Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

VIHERSISUSTUS 2015. 1. JOHDATUS VIHERSISUSTUKSEEN 1. Huomioitavat asiat suunniteltaessa viherkasvi- istutuksia uusiin toimistotiloihin Ulko- ja sisäarkkitehtuuri,

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "VIHERSISUSTUS 2015. 1. JOHDATUS VIHERSISUSTUKSEEN 1. Huomioitavat asiat suunniteltaessa viherkasvi- istutuksia uusiin toimistotiloihin Ulko- ja sisäarkkitehtuuri,"— Esityksen transkriptio:

1 VIHERSISUSTUS 2015

2 1. JOHDATUS VIHERSISUSTUKSEEN 1. Huomioitavat asiat suunniteltaessa viherkasvi- istutuksia uusiin toimistotiloihin Ulko- ja sisäarkkitehtuuri, sisustus (mm. kalusteet, värit ja trendit), erityisrakenteet (esim. kastelujärjestelmät), tilojen ja kasvien väliset mittasuhteet, viherkasvien huollon mahdollistaminen, sosiaaliset tavoitteet (mm. taukotilat) 2. Elävien viherkasvien käyttäminen työpaikoilla Viherkasvit puhdistavat sisäilmaa, lisäävät tilojen viihtyisyyttä, viestittävät myönteistä kuvaa yrityksistä, toimivat esim. tilanjakajina, vihreä väri virkistää ja rauhoittaa.

3 2. VIHERKASVIEN VILJELYJÄRJESTELMÄT 1. Piirros multaistutuksesta altakasteluruukussa (ks. Liite) 2. Multa-, hydro- ja puolihydroistutusten eroja: Multaistutuksissa kasvualustana ainoastaan multaseos ja kasvit mullassa kasvatettuja, välipohja erottaa vesi- ja multatilan toisistaan, aktiivinen kasvualusta (hyvä ravinteiden ja veden pidätys- ja luovutuskyky), multaistutukset tehdään yksittäisiin ruukkuihin ja istutusaltaisiin tai yhtenäisille kasvualustoille, soveltuu kaikille viherkasveille, multakasvit edullisia, lannoitus kasteluveden mukana tai pitkäkestoisesti. Hydroistutuksissa kasvualustana kevytsora tai laavakiviseokset, kasvit kokonaan tai osittain kevytsorassa kasvatettuja ja ne istutetaan yleensä viljelyruukkuineen, inaktiivinen kasvualusta (huono ravinteiden ja veden pidätys- ja luovutuskyky), eivät allergisoi, hydrokasvit hintavia, lannoitus ioninvaihtolannoitteella/ pitkäkestoisesti, soveltuu kysytyimmille vihersisustuskasveille, vähemmän tuholaisia ja kasvitauteja.

4 VIHERKASVIEN VILJELYJÄRJESTELMÄT Puolihydroistutuksissa kasvualustana kevytsora tai laavakivi, kasvit mullassa kasvatettuja, vähemmän tuholaisia ja kasvitauteja, multakasvit edullisia, lannoitus ioninvaihtolannoitteella/ pitkäkestoisesti, soveltuu useimmille vihersisustuskasveille.

5 3. ISTUTUSALTAAT JA -RUUKUT 1. Perusteet ruukun tai altaan valintaan Ruukun/ altaan ja kasvin väliset mittasuhteet, tilan sisustustyyli sekä värit, pintamateriaalit ja muodot, rakennuksen arkkitehtuuri, tilan käyttötarkoitus ja käyttäjät, asiakkaan toiveet, istutuksen koko – esim. talvipuutarha vs. yksittäinen viherkasvi, juuriston koko ja kasvutapa, kasvin luontainen vedentarve, viherkasvin kasvunopeus ja –tapa, altaan tai ruukun sijoituspaikka, istutusaltaan malli ja muoto, kastelujärjestelmän toimivuus (vesitankit, altakastelujärjestelmä), puhdistettavuus, hinta, saatavuus ja toimitus, laatu, lisävarusteet (pyörät, vesitasomittari), altaan koottavuus

