Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa - keskeiset hanketeemat ja niiden toteuttaminen hankekunnissa Kiuruveden kaupunki/ Ilmastoseminaari.

Esitys aiheesta: "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa - keskeiset hanketeemat ja niiden toteuttaminen hankekunnissa Kiuruveden kaupunki/ Ilmastoseminaari."— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa - keskeiset hanketeemat ja niiden toteuttaminen hankekunnissa Kiuruveden kaupunki/ Ilmastoseminaari 25.5.2011 Riitta Savikko projektitutkija

2 ||| Esityksen rakenne Taustaa -päästölähteet -poliittinen tausta Kuntien vaikutusmahdollisuudet Kuntaliiton ilmastohanke ja hanketeemat 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

3 Taustaa Päästölähteet Poliittinen tausta

4 ||| Ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus

5 |||

6 |||

7 |||

8 ‹#› WWF Living Planet

9 ‹#› Mistä suomalaisen hiilijalanjälki koostuu?

10 Taustaa: Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Suomessa 2009 Lähde: Tilastokeskus. 2009 ja 2010. Kasvihuonekaasuinventaario Energiasektori tarkemmin:

11 ||| Poliittinen tausta Kansainvälinen taso: Kioton sopimus (1997) - ensimmäinen sitoumuskausi 2008-2012 EU-taso: energia- ja ilmastopaketti (2008) -20-20-20-10 –tavoite vuodelle 2020 Kansallinen taso: -pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia (2008) -energia- ja ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko(2009) lähde: Anu Kerkkänen 4.11.2009 25.05.11 Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

12 Kuntien vaikutusmahdollisuudet

13 ||| Kuntien toimintamahdollisuudet: Paikallishallinnot avaintoimijoita Paikallishallinnot ovat avaintoimijoita vastattaessa ilmastonmuutoksen haasteisiin Lopulta kaikki toimet toteutetaan ja monet päätökset tehdään kunnissa Kyse historiallisesti välttämättömästä kehityskulusta: - vähennetään öljyriippuvuutta - tehostetaan energiankäyttöä - liikutaan kestävästi - luodaan kestävämpi elinympäristö 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari lähde: Pekka Salminen 4.11.2010

14 Maankäyttö (asuminen & palvelujen sijoittuminen) Hajallaan oleva yhdys- kuntarakenne tuottaa 2-3 kertaa enemmän päästöjä kuin tiivis rakenne Toimitilat (rakennukset ja rakentaminen) Kuntien omien rakennusten osuus 5-6 % Suomen lämmönkulutuksesta ja 2-3 % sähkönkulutuksesta Energiantuotanto Energiantuotannon osuus Suomen KHK-päästöistä noin 60 % Kuntien osuus Suomen kaukolämmön tuotannosta noin 85 % ja sähkön tuotannosta 15 %. Liikenne Liikenteen osuus KHK- päästöistä on Suomessa vajaa 20 % Yhdyskuntatekniikka Kuntien vastuulla on merkittävä osa sopeutumiseen liittyvistä toimenpiteistä Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kunnissa Jätehuolto Osuus KHK-päästöistä Suomessa noin 3 % (mätänevän jätteen tuottama metaani) Hankinnat Kuntien järjestämät palvelut kattavat 80 % kuntien menoista, palvelut tarvit- sevat erilaisia hankintoja Elinkeinopolitiikka Kunnat voivat vaikuttaa KHK- päästöihin luomalla suotuisat olosuhteet ilmastomyönteiselle yritystoiminnalle lähde: Anu Kerkkänen 4.11.2009

15 Ilmastopolitiikasta Suomen kunnissa –selvitys 2009 Tuloksia: Ilmasto kuntien suunnitelmissa vastanneista kaikista kunnista lkm vähintään % (n=183) (n=348 ) Voimassaoleva ilmastostrategia tai –ohjelma (oma tai yhteinen) 3811 % Valmisteilla ilmastostrategia tai –ohjelma 71 20 % Kasvihuonekaasupäästöt laskettu5817 % Päästövähennystavoite asetettu4413 %

16 ||| Joka kolmas kunta aktiivinen Suunnitelmallista ilmastotyötä tekeviä kuntia noin 110 - 1/3 Suomen kunnista - asuu n. 70 % väestöstä - sekä pieniä 1000 asukkaan kuntia, että suuria kaupunkeja - ympäri maata 25.05.11Riitta Savikko |Kiuruveden ilmastoseminaari

17 ||| Ilmastostrategiatyö vihreällä viivoituksella kuntien ja seutujen ilmastostrategiatyö vaaleanvihreällä maakuntien ilmasto- strategiatyö yhteensä 106 kuntaa 65 % väestöstä 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

18 ||| Suomi vs. Ruotsi Ruotsissa puolella kunnista ilmastonmuutoksen torjumista koskeva laajempi suunnitelma, 7 % sopeutumista koskeva suunnitelma Suomessa ilmastostrategia tai –ohjelma alle 1/3 kaikista kunnista Ruotsissa kolmasosa kunnista tavoittelee 40 % päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna Suomessa 8 kuntaa (Kuopio, Lahti, Lohja + Hiilineutraalit kunnat: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Uusikaupunki ) 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

