Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö * 040.

Esitys aiheesta: "Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö * 040."— Esityksen transkriptio:

1 Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö kaisa.kostamo-paakko@poskelappi.fi * 040 5702844

2 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille Yhdessä kehittäminen Kuntalaisille Ammattilaisille

3

4 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille virtu.fi –palvelutarjotin kokoaa Lapin asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen

5 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille virtu.fi – kansalaisille Kuntien tuottamat Kuntayhtymien tuottamat Järjestöjen tuottamat Posken koordinoimat Valtion tuottamat

6 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille Kansalainen/ kuntalainen Vetuma Ei tunnistautumista, palvelusisältö salattu Tunnistautuminen Kuvapuhelinpalvelut Oman kunnan neuvonta Tiedonsiirtopalvelut Hyvinvoinnin mittarit Sähköinen ajanvaraus Asiointitili Suomi.fi Oma kansio Verkko- konsultaatio Alueellinen neuvonta Virtu-palvelupisteet Ammattilainen käyttäjä- Tunnus/salasana tai Organisaatiovarmenne- kortti Toteutuksessa hyödynnetään avoimia rajapintoja -> useita teknologioita / teknologiatuottajia

7 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen käyttömääriä Kuntalaisten palvelut2013 Verkkoneuvonta – ja asiointi, sähköiset lomakkeet kuntiin ( 8 kuntaa ja 1 kuntayhtymä) 3078 viestiä Yleinen neuvontapalvelu76 viestiä Sähköinen ajanvaraus ( 12 kuntaa, 2 kuntyhtymää ja alueellinen ajanvaraus) noin 100 000 varausta Kansalaisten Vetuma-kirjautumiset6104 kirjautumista Ammattilaisten palvelut2013 Konsultaatio ja tiedonsiirtopalvelut1521 viestiä Asiantuntija kirjautumiset8808 kirjautumista Käyttömäärät1.1. -15.11. 2014 Virtu.fi, Sosiaalikollega433 042 kertaa avattu Toimeentulotuki – ja elatusapulaskuri153 860 kertaa avattu

8 www.virtu.fi – sähköiset palvelut lappilaisille Esimerkkejä palveluista Kuntalaisen kysymys - miten elän ja elätän lapseni ja maksan laskut? ” Tein toimeentulotukihakemuksen kun raha tilanne on aina tiukka, nyt tosi tiukka kun pääsin opiskelemaan enkä saanut työmarkkinatukea kuin 263 euroa, kumpaankin syys ja elokuun hakemukseen tuli hylätty päätös. Tuloni esim syyskuulle on työmarkkinatuki 263, asumistuki 131,86, elatustuki 180, loput kelalta 105,72 ja lapsilisät kahdesta lapsesta menoja on omakotitalosta paljon vähemmän mitä asuisin vuokralla, en pysty maksamaan laina erää, en puhelin laskua, en sähköä, nettiä, en ostamaan lapsille syysvaatteita. Olen jo epätoivoinen, pitäiskö ….? miksi "yksinhuoltajan" on niin vaikea saada mistään apua ja tukea? kummiskin äitejä niin herkästi syyllistetään. alkaa hermot pettämään kun ei koskaan mitään apua rahallisesti saa ja yrittää hyvä äiti olla lapsilleen ja saada vielä talouden kuntoon jottei tarvisi tuilla elää. opiskelen tällä hetkellä …….. haluan saada elämäni kuntoon mutta sosiaaliviranomaiset eivät halua mitenkään siinä asiassa tukea minua vaan vetää viimeisenkin maton jalkojeni alta pois! :( t XX” Virtu.fi asiantuntijaryhmän vastaus: ”Ikävää että olet taloudellisesti näin tukalassa tilanteessa. Ota yhteyttä toimeentulotukipäätöksen tekijään ja pyydä tarkistamaan laskelman oikeellisuus syyskuulle. Työmarkkinatuen määrä ei kuulosta oikealta summalta perheelliselle, jos koulutuksen ajalta olet oikeutettu työttömyysturvaan. On tärkeätä että voit jatkaa opiskelua. Perheenne tilannetta pitemmällä aikavälillä voisi helpottaa, jos varaat ajan sosiaalityöntekijälle palvelutarpeen arvioimiseksi. Harkinnan mukaan perhettänne voidaan auttaa, mutta silloin asiakasta tavataan henkilökohtaisesti. Kirjallinen hakemus ei yleensä riitä harkinnanvaraiseen tukeen. Kysymyksestäsi keskustelivat Annikki Paajanen, Kerttu Vesterinen, Eija Järvinen ja Matti Keränen. --Vastauksen antoi erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.”

