SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET

Esitys aiheesta: "SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET"— Esityksen transkriptio:

1 SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET
Kirsi Ruusunen

2 Verenpainetauti = hypertensio arterialis
Verenpaine = ihmisen valtimosuonien sisäinen paine Verenpaine (RR) ilmoitetaan ylä/systolisella (sydämen supistumisvaihe) ja ala/diastolisella (sydämen lepovaihe) paineella mmHg Jokaisella on oma verenpainetaso (RR vaihtelee iän, ravitsemustottumusten, vuorokauden ajan tai rasituksen mukaan), Verenpaine on koholla, kun paine on 140/90 (kotimittauksessa 135/85) tai enemmän Kun RR nousee, niin sairauksien riski kasvaa Verenpaine kohoaa usein etenkin keski-iässä ja sitä vanhemmilla Kohonnut verenpaine = Hypertensio Suomessa n :lla kohonnut verenpaine ja lääkehoidon erityiskorvausoikeus on ~

3 Verenpainetaso Kun epäillään kohonnutta verenpainetta, selvitetään ensin verenpainetaso Vähintään neljänä (mielellään 7) eri päivinä tehtyä mittauskertaa Jokaisella kerralla kaksoismittaus ja niiden keskiarvo Huom. Oikea mittaustekniikka ja mahdollinen valkotakkisyndrooma, tarvittaessa kotimittaukset

4 Verenpainetason luokitus
< 130/85 on normaali verenpaine Seuranta kahden vuoden välein < 120/80 on optimaalinen ihanteellinen verenpaine Seuranta viiden vuoden välein Diabetesta ja munuaissairauksia sairastavilla tai jos henkilö on sairastanut aivohalvauksen tai sydäninfarktin tavoitteena on verenpaine < 130/80

5 Verenpainetaso mmHg Ohjeistus Seuranta
/ 85-89 Tyydyttävä RR taso Elintapaohjeet 1 vuoden välein / 90-99 Lievästi kohonnut 2 – 6 kk:n aikana 4 viikon välein / Kohtalaisesti kohonnut 1kk:n aikana 1 viikon välein ≥ 180/≥110 Huomattavasti kohonnut Lääkärille ohjaus 1 viikon aikana 2-3 pv:n välein ≥200/≥130 hypertensiivinen kriisi Välitön hoito ≥140/<90 isoloitunut systolinen hypertensio Seuranta riippuu yläpaineen arvosta ks. aiemmat ohjeet

6 Poikkeavan verenpaineen oireet
Matala verenpaine Korkea verenpaine Hypertensiivinen kriisi Ylös noustessa silmissä sumenee Ei välttämättä oireita Päänsärky Sydän tykyttää pystyasennossa ollessa Joskus päänsärky Näköhäiriöt Pitkään seistessä huimaus Joskus humina, kohina päässä, huimaus Hengenahdistus Ylä/systolinen paine < 70 munuaisten toiminta heikkenee ja virtsan tulo lakkaa Väsymys Munuaisongelmat (valkuaista ja verta virtsassa) Rytmihäiriöt

7 Etiologia 95%:lla primaari eli essentiaalia hypertoniaa
 Ei selkeää yksittäistä syytä tai sairautta taustalla 5 %:lla sekundaarinen hypertonia  mm. munuaissairaus tai aineenvaihdunta- tai hormonihäiriö Kohonnut RR altistaa: Sepelvaltimotaudille ja sydäninfarktille Aivoverenkiertohäiriöt: aivoinfarkti/aivoverenvuoto Sydämen vajaatoiminnalle Munuaissairauksille

8 Verenpainetta kohottavia tekijöitä
Korkea ikä Vähäinen liikunta Runsas ruokasuolan käyttö Runsas rasvojen käyttö (tyydyttyneet) Ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus Tupakointi Alkoholin suurkulutus Huumeet/doping aineet Stressi, levon puute Fyysinen rasitus (akuuttivaiheessa) Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Lakritsi Jotkut lääkkeet esim. (e-pillerit, tulehduskipulääkkeet, nuhalääkkeet, yskänlääkkeet, allergialääkkeet, osa psyykenlääkkeistä)