6 ISTUTUSALTAAT JA -RUUKUT 2. Tämän hetken trendikkäimpiä allasmateriaaleja ja –malleja Tällä hetkellä suosittua on luonnonmukaisuus, ekologisuus, yksinkertaisuus ja keveys. Toisaalta myös romanttinen tyyli on palaamassa muotiin. Suurin osa yrityksistä valitsee ehkä kuitenkin selkeää, tyylikästä, modernia ja pelkistettyä tyyliä vihersisustukseensa. Monet haluavat myös korostaa omaa yritysideologiaansa. Kasviseinistä on tullut todella suosittuja: ne ovat näyttäviä, vehreitä ja lisäävät viihtyisyyttä merkittävästi. Niissä käytetään usein istutuspusseja, jotka ovat yleensä kankaisia. Lisäksi erilaiset puutarhakokonaisuudet ja (pergola)köynnökset ovat yleistyneet esim. palvelutaloissa (suuret istutusaltaat). Ihmisten tietoisuus eri kasveista on lisääntynyt huimasti ja harrastuneisuus on yleistynyt paljon. Hyötykasveista on tullut yksi ajan trendeistä. Nämä moninaiset muodot asettavat haasteen ruukku- ja allastyyppien valinnalle. Materiaaleista suosittuja ovat punasavi, teräs, lasikuitu, kiviakryyli ja muovi. Malleina suositaan paljon kulmikkaita, kapeita, ovaaleja ja pitkänomaisia muotoja. Pyöreitä ja klassisia ruukkuja käytetään silti edelleen paljon. Ruukut ovat usein korkeita ja altaat moniosaisia. Ruukkuja löytyy myös pyörillä, jalallisina sekä erillisiä ruukkukorokkeita. Variaatioita on eri valmistajilla paljon: on valoruukkuja, pehmeitä ruukkuja ja mm. kasvojen tai linnun muotoisia ruukkuja. Kokovalikoima on suuri. Väreinä käytetään yleisimmin mustaa, valkoista ja harmaata, mutta väriskaalakin on laaja. Lähes kaikkia värisävyjä löytyy aina murretuista pastellisävyihin. Savi ja kuvioidutkin ruukut ovat suosittuja. Jonkin verran käytetään myös lasimursketta, erilaisia kiviä ja katteita kasvualustan päällä.

7 4. VIHERSISUSTUSKASVIT 1. Menestyminen Suomen olosuhteissa Vähävaloinen talvikausi määrää käytettävän kasvivalikoiman. Monet Keski- Euroopassa suositut kirjavalehtiset lajit ja lajikkeet eivät menesty Suomen olosuhteissa. Kasvin kasvupaikka- ja hoitovaatimukset määräytyvät viherkasvilajin alkuperäisen kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Asuinhuoneiden noin 20 asteen lämpötila sopii monille trooppisen ja subtrooppisen alueen viherkasveille. Silti vaikka huonelämpötilamme on soveltuva, valoa ja ilmankosteutta ei välttämättä ole tarpeeksi. 2. Viljelyn vähäisyys Suomessa Kotimainen viherkasvien tuotantomme on satunnaista. Viljelmien tuotantomäärät ovat hyvin pieniä, ja viljely keskittyy vain nopeakasvuisiin ja pienikokoisiin viherkasveihin, kuten sulkasaniainen ja pienet verililjapuut. Viherkasvit sopivat usein huonosti puutarhojen viljelykiertoon: ne olisi hyvä saada myydyksi syksyllä, mutta niiden menekki on silloin yleensä pientä.