19 ||| Yhteenveto: Vähähiilistä yhteiskuntaa luovia kuntien toimenpiteitä –mitä kunnat voivat tehdä? Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntarakenne Rakennukset Energiansäästö ja uusiutuvan energian edistäminen Liikenne Jäte- ja vesihuolto Kunnan arkikäytännöt, henkilöstön arjen ilmastoystävälliset vaihtoehdot Tiedotus ja valistus Julkiset hankinnat Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 25.05.11etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

20 ||| Kuntaliiton ilmastolinjaukset Ilmastonmuutos yksi Kuntaliiton kahdeksasta strategisesta painopisteestä. Kuntaliiton hallitus hyväksynyt linjaukset 2.6.2010 Linjausten tavoitteena on: - Tavoittaa kaikki Suomen kunnat ilmastoasioissa. - Tukea kuntien ilmastotyötä ja kannustaa niitä tiedottamaan ilmastoasioista eteenpäin. - Tuoda valtionhallinnon päättäjien tietoon kuntien tarpeet ilmastotyön edellytyksistä. 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

21

22

23 Kuntaliiton ilmastohanke ja hanketeemat

24 ||| Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa Kuntaliiton kehittämishanke, myös ministeriöt (lvm, tem, ym) tiiviisti mukana hankkeessa 34 kuntaa Vuodet 2010-2011 Hankkeen tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia päätöksiä 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

25 ||| Keskeiset hanketeemat Hankkeeseen osallistuville kunnille järjestetään teemaseminaareja -energiantuotanto -hankinnat -kuntatalous -maatalous -maankäyttö ja liikenne -varautuminen Hankkeessa järjestetty työpajoja ilmasto-ohjelmatyöstä www.kunnat.net/ilmastohanke 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

26 ||| Energiantuotanto miten saadaan mahdollisimman pieneksi energiankulutus miten sitten mahdollisimman suuri osuus energiatarpeesta tuotetaan kestävästi uusiutuvilla 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

27 ||| Uusiutuvat energialähteet hankekunnissa Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta 6-41 % Uusiutuvien osuus kaukolämmön kulutuksesta: 0,2% -100 % Lisäksi kunnilla on maalämmityskiinteistöjä, erilliskiinteistöjä lämmitetään myös metsäbioenergialla Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntyminen Kiinteistöjen muuttaminen öljylämmityksestä uusiutuvalle energialle (hakkeelle tai maalämmölle) Kaukolämpöverkon laajentuminen (vähentänyt osaltaan lämmitysöljyn käyttöä) »”Kunnan kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus on laskenut 54 % vuoden 2000 kulutuksesta, vuodesta 1996 vielä enemmän” 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

28 ||| Hankekuntien konkreettiset toimenpiteet Kuntien energiaohjelmaan (KEO) tai energiatehokkuus-sopimukseen (KETS) (2008- 2016) on liittynyt 14 hankekuntaa (lisäksi sopimus tekeillä ainakin yhdessä kunnassa) Toimenpiteet jakautuivat varsin laajalle, esimerkkejä: »Maakuntakaavatasolla pohditaan tuulivoiman käyttöä »Katujen valaistus muutetaan vähemmän energiaa kuluttavaksi »Sähköenergian kilpailutuksessa vaadittu 31,5 % uusiutuvien osuutta »Neljä maaseutukoulua vaihdettu öljystä pellettilämmitteisiksi »Jne… 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

29 ||| Hankinnat onko ylipäänsä tarvetta hankkia kuinka paljon hankitaan millaisia hankitaan: päästöiltään oikeanlaisia tuotteita ja palveluita 25.05.11Riitta Savikko|Kiuruveden ilmastoseminaari

30 ||| Hankekuntien hankintojen energia-, ilmasto- tai kestävän kehityksen tavoitteet Hankinnoista 0-50 % osuudessa asetettu ympäristökriteerejä Esille nousivat etenkin laitehankinnat: korostettu veden ja energian kulutuksen minimointia Muita: palveluhankinnat (esim. pesulapalvelut), ruokahankinnat, tarvikehankinnat (esim. kertakäyttöastiat, vaipat, lamput, kopiopaperi, siivousaineet, rakennustarvikkeet), liikenne ja kuljetukset (autot ja muut kulkuneuvot, polttoaineet) Useat kunnat kuitenkin korostivat, että ympäristökriteerien käyttö arvioidaan tapauskohtaisesti 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

31 ||| Hyviä esimerkkejä Laitehankinnoissa vaadittu Energy Star –merkin vaatimusten täyttymistä Polttoainekilpailutuksessa kiinnitetty huomiota tankkausverkoston saavutettavuuteen Fossiilisia polttoaineita on korvattu joko maalämmöllä tai metsäenergialla Uusille rakennuksille asetettu vaatimukset energiankulutustasosta Koulun keittiön saneerauksen yhteydessä hankittu energiatehokas astianpesulinjasto Hirsitalokortteli 25.05.11Riitta Savikko| Kiuruveden ilmastoseminaari

