 Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan koulun tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta.

Esitys aiheesta: " Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan koulun tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta."— Esityksen transkriptio:

1  Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan koulun tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.  Oppilashuolto tukee koulutyötä yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon tehtävänä on uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen koulutyön tukemiseksi.  Oppilashuollolla on merkittävä rooli arjen pulmien ratkaisemisessa, oppilaiden ja heidän perheidensä prosessien koordinoimisessa ja palveluiden organisoimisessa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.  Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto, kansanterveyslain mukainen kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulain mukainen kasvatuksen tukeminen. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltotyöstä vastaaville viranomaisille. Koulussa oppilashuoltotyötä johtaa rehtori.  Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee kuulla oppilasta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset, kuten julkisuuslaki ja eri hallinnonalojen lainsäädäntöön liittyvät salassapitosäädökset.

2  Oppilaan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja –kulttuuri hyvinvointia tuottaviksi.  Ennaltaehkäiseviä toimia voivat olla esimerkiksi  ryhmittelyjen suunnittelu joustavasti oppilaiden erilaiset valmiudet ja oppimistyylit huomioiden  hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö  opettajalla on mahdollisuus tukea yksittäistä lasta ja eriyttää opetusta lasten erilaiset tarpeet huomioiden  lievistä oppimisvaikeuksista kärsivää oppilasta voidaan tukea opettajien, erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajien yhteistyöllä

3  kummi- ja tukioppilastoiminta  lapsille suunnattu kerhotoiminta ja perhekerhot  tuen tarjoaminen konfliktitilanteiden selvittämiseen luokissa  vertaissovittelu (kehitteillä)  kasvatuskeskustelut  vanhempainneuvostot  koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta  yhteistyö nuorisotyön ja muiden sidosryhmien, kuten kolmannen sektorin ja yliopiston kanssa  ennaltaehkäisevä päihdetyö  tukitoimien seuranta  Turvallisuutta ja hyvinvointia edistävä toiminta, kuten Allies –projekti, KiVa –koulu, ’peacekeeper -toiminta’, kasvatuskeskustelut, palautelaatikot sekä:  Kainalokysely (vanhemmille ja lapsille yhdessä täytettäväksi väärinkohtelun varhaiseksi tunnistamiseksi; Allies)  Tsekkauslista kouluterveydenhoitajalle ja kuraattorille (tai opettajalle) monitoimitalossa tai perheessä tapahtuvan väkivallan varhaiseksi tunnistamiseksi (Allies)  Hymiö –itsearviointipeli lapsille (kehitteillä)  Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli Ritaharjun monitoimitalossa ->ks. Työkalut väkivallan varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen

4 Rehtori  yhteydenpito oppilashuollon eri osapuolten kanssa  tuki opettajille oppilashuollollisissa kysymyksissä  oppilashuoltotyön suunnittelu, seuranta ja arviointi yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa  vastuu koulun toiminnasta oppilashuollollisissa kysymyksissä  äkillisissä kriisi-, onnettomuus-, ja kuolemantapauksissa oppilashuollollisten toimenpiteiden välitön käynnistäminen  koululykkäyksestä päättäminen  luokan kertaamisesta päättäminen luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa  hallinnollista päätöstä vaativien tukitoimenpiteiden valmistelu, esimerkiksi erityisopetukseen siirrot yhdessä luokanopettajan / aineenopettajan / luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa  hallinnollisen päätöksen tekeminen HOJKS:n käyttöön ottamisesta  oppilashuollon palveluiden järjetäminen kurinpidollisen rangaistuksen saaneelle oppilaalle (POL 36§)  opetuksen erityisten järjestelyiden valmistelu (POL 18§)  resurssien käytön priorisointi

5 Erityisopettaja  lapsen tilanteen kartoitus yhteistyössä luokanopettajan / aineenopettajan / luokanvalvojan, vanhempien ja rehtorin kanssa  erilaisten keinojen, menetelmien ja ratkaisujen etsiminen, kokeileminen ja seuranta yhdessä opettajien, koulunkäyntiavustajien ja vanhempien kanssa; samanaikaisopettajuus  luokan kertaamisesta päättäminen yhdessä rehtorin ja luokanopettajan / luokanopettajan kanssa  konsultointi oppimissuunnitelmiin, pedagogiseen arvioon, pedagogiseen selvitykseen sekä HOJKS:n sekä laatimiseen liittyvissä asioissa  jos koulun sisäiset keinot eivätkä kodin tukitoimet riitä, lapsen asioiden ohjaaminen oppilashuoltoryhmään tai suoraan jollekin ryhmän työntekijälle ja yhteistyö heidän kanssaan  tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa

6 Luokanopettaja / aineenopettaja / luokanvalvoja  oppilaan hyvinvoinnin seuranta  oppimisen ja työskentelyn jatkuva arviointi (tuntiosallistuminen, kokeet)  luokan ryhmädynamiikan seuranta, mm. kiusaaminen  runsaisiin poissaoloihin puuttuminen  yhteydet oppilaiden vanhempiin ja / tai yhteydenpidosta sopiminen ja jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa  oppilashuollon tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen  oppilaskohtaisten oppilashuollollisten asioiden kirjaaminen,  oppimissuunnitelman ja tehostettuun tukeen siirryttäessä pedagogisen arvion laatiminen yhteistyössä vanhempien kanssa, seuranta ja arviointi  lapsen asioiden ohjaaminen tarvittaessa oppilashuoltoryhmään tai suoraan jollekin ryhmän työntekijälle  Erityiseen tukeen siirryttäessä pedagogisen selvityksen laatiminen moniammatillisessa yhteistyössä ja HOJKS:n laatiminen yhteistyössä erityisopettajan, vanhempien sekä muiden oppilaan kanssa työskentelevien kanssa  luokan kertaamisesta päättäminen yhdessä vanhempien, rehtorin ja erityisopettajan kanssa  tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa

7 Koulunkäyntiavustaja  havainnoista tiedottaminen opettajille  yhteistyö opettajien, nuorisotoimen työntekijöiden ja vanhempien kanssa  osallistuminen oppilashuollollisiin tapaamisiin tarvittaessa  sovittujen käytäntöjen toteuttaminen

8 Koulupsykologi  psykologiset tutkimukset ja arviointi  oppimisvaikeuksien tutkimus ja kuntoutuksen suunnittelu  lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen ja hoidon tarpeen arviointi  terapia / kuntoutus: lapsi, nuori, perhe  yhteistyö ja konsultaatio: opettajat, koulukuraattori, terveydenhuolto ja sosiaalityöntekijät  yhteistyö erikoissairaanhoitoon

9 Koulukuraattori  perhe-, ryhmä- ja yksilökeskeinen työ: tilanteen selvittely, ohjaus ja tuki, ohjaaminen jatkopalveluihin (lastensuojelu, psykologi)  yhteistyö opettajan kanssa: ohjaus, oppilaan ja perheen tukeminen  kiusaamistilanteiden selvittely luokkakohtaisesti KiVa-tiimien tukena  jatkoyhteistyö lastensuojelun ja koulupsykologin kanssa

10 Kouluterveydenhoitaja  ennaltaehkäisevä terveydenhoito  oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen  oppilaan hyvinvoinnin ja perhetilanteen asiantuntija  riskiperheiden ja –lasten tunnistaminen  kouluyhteisön terveydellisten olojen asiantuntija  yhteistyö eri tahojen välillä

11 Koululääkäri  ikäkausitarkastukset  erilaiset lausunnot ja terapiasuositukset  ohjaus jatko- ym. tutkimuksiin, lähetteet  riskiperheiden ja –lasten tunnistaminen