8 VIHERSISUSTUSKASVIT 3. Julkisiin tiloihin soveltuvat viherkasvit Vehkakasvit (mm. malakanlaikkuvehka, kultaköynnös, jättipeikonlehti, pikkuviirivehka, palmuvehka) Palmukasvit (mm. kääpiöpalmu, pikkukentiapalmu, japaninpensaspalmu, eväpalmu) Traakkipuut (juovatraakkipuu, tuoksutraakkipuu, supputraakkipuu, reunustraakkipuu, sirotraakkipuu) Traakkipuukasvit (Pullojukka, kiiltojukka, isoanopinkieli, keihäsanopinkieli) Viikunat (mm. limoviikuna, pitkälehtiviikuna, korvakeviikuna, kumiviikuna/ huonekumipuu, lyyraviikuna) Kaktukset ja mehikasvit (mm. jättiagaave, rahapuu, lyhtytyräkki, kultasiilikaktus) Muut viherkasvilajit (mm. tuonenkielo, puksipuut, aaltomaija, kissukset, isopunasarja, valefiikus, japaninkäpypalmu, euroopanmuratti, laakeripuu, paavonnukkumatti, sutipuu, pennimuori, araliat, juorut, kolibrikukat, kastanjaviini)

9 5. VIHERKASVI-ISTUTUSTEN HUOLTOTYÖ JA ASIAKIRJAT 1. Huoltosopimuksen laatiminen Huoltosopimuksen ei tarvitse olla kirjallinen – suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä. Kirjallinen huoltosopimus helpottaa kuitenkin näyttöongelmia, joita saattaa syntyä tilanteiden ja henkilöiden vaihtuessa. Sopijaosapuolet voivat itse päättää sopimuksen sisällön, ja sen syntymiseen tarvitaan aina molempien osapuolien suostumus. Sopimuksen sisältö voi muuttua, ja siksi on syytä silloin tällöin tarkistaa ja tarvittaessa päivittää viherkasvien huoltoa koskeva sopimus. Asiakasyrityksen ja viherhuoltopalvelua tarjoavan yrityksen välisessä huoltosopimuksessa määritellään huollettavien viherkasvi-istutusten määrä, huoltotyön hinta ja mitä viherkasvihuoltoon sisältyy. Yleensä huoltosopimus kattaa kaikki viherkasvien tarvitsemat huoltotoimenpiteet. Sopimuksessa voidaan myös määritellä, sisältyvätkö tarvikkeet sopimushintaan vai veloitetaanko niistä erikseen. Haluttaessa voidaan laatia viherkasvien hoitotakuu, jolloin huoltohintaan on arvioitu viherkasvien mahdollinen vaihtotarve. Sopimus sisältää huoltokohteen sijainnin, asiakkaan yhteyshenkilön yhteystietoineen, laskutustiedot viitteineen ja laskutustapa. Huoltosopimukseen tulee sen alkamisajankohta ja voimassaoloaika. Sopimus voi olla myös toistaiseksi voimassa oleva. Sopimuksen irtisanomisaika voi olla 1-3 kuukautta. Vihersisustusyrityksissä sopimusehdot ovat yleensä vakiintuneen käytännön mukaisia. Asiakkaan halutessa usein muutoksia sopimusehtoihin, kannattaa laatia yrityskohtainen sopimus. Dokumenttien käsittely ja arkistointi on tehtävä huolellisesti, jotta kaikki asiakkaan ja palveluntuottajan välillä sovitut asiat menevät oikein.

10 VIHERKASVI-ISTUTUSTEN HUOLTOTYÖ JA ASIAKIRJAT 2. Miksi huoltoasiakirjoja laaditaan? Huoltokäynneistä täytetään käyntiraportti ja huoltolähete, joista jätetään kopio asiakkaalle. Alkuperäistä raporttia tarvitaan työn seurannassa ja laskutuksessa. Raporteista näkyy, kuinka säännöllisesti kohteessa on käyty. Huoltoraporttiin kirjataan käyty huoltokohde, yhteyshenkilö, päivämäärä, huollon suorittaja(t), käytetyt tarvikkeet ja aineet sekä tehdyt toimenpiteet. Raporttiin voidaan myös koota toimitetut lisäpalvelut, esim. uudet viherkasvit ja vaihdetut kausikukat. Huoltoasiakirjat ovat siis sekä asiakasyritystä että vihersisustusyritystä varten. Viherkasvihuollon seuranta on tärkeää siksi, että viherhuoltajat näkevät huoltotoimenpiteet voidakseen sen perusteella suunnitella seuraava huoltokäyntiä. On myös seurattava, että sovittu käyntitiheys toteutuu. Lisäksi raportista selviää kussakin kohteessa kulunut aika. Asiakasyritykselle tärkeintä on huollon sujuvuus ja tasokkuus sekä maksuasiat.