9 Esimerkkejä palveluista Sosiaalityöntekijän kysymys - Tietojen luovutus huostaanoton purkuhakemukseen liittyen ”Lapsen isä on tehnyt huostaanoton purkua koskevan hakemuksen jotta lapsi pääsisi mahdollisimman pian muuttamaan hänen luokseen. Vanhemmat ovat eronneet. Tässä tapauksessa äiti ja sijaisvanhemmat ovat asianosaisia ja heille pitäsi antaa tiedoksi kaikki asiaan vaikuttavat asiakirjat. Kysymykseni kuuluu: voiko lapsen äidille ja sijaisvanhemmile antaa kuulemistilaisuudessa nähtäväksi asiakirjoja, jotka koskevat isän nykyisiä perheolosuhteita? Asiakirjoissa on merkintöjä mm. avovaimon terveydentilasta, perheen toimeentuloa koskevia päätöksiä sekä uusperhettä koskeva lastensuojeluilmoitus. Olisiko mahdollista saada vastaus 6.11.14 mennessä? t. XX sos.tt. XX kunta” Virtu.fi asiantuntijaryhmän vastaus: ” Hei! Kysymys on sekä hyvä että juridisilta ulottuvuuksiltaan varsin monitahoinen, minkä vuoksi oheinen vastaus antaa vasta suuntaa antavan näkemyksen siitä, millaisia seikkoja tiedonsaantioikeuden toteuttamisessa tulee ottaa huomioon. Asiassa kuultavien määrittely ei sinänsä ole tässä yhteydessä ongelmallista, koska kuultavaksi voi määräytyä myös muuten kuin asianosaisuuden perusteella. Asianosaisjulkisuuden näkökulmasta se, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta (niiden alkamista tai lakkaamista) viranomaisessa vireillä oleva asia koskee, on oikeutettu saamaan asian käsittelyä koskevat tiedot oman näkemyksensä muodostamiseksi. Periaatteen soveltaminen törmää pulmiin pohdittaessa asianosaisten ja kuultavien erilaista asemaa suhteessa käsiteltävään asiaan. Kuvatussa tapauksessa etenkin lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastanneen sijaisvanhemman asema on erilainen kuin asian vireille laittaneen vanhemman. Sijaisvanhemmilla ole asiassa sellaista etua, oikeutta tai velvollisuutta, jonka perusteella heille tulisi antaa tiedoksi kaikki kysymyksessä mainitut asiakirjat. Huostaanoton purkamisvaatimuksen perusteet luonnollisesti tulee tietää, jotta sijaisvanhemmat kykenevät muodostamaan näkemyksensä asiasta. Heiltä kerättävä tieto koskee kuitenkin pääasiassa lapsen sijaishuollon aikana tapahtunutta kehitystä, olosuhteita ja keskeisiä vuorovaikutussuhteita. Lapsen äidin kohdalla asiaan vaikuttaa, onko hän lapsen huoltaja vai ei. Huoltajan tiedonsaantioikeus lasta koskevissa asioissa on lähtökohtaisesti rajoittamaton, vaikkakin kohdistuu lähtökohtaisesti lasta itseään koskeviin asioihin. Huoltajan velvoitteiden näkökulmasta tiedonsaantioikeus on perusteltua ulottaa myös niihin olosuhteisiin, jotka suoraan vaikuttavat lapsen terveyteen ja kehitykseen. Mikäli äiti ei ole lapsen huoltaja, hänen asemansa myös tiedonsaantioikeuden näkökulmasta on hyvin rajallinen, jollei lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa sopimuksessa tai päätöksessä ole nimenomaista määritelmää tiedonsaantioikeudesta. Muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2010 on todettu, että julkisuuslain 26 § 3 momentin perusteella ns. arkaluonteisten tietojen luovuttaminen on mahdollista, muttei tarkoita kaikkien vireillä olevaan asiaan liittyvien tietojen julkistamista kaikille asianosaisille. On näin ollen mahdollista, että eri osapuolet saavat eri laajuiset tiedot vireillä olevasta asiasta. Sosiaalityöntekijä joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan, missä määrin tietyt tiedot ovat kuultavan kannalta välttämättömiä. Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa on paikallaan ensisijaisesti pohtia, missä määrin luovutettava tieto on välttämätöntä vireillä olevan asian vuoksi suoritettavan kuulemisen kannalta. Kysyjällä on mahdollisuus esittää jatko- tai täydentävä kysymys, joka otetaan viipymättä käsiteltäväksi. -- Vastauksen antoi Ammatti Koulukodin johtaja Kari Matela / Työnantaja Nuorten Ystävät -Palvelut Oy. Vastauksen laatimiseen on osallistunut myös verkkokonsultti, sostt Jaana Jokinen.”