9 Tutkimukset RR-seuranta 2 mmHg:n tarkkuudella
Kirjaa myös syke, mittausasento, pvm ja kellonaika Turvotukset BMI eli painoindeksi / painon seuranta, vyötärönympärys Pituus EKG Thorax-röntgen, sydämen ja munuaisten ultraääni tarvittaessa Lab: B-PVK, fB-Gluk, P-Na, P-K, P-Krea, PLV, U-Prot, U-Eryt, U-Alb/Krea, P-Kol, P-Kol-HDL, P-Kol-LDL, P-Trigly

10 Kohonneen verenpaineen hoito
Hoidon tavoitteet: Lisäsairauksien ehkäisy Normaali verenpainetaso <130/85 tai ainakin alle 160/90 Hoidon vaikutukset arvioidaan 1-3 kk kuluttua hoidon aloittamisesta tai muuttamisesta Lääkkeetön hoito Kaikille (myös, jos potilaalla on lääkehoito) Ohjeet myös kirjallisena Ehkäisee verenpaineen kohoamista Alentaa jo koholla olevaa verenpainetta Tehostaa lääkehoitoa ja voi vähentää sen tarvetta Yksilöllinen, jatkuva ohjaus, tarvittaessa myös perheohjaus saattaa vähentää suuren riskin potilaiden kuolemanvaaraa

11 Elämäntapaohjaus: ravinto
Runsaasti hedelmiä, marjoja, kasviksia Vähärasvaisia maitotuotteita Kuitupitoinen ravitsemus, kokojyväviljatuotteet (turvaavat kuidun, kaliumin ja kalsiumin saantia, jotka alentavat verenpainetta) Suolaa alle 5 g/vrk, vähäsuolaiset tuotteet, ruoanvalmistuksessa ei käytetä suolaa Natriumin fysiologinen tarve vain 1,3 g/vrk

12 Tyydyttymättömiä rasvahappoja, 2-3 kala-ateriaa/viikko
Rasvan osuutta energian saannista vähennettävä D-vitamiinia suositusten mukaan Lakritsin käyttöä vältetään, se nostaa RR Pyritään painon hallintaan

13 Elämäntapaohjaus: lihavuus ja liikunta
Keskivartalolihavuus ja BMI yli 30 altistavat 4-8 % painonlasku alentaa RR 3-4 mmHg Säännöllinen, kohtuullisesti kuormittava liikunta alentaa RR (vähintään 30 min kerrallaan esim. reipas kävely, uinti, pyöräily, hiihto, hölkkä)

14 Elämäntapaohjaus: päihteet
Alkoholin runsas käyttö nostaa RR ja lisää mm. aivohalvauksen riskiä ja heikentää verenpainelääkityksen tehoa Alkoholista saa paljon turhaa energiaa, se lisää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin Huumeet ja ns. doping-aineet vaikuttavat haitallisesti verenpaineeseen Tuetaan tupakoinnin lopettamista Tupakointi heikentää valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja lisää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin

15 Elämäntapaohjaus: Lääkkeet
Tulehduskipulääkkeet kohottavat RR ja heikentävät RR-lääkkeiden tehoa Yhdistelmäehkäisypillerit ja hormonikorvaushoito kohottavat RR

16 Lääkehoito Yksilöllinen Aloitetaan yleensä jos
Systolinen painetaso on ≥ 160 tai diastolinen ≥ 100 mmHg Aloitusraja matalampi (140/90) jos diabetes, munuaissairaus, merkittävä sydän- ja/tai verisuonisairaus Tavoitteena RR 140/85 (tavoitetaso matalampi jos diabetes, munuaissairaus tai aiempi sydäninfarkti tai aivohalvaus)

17 Lääkeryhmä Vaikutus Sopivuus Haitat Beetasalpaajat Syke ↓
Sydänlihaksen hapentarvetta ↓ Nuoret Stressaantuneet sepelvaltimo- ja rytmihäiriöpotilaat Harvalyöntisyys Painajaiset Harkiten katkokävelyä ja astmaa sairastaville Diureetit Poistaa nestettä Iäkkäät Naiset Turvotuksesta kärsivät Sydämen ja munuaisten vajaatoimintapotilaat Suola- ja nesteentasapainohäiriöt Kihti Epäedullinen vaikutus rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan Angiokonvertaasin (ACE:n estäjät) Supistaa ääreisverisuonia Yleensä kaikille Sydämen vajaatoimintapotilaat Suojaavat munuaisia Ärsytysyskä 2-20%:lla Angiotensiinireseptorin salpaajat (ATR:n salpaajat) Vähäisiä Kalsiumestäjät Syke ↓ Laajentavat verisuonia Liikunnalliset sepelvaltimotauti- ja rytmihäiriöpotilaat Ääreisverenkierron häiriöistä kärsivät astmaatikot, DM Jalkojen turvotus Ihon punoitus Suolistovaivat Lisäävät sydämen vajaatoimintaa