32 ||| Kuntatalous Miten parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia, kunnan koko toiminnan ja talouden kannalta mielekkäitä päätöksiä? 25.05.11Riitta Savikko| Kiuruveden ilmastoseminaari

33 15 vuoden aikana hiilidioksidipäästöt -35 % ja bruttokansantuote + 50 % kuvion lähde: http://www.vaxjo.se/VaxjoTemplates/Public/Pages/Page.aspx?id=30433 Esimerkki Växjö: fossiilivapaa 2030

34 Euroopan vihrein kaupunki

35 Luottamushenkilöiden näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyölle max 400

36 Luottamushenkilöiden näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa

37 Viranhaltijoiden näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa

38 ||| Maatalous ruokaa on syötävä ruokaa on kohta myös vietävä energiaomavaraisuus ruokahävikki Maatalouden osuus kokonaisuudessaan noin 18 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun mukana maatalous-, maankäyttö- ja energiasektori. 25.05.11Riitta Savikko| Kiuruveden ilmastoseminaari lähde: Hanna Mattila, MMM 15.4.2011

39 ||| Tavoite: maatalouden päästöt -13 % vuoteen 2020 mennessä Keinoja mm. Turvemaiden viljelyn vähentäminen Monivuotisten kasvien viljely turvepelloilla Lannan käsittely biokaasuksi 25.05.11Riitta Savikko| Kiuruveden ilmastoseminaari lähde: Hanna Mattila, MMM 15.4.2011

40 Suomen ilmastopäästöt eri skenaarioissa 2050 lähde: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea 15.10.2009.

41 Tuotekohtaiset ympäristövaikutukset lähde: Sirpa Kurppa, MTT 15.4.2011

42 ||| Maatalouden ilmastohaasteet Raaka-ainetuotannon merkitys lopputuotteen ympäristövaikutuksissa yli 50% - kehittämisen painopiste täällä – tästä kerättävä tietoa Päästöistä: N 2 O ja N tot haasteellisimmat, N 2 O erityisen haasteellinen Kansainvälisellä tasolla ympäristövaikutustietojen hajonta tavattoman suuri Elinkeinon sisäisille hajonnoille – suoriutumiseroille ei pidä sulkea silmiä lähde: Sirpa Kurppa, MTT 15.4.2011

43 ||| Uusiutuvat ja energiansäästö Maatalouspohjainen bioenergia -tavoite 5,72 TWh -biokaasulaitoksille sähkön tuotantotukea ja investointitukea -maatalouden investointitukea myös maatilojen lämpölaitoksiin -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketuet Energiansäästö -tavoite 9 % vuoteen 2016 mennessä vuoteen 2005 verrattuna (energiapalveludirektiivi) -maatilojen energiaohjelma 25.05.11Riitta Savikko| Kiuruveden ilmastoseminaari lähde: Hanna Mattila, MMM 15.4.2011

44 ||| Ilmastomuutos ja tuotanto?

45 Tuotannon rakenteellisella muutoksella on myös ympäristövaikutuksia

46 ||| Lisätietoja Kuntaliiton Ilmasto- ja energiapalvelu www.kunnat.net/ilmasto www.kunnat.net/ilmasto www.kunnat.net/energia (erityisesti Kuntaliiton ilmastolinjaukset) Hiilineutraalit kunnat www.ymparisto.fi/hiilineutraalitkunnat www.ymparisto.fi/hiilineutraalitkunnat CHAMP (ilmastostrategia) www.localmanagement.eu/www.localmanagement.eu/ Motiva www.motiva.fiwww.motiva.fi ICLEI:n Cities for Climate Protection www.iclei.org/ccpwww.iclei.org/ccp Ilmankos-kampanja www.ilmankos.fiwww.ilmankos.fi Ilmastosivut www.ilmasto.orgwww.ilmasto.org Ilmasto-opas www.ilmasto-opas.fi (tulossa)www.ilmasto-opas.fi 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

47 ||| Kiitos! Riitta Savikko riitta.savikko@kuntaliitto.fi 050 573 0358 25.05.11Riitta Savikko | Kiuruveden ilmastoseminaari

48 ||| Kuinka vakavasti ilmastotyö kunnassanne otetaan? 25.05.11etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

49 Missä asiassa arvelette kuntanne erityisesti pystyvän etenemään lähivuosina?

50 Minkälaista uutta painotusta vähähiilisen yhteiskunnan luominen erityisesti edellyttää kunnaltanne?

51 Kenellä mielestäsi tulisi olla suurin vastuu ilmastotyön eteenpäin viemisessä?

52 Tavoitteet KuntaTavoite (%)TavoitevuosiVertailuvuosi Helsinki 2020201990 Kuopio 4020201990 Lahti 5020251990 Lappeenranta 3020201990 Pori 2020201990 Tampere 40 (as.kohti) 20301990 Turku 30 (as.kohti) 20201990 Uusikaupunki 3020122007 Vantaa 5joka vuosi

53