11 6. VIHERKASVI-ISTUTUSTEN HUOLTOTOIMENPITEET 1. Omat ominaisuuteni ja mahdollisuuteni huoltopuutarhurin tehtävissä Vihersisustuksen huoltopuutarhurilta vaaditaan laajaa osaamista ja eri ominaisuuksia: asiakaspalvelutaidot, palvelu- ja markkinointihenkisyys, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, vihersisustuskasvien tuntemus, tavaran hankinta, eri istutusmuotojen ja ruukkumallien tuntemus, erilaisten materiaalien hallinta, viherkasvihuolto, luova ja joustava asenne, tekninen osaaminen, tarjouslaskenta, suunnittelu ja ideointi, pohjapiirrosten lukeminen sekä tilankäytön hahmottaminen. Itselläni on vielä tässä vaiheessa, ollessani opiskelija ja työssäoppija, varsin vähäinen tieto-taitous, mutta koen omaavani perusteet ja ominaisuudet osasta edellä mainituista. Mielestäni olen asiakaspalveluhenkinen ja minulla on hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Tunnistan tärkeimmät vihersisustuskasvit ja osaan tehdä niille perushuollon. Tunnen jonkin verran erilaisia ruukkumalleja ja – valmistajia sekä tiedän eri istutustavat. Minulla on joustava asenne vihersisustajan työhön ja työtehtäviin. Mielestäni minulta löytyy myös tarvittavaa luovaa ajattelua.

12 VIHERKASVI-ISTUTUSTEN HUOLTOTOIMENPITEET 2. Säännöllisen viherkasvihuollon tarpeellisuus Viherkasvien säännöllinen huolto on tärkeää, puutteellinen huolto saattaa näkyä pian kasvien kunnossa. Huoltotoimenpiteisiin kuuluvat: kastelu, lannoitus (ravinne), huonojen kasvinosien poisto, kasvin kääntäminen valoa kohti, suihkutus, leikkaus, puhdistus, kasvinsuojelu (ennaltaehkäisy ja kasvitauti- sekä tuholaistorjunta), multaus ja mullanvaihto, tuenta, latvominen ja pistokkaasta lisäys sekä istutusaltaiden ja kasvualustojen siisteydestä huolehtiminen. Usein riittävät pelkkä perushuolto (kastelu ja huonojen kasvinosien poisto), mutta joskus taas huollon tarve on monimuotoisempi. Viherkasvihuolto on kasvien hoitamista. Ne eivät voi hyvin itsestään. Huolto on tarpeellista, jotta viherkasvi pysyy hyväkuntoisena. Kunnollisen huollon seurauksena kasvi on elinvoimaisen näköinen ja siisti, sen lehdet ovat terveitä, lehtien väri ja koko on lajille tai lajikkeelle tyypillinen, uudet lehdet avautuvat terveinä sekä kasvi lisää tilan viihtyvyyttä.

13 7. KASVINSUOJELU VIHERSISUSTUKSESSA 1. Kasvitaudin ja viherkasvin kunnon välinen yhteys Kasvitaudit voidaan jakaa juuristo- ja tyvitauteihin, ja maanpäällisten kasvinosien tauteihin. Kasvitautien aiheuttajia ovat erilaiset sienet, bakteerit ja virukset sekä tuhoeläimet. Epäedulliset kasvuolot, kuten juuriston vettyminen sekä märkä ja kylmä kasvualusta, pahentavat juuristo- ja tyvimätätautien vioitusta. Juuriston vioittumisen seurauksena viherkasvien maanpäällisissä osissa ilmenee esim. kloroosia, varisemista ja kuihtumista. Maanpäällisten kasvinosien tautien bakteeritartunta tapahtuu miltei yksinomaan kasvia lisättäessä, joten sisäistutuksissa uusi tartunta on jokseenkin mahdoton. Bakteeri aiheuttaa kasveissa lakastumistauteja. Virusten aiheuttama saastunta näkyy useimmiten rengasmaisina tai viirumaisina laikkuina, mosaiikkimaisena läikikkyytenä tai epämuodostumina. Virustaudit voivat ilmaantua viherkasveihin vielä istutusvaiheen jälkeenkin. Monet virukset leviävät hyönteisten kuljettamina. Sienet muodostavat kasvin lehtien pinnalle valkoisen, jauhomaisen peitteen, jonka alla solukko ruskettuu ja lopulta kuolee.