18 Sepelvaltimotauti = koronaaritauti ELI MCC = morbus cordis coronarius
Huolehtivat sydänlihaksen valtimoverenkierrosta ja hapensaannista Lääkehoidon erityiskorvausoikeus ~ Yleisin kuolinsyy (40% ♥ kuolemista)

19 Etiologia Tavallisin syy on sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin (kovettuma) repeämä tai haavauma ja siihen liittyvä trombin (hyytymän) muodostuminen Ahdas valtimo → verimäärä vähenee → hapenpuute sydämessä eli iskemia → rintakipu Sydänsairaus altistaa Muutoksille sydämen rakenteessa ja toiminnassa

20 Sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä
Muut Matala veren HDL- kolesterolipitoisuus Kohonnut veren triglyseridipitoisuus Insuliiniresistenssi Ylipaino Vähäinen liikunta Perinnölliset tekijät Psyykkiset tekijät Veren hyytymiseen ja virtaukseen liittyvät tekijät Epäterveelliset ravintotottumukset Infektiot Sukupuoli (mies), Klassiset tekijät Kohonnut veren LDL- kolesterolipitoisuus Tupakointi Kohonnut RR Diabetes Ikä

21 Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot
Rasitusrintakipu eli angina pectoris Rintakipua myös levossa Sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Äkkikuolema Sydämen vajaatoiminta

22 Angina pectoris -rintakipu
Puristava, ahdistava, kouristava rintakipu rintalastan takana Kipu säteilee kaulaan, leukaperiin, hartiaseutuun tai vas./mol. käsivarsiin, ylävatsaan

23 Kipu alkaa rasituksessa
Kipu lievittyy levolla tai nopeavaikutteisella nitraattilääkityksellä, Dinit®, Nitro® Sydämen syke ↑, RR↑ Rasitushengenahdistus ilman kipua voi olla ensioire Joskus kipua luullaan ruoansulatusvaivoista johtuvaksi Kipua pahentaa pakkanen, helle, saunominen, stressi, raskas ateria Kipu voi levon jälkeen ilmaantua uudelleen Jos voimakas kipu kestää yli min → sydäninfarktiepäily → lääkäriapu heti! Jos voimakas rintakipu tulee levossa → lääkäriapu heti! Voi esiintyä huimausta, kylmänhikisyyttä, ilman loppumisen tunnetta, pahoinvointia Naisilla, diabetesta sairastavilla ja vanhuksilla oireet voivat olla vähäisiä tai poikkeavia

24 Oireenmukainen hoito angina pectoris -kohtauksessa
Ohjaa potilas hyvään lepoasentoon Avaa kiristävät vaatteet Huolehdi lisähapen saannista, avaa ikkuna Seuraa oireita, kipua, hengitystä, vointia Mittaa sykkeen ja RR, Sa02, tarv. EKG ja monitorointi Anna ASA mg pureskellen (huom. allergiat) Anna Nitro® resoribletti kielen alle tai Dinit®suihke suuonteloon, odota muutama minuutti Voi antaa uudelleen, max. 3-4 nitroa yksi kerrallaan 5 minuutin välein Jos 2-3 nitroa ei auta → lääkärin apua tarvitaan Huom. Nitro alentaa verenpainetta! Huomioi ihon värin (syanoosi), hikisyys, periferian lämmön Huomioi erittämisen muutokset: virtsa, turvotukset, ummetus Rauhoittaa potilasta

