1 Yrittäjyyskasvatus kouluissa Lv. 2014-15

2 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. (nykyinen opetussuunnitelma)

3 Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti.

4 Miten yrittäjyyskasvatusta on toteutettu kouluissa. ”Koululla yrittäjyyskasvatuksen pääpaino on vastuullisessa, ahkerassa sekä yritteliäässä opiskelussa ja toiminnassa. Oppilaita ohjataan löytämään omat vahvuutensa ja toimimaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti sekä yhdessä muiden kanssa” ”Yrittäjyyskasvatuksen elementtejä on sovellettu eri oppiaineissa (esim. biologia, maantieto, fysiikka, kemia, äidinkieli ja englanti). Tavoitteena on ollut asenteiden, taitojen ja elämänhallinnan kehittäminen. Oppilaiden kanssa on keskustelu eri ammateista ja niitä on käsitelty draamatunneilla mm. roolileikkien keinoin. Fysiikan ja kemian tunneilla on käsitelty talven aikana aiheina mm. raaka-aineesta tuotteeksi ja sitä kautta eri tuotteiden elinkaarta, joka aiheena jo herättää vilkasta keskustelua yritysmaailman kuvioista, riskeistä ja mahdollisuuksista.”

5 Miten yrittäjyyskasvatusta on toteutettu kouluissa. ”Oppimisen tavoitteet tulevat opetussuunnitelmasta. Se, miten päästään tavoitteisiin, mietitään yhdessä. Oppilaat miettivät yhdessä, mikä olisi mieluisin ja paras tapa päästä tavoitteisiin. Tavoitteet pyritään pitämään korkealla ja opettajan tehtävänä on toki (jatkuvasti) muistuttaa, että koulua käydään omaa tulevaisuutta varten. Eli asiat kannattaa tehdä kunnolla. Maailma muuttuu ja ihmisten työnkuvat muuttuvat. Emme voi tietää millaisia työtehtäviä tulevaisuuden työntekijät tekevät, siksi on tärkeää, että koulussa harjoitellaan taitoja, joita tulevaisuudessa varmasti tarvitaan kuten omatoimisuutta, esiintymistaitoja ja yhteistyötaitoja.” ”Useammassa luokassa on kokeiltu lukuvuoden aikana itsenäiseen työskentelyyn ja vastuun ottamiseen kannustavaa urakkamuotoista työskentelyä. Oppilaat ovat saaneet opiskeltavat aiheet ja lukujärjestyspohjan, johon he ovat suunnitelleet itselleen tai ryhmälleen aikataulun. Osassa urakoista on käytetty samanaikaisopetusta esimerkiksi luokanopettajan ja englanninopettajan tai luokanopettajan ja erityisopettajan kesken.”

6 Miten yrittäjyyskasvatusta on toteutettu kouluissa. ”Yrittäjyyskasvatus näkyy koulussamme oppilaiden kannustamisena vastuuntuntoon, yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen. Luokan yhteisten asioiden hoito; järjestäjän tehtävät, yhteiset teemapäivät tai tapahtumat ovat tärkeitä oppimistapahtumia yrittäjyyteen.” ”Keskiössä on oppilaan aktiivinen toimiminen vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä. Hän on tärkein voimavaramme. Oppimisympäristön avoimuus, erilaisten ratkaisijoiden, ratkaisujen ja tuotosten hyväksyminen ei latista innovaatiota. Siksi emme myöskään vertaa oppilaita latistavasti toisiinsa, mutta silti iloitsemme niin perustuotoksista ja työstä, kuin huippusaavutuksistakin. Epäonnistua saa ja virhe on kaveri, joka viittoilee kohti onnistumista.” ”Yrittäjyyskasvatus näkyy arjessa ahkerana työskentelynä ja opiskeluun panostamisena. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, ryhmässä toimimista sekä yhteisöllisyyttä.”

7 Esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta kouluissa Työpaikkavierailuja paikallisiin yrityksiin. Eri ammattien edustajien vierailut kouluissa Oppilaskuntatoiminta Tet -jaksot Yrittäjyyskasvatusta on toteutettu myös seuraavissa tehtävissä/ projekteissa: – paja- ja teemapäivätoiminta – ruokajärjestäjätoiminta – välkkäritoiminta (oppilaat ohjaavat välitunneilla pienempiä oppilaita ulkoleikkeihin) – kummitoiminta – leirikoulujen ja retkien suunnittelu/ varainkeruu oppilaiden omatoimisuuden kautta – projektimuotoinen toiminta (mm. koululehden toimittaminen) Osallistuminen Tämä Toimii- kilpailuun, missä luokan oppilaat ryhmittäin suunnittelevat ja toteuttavat tulevaisuuden toimivan lelun annetuin materiaalein. Lisäksi oppilaiden tuli tehdä tästä mainos, sekä esitellä tuotoksensa tuomaristolle ja muille koulun oppilaille.