14 KASVINSUOJELU VIHERSISUSTUKSESSA 2. Biologisen torjunnan satunnainen riittämättömyys Viherkasvien biologinen torjunta on pitkäjänteistä, ja asiantuntijoilta saatava neuvonta-apu on alkuvaiheessa tarpeen. Huoltopuutarhurin pitää myös olla kiinnostunut asiasta, sillä tuloksiin päästään usein vasta suunnitelmallisen ja sitkeän työn jälkeen. Biologisessa torjunnassa käytettävät eliöt voidaan jakaa petoihin, loisiin, sukkulamatoihin sekä hyönteisiä tappaviin sieniin ja bakteereihin. Biologisen torjunnan päätavoite on kasvituhoojien torjuminen ympäristöystävällisellä tavalla. Toimistotiloissa torjuntaeliöt joutuvat epäedullisiin olosuhteisiin, koska ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Lisäksi myöhäissyksyn ja talviajan valonpuute karsii muuten käyttökelpoisia ”biotorjujia”. Biologinen torjunta vaatii mahdollisten tuholaisten jatkuvaa tarkkailua. Tuholaisten tarkkailussa ei voida käyttää apuna liima-ansoja, kuten avomaa- tai kasvihuoneviljelyssä. Biologinen torjunta edellyttää huoltopuutarhurilta myös paljon tietoa ja paneutumista. Siksi tiivis yhteistyö vihersisustusalan ammattilaisten, tutkijoiden ja asiantuntijoiden kesken on tärkeää. Yleisintä torjuntaeliöiden käyttö viherkasvi-istutuksilla on kasvitieteellisissä puutarhoissa. Hankalasti torjuttavien kasvituhoojien (esim. villakilpikirva) hyvä torjuntatulos edellyttää useampien torjuntaeliöiden käyttöä. Siinä vaikeutena on joskus eri sisustuskohteiden viherkasvien ilmasto-olosuhteiden yhteensopimattomuus eri torjuntaeliöille. Biologinen torjunta on ympäristö- ja käyttäjäystävällinen vaihtoehto, johon tulevaisuudessa panostetaan, kunhan ensin saadaan enemmän käytännön kokemuksia viherkasveilla.

15 KASVINSUOJELU VIHERSISUSTUKSESSA 3. Viherkasvien kasvituhoojien ennalta torjuminen Parasta ennakkotorjuntaa on viherkasvien säännöllinen ja huolellinen hoito, ja tuholaisten ilmaantumisen tarkkailu. Kasvi on alttiimpi tuholaisille, jos se on huonossa kunnossa. Jotta viherkasvi pysyy hyväkuntoisena ja vastustuskykyisenä, on viherkasvien kasvupaikkavaatimukset ja tulevat kasvuolosuhteet huomioitava kasvivalinnoissa. Kun viherhuoltoa tehdään, kannattaa tutkia erityisesti nuoria kasvinosia, lehtihankoja ja lehtien alapintoja. Tuholaisten torjuntakäsittely suoritetaan vain tarvittaessa, sillä kasvinsuojeluaineiden tunkeutuminen viherkasvin solukkoon häiritsee solukon toimintaa. Mitä aiemmin huoltopuutarhuri havaitsee kasvituhoojan, sitä helpommalla torjunnassa päästään. Heti alkuvaiheessa huomattu kasvituhooja ja sen nopea torjunta estävät lajin laajemman leviämisen kasvustoon. Lisäksi kasvituhoojia vastaan tehdään ennaltaehkäisevää kasvinsuojelua, esim. suihkutetaan lehdille lämmintä mäntysuopa-vesiliuosta. Jatkuva, huoltokäyntien yhteydessä suoritettava tarkkailu säästää aikaa, rahaa ja viherkasveja.