25 Tutkimukset Anamneesi, riskitekijöiden kartoittaminen potilasta haastattelemalla (oireiden laatu, sijainti, toistuvuus, kesto, suorituskyky, sukuanamneesi, muut sairaudet, elämäntavat) Yleistilan havainnointi Ihon värin havainnointi, hikisyys, turvotukset, kipu Painoindeksin määrittäminen Sykkeen mittaaminen Verenpaineen mittaaminen Sydämen ja keuhkojen auskultaatio eli kuuntelu

26 Lab. Perusverenkuva (PVK), P-Na, P-K, P-Krea, P-Kol, P-Kol-HDL, P-Kol-LDL, P- Trigly, P-Gluk
Sydänentsyymit (CK, CK-Mb, TnT)  Sydänlihaksen vaurioituessa verenkiertoon vapautuu entsyymejä (l. merkkiaineita), joista voidaan havaita sydänlihasvaurio. Entsyymien ilmaantumis- ja poistumisajat vaihtelevat, tulkitaan entsyymikohtaisesti tuloksia. Sydänentsyymit otetaan vähintään kaksi kertaa 9-12 tunnin välein sydäninfarktia epäiltäessä Lepo-EKG Kipu-EKG Rasitus-EKG Holter (pitkäaikaisrekisteröinti)

27 EKG Menetelmä, joka raajojen ja rintakehän ihon pinnalle asetettujen elektrodien avulla mittaa sydämen sähköistä toimintaa Näyttää Sydämen rytmin Rytmin nopeuden ja säännöllisyyden Rytmihäiriöt Johtumishäiriöt Iskeemiset löydökset

28 EKG:n tulkitsee aina lääkäri, mutta sinun on hyvä harjaantua tunnistamaan normaali sinusrytmi (kuva oikealla)

29 Lepo ja rasitus ekg

30 Pitkäaikaisrekisteröinti, holter

31 Kuvantamistutkimukset
Thorax-röntgen (keuhkoröntgenkuva) Näyttää Sydämen koko ja verekkyys Läppäkalkit Sydämen kuormitus Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen tilanne

32 Kuvantamismenetelmät, sydämen ultraääni = ♥ uä
Sydämen ECHO/UÄ/kaikukardiografia on kivuton rintakehän ulkopinnalta tehtävä tutkimus Kertoo mm. sydänlihaksen ja läppien toiminnan, pumppaustehon, näyttää aneurysman Ruokatorvi -ECHOa (transesofagiaali -ECHO) Potilas nielee 1,5 cm paksun anturin ruokatorveen

33 Koronaariangiografia = varjoainetehosteinen sepelvaltimoiden kuvaus
Koronaariangiografia, eli varjoainetehosteinen sepelvaltimoiden kuvaus antaa Tietoa sepelvaltimoiden tilasta ja ahtaumista Tietoa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen suunnitteluun, pallolaajennus voidaan liittää tutkimukseen

34 Muita tutkimuksia Magneettikuvaus eli MRI Tietokonetomografia (kerroskuvaus) eli TT

35 Sepelvaltimotaudin hoito
Hoidon tavoitteet: Oireiden lievittyminen Taudin etenemisen pysähtyminen tai hidastuminen Potilaan sitoutuminen ja motivoituminen itsehoitoon Kokonaisvaltainen hoitotyö (psyyk., fyys., sos.) Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen Potilaalle ja omaisille kerrotaan sairaudesta ja sen hoidosta Riittävä suullinen ja kirjallinen ohjaus Elintapaohjaus Kerrotaan tutkimuksista ja mahdollisista toimenpiteistä Lääkehoidon ohjaus

36 Hoitaja käyttää monipuolisesti hoitomenetelmiä:
On kiinnostunut potilaasta, antaa aikaa Kuuntelee ja keskustelee keräten tietoa potilaan tavoista, tottumuksista, toiveista, tarpeista, ongelmista, oireista jne. Havainnoi potilaan oireita ja tiedottaa niistä ja pysyy itse rauhallisena Hoitaja toteuttaa lääkärin määräämää hoitoa ja lääkehoitoa: Lyhytvaikutteinen nitraatti rintakipukohtauksessa (Nitro®) kielen alle (resoribletti) tai suusuihkeena (Dinit®) kielen päälle suuonteloon Hapen antaminen happimaskilla tai viiksillä Lääkäri määrää happimäärän EKG:n ottaminen tai jatkuva EKG-monitorointi Ohjaa potilasta tutkimuksissa