16 8. VIHERKASVEILLE SOPIVIA KASVIVALOJA 1. Kasvivalojen käytön välttämättömyys Kasvien kehitykseen vaikuttavat sekä valon määrä että laatu. Kun viherkasveille annetaan lisävaloa, on valon laatu tärkein huomioitava asia. Viherkasvien valon tarve on aina lajikohtaista. Liian voimakas valo on useille viherkasveille haitallista. Vihersisustaja joutuu usein ratkaisemaan liian vähäiseen valon saantiin liittyviä kysymyksiä. Vihersisustuksen kannalta valovaatimus on vähintään 400 luksia 12 tuntia/ vrk. Jotkut harvat viherkasvilajit selviävät tällöin hengissä, mutta uutta kasvua ei tapahdu ilman tehokasta ja oikeanlaista lisävalaistusta. Suomessa noin puolet vuodesta luonnonvalon määrä on viherkasvien kasvulle riittämätön, minkä vuoksi tarvittaisiin tehokkaita kasvivaloja. Viherkasvien hyvinvoinnin varmistamisen lisäksi kasvivaloilla voidaan elävöittää istutuksia ja tuoda niitä paremmin esiin. 2. Kasvivalojen eroavaisuuksia – yksittäiset/ suuret viherkasviryhmät Kotikäyttöön soveltuu esim. yksikantaloistelamppu, loistevalaisin, pienoisloistelamppu tai elohopealamppu. Suurempiin sisustuskokonaisuuksiin sopivat elohopealamppu tai korkeapainenatriumlamppu. Vihersisustuskohteissa käytetään myös mm. lattiaan upotettuja tehostevaloja, joilla elävöitetään viherkasvi-istutuksia.

17 VIHERKASVEILLE SOPIVIA KASVIVALOJA 3. Kasvivalon käytön haitat viherkasville Vaikka kasvivaloista on viherkasveille ensisijaisesti hyötyä, voivat ne olla myös haitallisia. On valittava tarkoin oikeat lamppu- ja valaisintyypit. Käytetyimpiä ovat loistelamput, yksikantaloistelamput eli pienoisloistelamput, elohopealamput sekä suurpainenatriumlamput (display-lamput). Monimetallilamput sopivat talvipuutarhan lampuksi. Tehostelamppuina käytetään hehku- ja halogeenilamppuja. Kasvivalo voi liikaa lämmetessään aiheuttaa viherkasville palamista. Joillekin kasveille (mm. Välimeren maiden nahkealehtiset kasvit) kasvivalojen kirkkaus on liikaa. Useimmille kasveille säännöllinen ”valotusaika” on välttämätön. Viherkasvit saattavat kärsiä jatkuvasta kasvivalon käytöstä, sillä yhteyttämistuotteet kulkeutuvat lehdistä parhaiten kasvin lepoaikana.

18 9. KEINOTEKOISET VIHERSISUSTUSKASVIT 1. Silkkiviherkasvien huolto Keinotekoiset silkkiviherkasvit ovat yksi sisustuksen elementti ja vaihtoehto vihersisustuksen toteutuksessa, silloin kun eläviä viherkasveja ei voida käyttää. Silkkikasvien runko on useimmiten kuivattua puuta, ja lehdet on valmistettu joustavasta, taipuisasta polyamidikankaasta painamalla. Myös silkkikasveja tulee huoltaa säännöllisesti. Niiden hoitoon kuuluu lehtien ja kukkien puhdistaminen eli pölyjen pyyhkiminen tai peseminen. Myös muu siisteys tulee tarkistaa joka huoltokerralla, mm. ruukut puhdistetaan, vioittuneet osat poistetaan, ja mahdolliset roskat kerätään ruukuista kasvualustan pinnalta. Silkkikasvit ovat erittäin herkästi palavaa materiaalia. Materiaali voidaan käsitellä paloturvallisuusaineilla jo valmistuksen aikana, tai vaihtoehtoisesti jälkikäteen sumuttamalla silkkikasvin pinta tai kastamalla materiaali paloa hidastavilla aineilla. 2. Silkkikasvien suunnitteleminen Vihersisustuksessa käytettävät silkkiviherkasvit jäljittelevät elävää viherkasvia. Aivan kuten oikeita kasveja käytettäessä, suunnittelussa tulee huomioida ympäröivä tila, muu sisustus, asiakkaan toiveet, kasvien mittasuhteet ja sijoittelu huolto huomioon ottaen.