37 Hoitaja tukee ja ohjaa potilasta ja omaisia
Sopeutumisessa sairauteen Kertoo vertaistuesta esim. informoi Sydänliiton toiminnasta Kertoo sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumismahdollisuuksista mm. tupakasta vieroitusryhmät, liikunnalliset ryhmät, psykososiaalisten tuen ryhmän (esim. terveyskeskukset, sairaalat järjestävät)

38 Sepelvaltimotaudin lääkehoito
Hapenpuutetta ehkäisevä lääkehoito Nitraatit (Dinit®, Nitro®) laajentavat verisuonia, pienentävät ♥ kuormitusta, lievittävät kipua) Huom. Eivät sovi yhdessä erektiolääkkeiden kanssa, laskee tuplasti RR. Pitkävaikutteiset nitraatit (Ismox®, Nitrosid®, Transiderm Nitro®) kohtausten estohoitoon Beetasalpaajat (Emconcor®) optimoivat lyöntitaajuutta, alentavat verenpainetta (ja pulssia) Kalsiumestäjät (Verapamiili ja Diltiatseemi) Antitromboottinen lääkehoito Asetyylisalisyylihappo eli ASA (Disperin®, Primaspan®), lisää ♥ hapentarjontaa, estää veren hyytymistä ja veritulppien muodostumista Klopidrogeeli (Plavix®), lisää ♥ hapentarjontaa Pienimolekylaarinen hepariini s.c

39 Sepelvaltimotaudin lääkehoito
Kivun hoito Opiaatit, nitraatti, beetasalpaaja Ennustetta parantava lääkehoito ACE-estäjät (Renitec®, Lopril®, Cardace®) tai angiotensiinireseptorien salpaajat (Cozaar®) laajentavat verisuonia Beetasalpaajat (Emconcor®) tai kalsiumkanavan salpaajat Rasva-aineen vaihdunnan häiriön lääkehoito Statiinit (Zocor®), ehkäisee sepelvaltimoiden lisäahtautumista/ateroskleroosia Muu hoito Verenpaineen, rytmihäiriöiden ja ♥ -vajaatoiminnan lääkehoito

40 Sydäninfarkti Vuosittain Suomessa sairastuu 25 000 henkilöä
Infarktista johtuvia kuolemia Suomessa noin henkilöä vuodessa

41 Oireisto Rintakipu rintalastan takana tai laajemmin ylävartalossa  puristavaa, painavaa, ahdistavaa, vannemaista, polttavaa, tylppää tai repivää, painon tunnetta Voi säteillä kaulalle, ylävatsalle, selkään lapojen väliin, leukaperiin tai (vas/mol.) olka- ja käsivarteen Puutumisen tunne yläraajoissa, sormissa Voi olla palan tunne kurkussa Ei liity tiettyyn asentoon tai hengitysvaiheeseen Kipu voimistuu rasituksessa, ei poistu levossa  jatkuvaa (voi alkaa levossa) Nitro ei auta Hengenahdistus, Kylmä hiki, Väsymys, Kalpeus, Levottomuus, Tuskaisuus, Sekavuus, Pahoinvointi, Oksentelu, Yskiminen Vastatuuli, kova pakkanen, kostea ilma tai helle voivat provosoida kivun esiin Voi johtaa sydämen rytmi- ja johtumishäiriöihin sekä keuhkopöhöön Voi olla myös oireeton tai vähäoireinen etenkin naisilla, iäkkäillä ja diabeetikoilla

42 Kardiogeenisen sokin oireisto
Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa, voi olla epätasainen Aluksi verenpaine nousee, mutta laskee kohtauksen kestäessä Iho ja raajojen kärkiosat ovat aluksi viileät, syanoottiset ja myöhemmin kalpeat, kylmänhikiset Hengitysfrekvenssi on tihentynyt Levottomuus, tuskaisuus, ahdistuneisuus, uupumus, pelokkuus, myöhemmin sekavuus Janon tunne ja pahoinvointi mahdollisia Tajunnan häiriöt ELVYTYSVALMIUS!!!

43 Sydäninfarktin hoito Sydäninfarktissa akuuttivaiheessa elintoimintojen tehostettu seuranta sairaalassa: ♥-syke, RR, EKG, hengitys, nestetasapaino, kipu, turvotukset, ihon väri, eritystoiminta Tarvittaessa lisähapen antaminen Liikkuminen vain lääkärin luvalla (aluksi vuodepotilaana, sitten istuma- ja portatiivilupa, jalkeille voinnin mukaan yleensä 1-2 vrk:n kuluttua) Lääkehoidon toteuttaminen lääkärin määräysten mukaan

44 Liuotushoito Rajoittaa infarktin kasvua ja vähentää kuolleisuutta Liuotetaan laskimonsisäisellä lääkehoidolla verihyytymät Jos potilaalla kliinisesti sydäninfarktin taudinkuva ja oireiden alusta on alle h ja EKG:ssa ST-välin nousumuutokset tai tuore haarakatkos (tulisi aloittaa 30 min. kuluessa ambulanssin saapumisesta potilaan luokse) Jos potilaalla ei ole vasta-aiheita liuotushoidolle esim. verenvuototaipumus, tuore leikkaus, oireinen ulcus, tuore AVH, keskushermoston kasvaimet Tenekteplaasi (TPA), kerta-annos painon mukaan Reteplaasi (rTPA), 2 annosta 30 min välein Elintoimintojen tehostettu tarkkailu liuotushoidon jälkeen sydänvalvonnassa

45 Ohitusleikkaus Pallolaajennushoito ja stentti (metallinen tuki eli verkkolaajennin)

46 Sydämen vajaatoiminta = Sydäninsuffisienssi
Tila, jossa sydämen pumppausvoima ei riitä elimistön tarpeisiin Sairastuneiden keski-ikä 75 vuotta, harvinainen alle 50 -vuotiailla Luokittelu: Akuutti ja krooninen vajaatoiminta Vasemman ja oikean puolen vajaatoiminta Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

47 Etiologia Sepelvaltimotauti ja / tai verenpainetauti Sydäninfarkti
Kardiomyopatia (sydänlihasrappeuma) Infektio Akuutti Krooninen Synnynnäiset sydänviat, sydämen läppien ja sydänlihaksen muut sairaudet Sydämen vas.puolen vajaatoiminta: hengenahdistus ja äkillisessä vas.kammion voiman pettämisen seurauksena keuhkopöhö. Oireina yskää, yt lasku. Välitön sairaalahoito. Sydämen oikean puolen vajaatoiminta: turvotukset nilkoissa ja säärissä, munuaisten toimintahäiriö, suoliston verenkiertohäiriöt  ruokahaluttomuus, pahoinvointi

48 Etiologia Systolinen vajaatoiminta
Systolinen toimintahäiriö ilmenee supistumisvireyden heikkenemisenä Diastolinen vajaatoiminta Kammion joustavuus ja relaksaatio ovat heikentyneet Sydämen lepovaiheen aikana ei jaksa täyttyä Vanhuksilla yleisin vajaatoiminnanmuoto

49 Sydämen vajaatoiminnalle altistavia tekijöitä
Korkea verenpaine Sydäninfarkti Keuhkoembolia Sydänlääkityksen laiminlyönti Vaikeat (keuhko)infektiot Anemia Hyper- tai hypotyreoosi Taky- ja bradyarytmiat, eteisvärinä Runsas neste- tai veri-infuusio Tulehduskipulääkkeet Jos munuaisten vajaatoimintaa Supistusvireyttä heikentävät lääkkeet Beetasalpaajat ym. Ylipaino Runsas alkoholin käyttö Runsas suolan käyttö Väsymys

50 Oireisto Hengenahdistus rasituksessa ja levossa (etenkin ♥ vas.puolen vajaatoiminnassa), yölliset hapennälkäkohtaukset, istuma-asento lievittää oireita Hengenahdistus ja kuiva yskä makuuasennossa (ortopnea) esiintyy taudin vaikeimmissa muodoissa Väsymys ja fyysisen suorituskyvyn heikentyminen Painonnousu ja kuoppaturvotus (pitting ödeema) alaraajoissa ja vuodepotilailla selässä, kengät eivät mahdu jalkaan, yksin esiintyessään epäspesifejä oireita Vatsan ja suolistoalueen vaivat, ruokahaluttomuus vaikeassa vajaatoiminnassa, ”sydänkakeksia”, Janon tunne, yölliset virtsamäärät ↑ Rytmihäiriöt, Lepopulssi ↑, RR nousee Myöhemmin syanoosia huulissa, kynsissä, korvalehdissä Krooninen vajaatoiminta kehittyy hyvin hitaasti Poikkeava EKG ja/tai keuhkokuva