19 10. VIHERSISUSTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 1. Viherkasvi-istutussuunnitelma moderniin tilaan Suunnittelin viherkasvi-istutuksen uudehkoon mainostoimistoon. Toimistorakennus on ulkoapäin kylmän kliininen, enimmäkseen terästä ja lasia. Sama tyyli jatkuu osittain rakennuksen sisällä yleisissä tiloissa. Kyseisen mainostoimiston tilat ovat kuitenkin pehmeämmät yleisilmeeltään. Tilat on sisustettu selkeästi ja yksinkertaisesti. Värimaailma sisältää valkoista, mustaa, harmaata ja ruskeaa. Sisustusmateriaaleina on käytetty puuta, terästä, mattapintaista muovia, lasia ja yksivärisiä kankaita. Vaikutelma on tyylikäs, mutta myös luonnollinen. Toimisto on melko pieni. Se jakautuu pienehköön aulaan ja neljään lyhyeen käytävään, joiden varsilla ovat avoimet työhuoneet ja neuvottelutilat. Keskellä toimistoa on yhteinen taukotila ja oleskelualue. Valitsin viherkasvi-istutuksen paikaksi oleskelualueen. Siinä on sisustuksena tummanruskea divaanisohva ja kolme valkoista nojatuolia. Sohva- ja tuoliryhmän keskellä on neljä mustaa sohvapöytää. Sijoitin viherkasvi-istutuksen tauko-/ oleskelualueen viereiselle seinustalle. Siitä se näkyy joka puolelle hallitsematta kuitenkaan tilaa liikaa. Siinä istutus ei ole ikkunan luona, mutta saa kuitenkin tarpeeksi valoa.

20 VIHERSISUSTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Istutus on tehty suureen, harmaaseen saviruukkuun, joka liikkuu pyörillä, joten on helposti siirreltävissä. Ruukku on leveä, matala ja kulmiltaan pyöreä. (Lattia)ruukussa ei ole altakastelujärjestelmää, vaan aluslautanen. Itse kasveiksi valitsin kaksi bonsai-puuta ja viisi bambua. Kasvit sijoittuvat siten, että bonsaiden väliin tulee yksi bambu ja molempiin päätyihin kaksi bambua. Istutus on multaistutus, mutta ruukun pohjalla on kuitenkin leca-soraa. Kasvualustan pinta on peitetty mustilla ja harmailla laavakivillä. Halusin tilaan rauhallisen ja tasapainottavan tunnelman japani- henkisellä istutuksella. Se tekee tilasta seesteisen ja vireyttä antavan. Istutus lisää oleskelualueen viihtyvyyttä, ja sopii myös yrityksen nuorekkaaseen ja trendikkääseen imagoon.

21 LÄHTEET: Karimo H., Kosamo M., Ronkainen P. & Viljakka S. (Toim. Grönstrand R.). Vihersisustus – teoriaa ja käytäntöä. Otavan Kirjapaino Oy Keuruu: 2007.


Lataa ppt "VIHERSISUSTUS 2015. 1. JOHDATUS VIHERSISUSTUKSEEN 1. Huomioitavat asiat suunniteltaessa viherkasvi- istutuksia uusiin toimistotiloihin Ulko- ja sisäarkkitehtuuri,"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google