51 Tutkimukset Auskultointi stetoskoopilla (lääkäri), ritinää ja rahinaa keuhkoista, P>90/min, kolmas sydänääni mahdollinen UÄ, ejektiofraktio ↓ Thorax -RTG, keuhkoverekkyys lisääntyy Veri pakkautuu keuhkojen verisuonistoon EKG, P- ja R-aallon muutoksia Lab: kts.sepelvaltimotautia ja verenpainetautia sairastavan tutk.

52 Hoito ja tarkkailu Oireiden lievittyminen
Potilaan suorituskyvyn kohentuminen  Ylläpidetään ja tuetaan toiminta- ja liikuntakykyä, vireystilaa Decubitusten ehkäisy Potilaan elämänlaadun parantuminen Potilaan hoitoennusteen paraneminen Oireettoman vajaatoiminnan tunnistaminen ja hoito, Potilaan tuntemukset Vajaatoiminta voidaan harvoin parantaa kokonaan  hyvä oireiden lievittäminen Mieliala, iäkkäillä sekavuus voi olla ainoa oire tilanteen pahentumisesta

53 Hengityksen seuranta, tavoitteena saturaatio > 90%
Verenpaineen seuranta, RR syst. > Painon seuranta päivittäin, sovituissa lukemissa Nestetasapainon seuranta, nesterajoitukset Virtsaneritystavoite yleensä vähintään > 30 ml/h NL, VM Alaraajaturvotusten seuranta Ravitsemus Energiansaanti vastaa kulutusta, suolan käytön rajoitukset, päihteettömyys

54 Sydämen vajaatoiminnan syyt
Oireet, mistä oireet johtuvat Vajaatoiminnan vaikeutumisesta johtuvat oireet Mitä tehdä oireiden pahentuessa Itsehoito Painon seuranta Ravitsemussuositukset, suolan käytön vähentäminen Tupakoinnin lopettaminen Alkoholin käytön vähentäminen DM tasapaino Liikunnan lisääminen Lääkehoito (vaikutukset, sivuvaikutukset, annostus, kustannukset) Harrastusmahdollisuudet Sairauden vaikutus työntekoon, perhe- elämään Tukiryhmien tarjoamat palvelut Perheenjäsenten ja ystävien rooli hoidossa

55 Lääkehoito Diureetit ACE:n estäjät, hidastavat vajaatoiminnan etenemistä, lisäävät sydämen työskentelykykyä ja parantavat suorituskykyä. ACE-estäjien on todettu vähentävän sydämen vajaatoiminnasta aiheutuvaa kuolleisuutta. Beetasalpaajat, parantavan potilaan oireita ja sydämen suorituskykyä. Lisäksi ne vähentävät selvästi sydämen vajaatoiminnasta johtuvaa kuolleisuutta. Yhdistelmähoitona Digoxin®, digitalisglykosidi Lisää ♥ pumppuvoimaa, vähentää flimmerin riskiä Kapea hoitoalue Etsitään pienin tehokas annos Digitalismyrkytyksen vaara huomioitava! Digitalis kertyy munuaisten vajaatoiminnassa elimistöön Kaliumin puute altistaa myrkytykselle Iäkkäät riskiryhmää, heikentynyt yleistila tai infektio altistaa

56 Digitalismyrkytyksen oireet
Pahoinvointi, oksentelu Sekavuus Huonokuntoisuus, heikkous, väsymys Ruokahaluttomuus Ripuli Päänsärky, neurologiset oireet Rytmihäiriötuntemukset Ärtymys, sekavuus, painajaiset Värinäön häiriöt

57 Digoksiinimyrkytyspotilaan hoitotyö
Sairaalahoito Painon seuranta EKG, kipu EKG S-Digoxin –pitoisuus verestä Tarvittaessa vastalääke Sydäntuntemusten ja yleistilan seuranta Ensin Digoksiini pois ja sitten Digoksiinin aloittaminen vähitellen

58