Johdatus viestintään Luento 25.11.1998. Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9. keskinäisviestintä 30.9.-7.10. yhteisöviestintä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Advertisements

Kuntamarkkinat Helsinki
NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT.
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
VALOKUVAT VERKKOON Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Innovaatiopolitiikan suunta Toimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät Lappeenranta
Tiedonsiirronperusteet
Viveca-yksikkö 2014 Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto.
Kainuun digitaalinen tulevaisuus Mikko Setälä
SUOMEN MENESTYKSEN EVÄÄT -Tiekartta tulevaisuuteen Julkistamistilaisuus
Uusi aika, uudet haasteet - tieto- ja viestintä- tekniikan käytön vajeet ja miten niitä poistetaan Online ITK-puheenvuoro Marja-Liisa Viherä,
Oulu Juha Pulkkinen Tekes.
Testikurssi TESTILUENTO. TKK:n testikurssiLuento 1Kalvo 2 Sisältö • Kurssin sisältö • Kiintolevy • Tietosisältöjen vertailu • Kuluttajabarometri.
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Veijo Nikkanen: Verkonkäytön mahdollisuudet Kaikille hyvä -seminaari Selko-e Verkonkäytön mahdollisuudet Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto.
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena - projekti.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
S Sosiaalitekniikka 1999 S Sosiaalitekniikka.
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001.
Mitä TOIMIsta voi oppia? TOIMI-hanke, päätösseminaari Tutkimuspäällikkö Merja Helle Media Concepts Research Group, Aalto ARTS.
Lähde: Oppiminen ja ikääntyminen, Aikuiskasvatuksen 41.vuosikirja 1 Koulutuksesta seuraa.. Koulutuksesta on seurannutAlle 30 v n= v n=63 Yli 45.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
HUIPPU – NUORTEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN Kv-tapaamisen tulokset Groningen, Hollanti 11. –
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
AIHE AIKA PAIKKA TEKIJÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistus Aluevaiheen materiaali -Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset aluevaiheeseen.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
Lahti Katse rakenteisiin palvelut ja kunnat rakenteiden murroksessa Rakenteet muuttuvat - toimivatko markkinat ? Kehittämispäällikkö.
INF/DME Uusien ohjelmien ja aktiviteettien valmistelu Digitaalisen median ohjelmat ja aktiviteetit EP - Elektroninen painoviestintä TDM -
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI SOTE – uudistus, missä mennään – miten ja millä eteenpäin.
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
Julkaisijan iltapäivä Helsingin yliopistossa
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Mi Menetelmä tosiaikaiseen sivustomuokkaukseen Sulake Dynamoid | Strictly confidential – legally protected and privileged information Ilari Tuominen Software.
Tuulivoima ja kestävä kehitys Jerker Johnson ”Kestävä kehitys on periaate joka läpäisee kaiken suunnittelun ” Pohjanmaan visio: Osallisuus Kilpailukyky.
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Työkirja.
Standardit, mitä ne ovat? Jari Välkkynen, Lähde:
Esa Väliverronen ja Leif Åberg syksy 2006
Johdatus viestintään, kahdeksas luento: verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus Leif Åberg syksy 2002.
Johdatus viestintään Luento Luentojen jaksotus peruskäsitteet sisäisviestintä keskinäisviestintä yhteisöviestintä.
Liikeidean esittelyohje
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.
Johdatus viestintään Luento
Johdatus viestintään, viides teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2005.
Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus / Suomen tieteen tila ja taso yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy, kun tieto ja osaaminen konkretisoituu muutoksessa.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Johdatus viestintään, kahdeksas teema: verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus Leif Åberg syksy 2003.
Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:
Julkiset tietoaineistot hyötykäyttöön 4VOITTO. I) Ongelman asettelu –Miten käyttäjäryhmien motiivit ja tarpeet saadaan tyydytettyä julkisen datan avulla?
Ylivieskan lukion sähköiset oppimisympäristöt. Miksi lukiossa siirrytään sähköisiin oppimisympäristöihin?
Luento Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto
Uusi aika, uudet haasteet - tieto- ja viestintä-tekniikan käytön vajeet ja miten niitä poistetaan Online ITK-puheenvuoro Marja-Liisa Viherä, FT.
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Luento Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto
Luento Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto
Avoimen tuotteenhallinta
Esityksen transkriptio:

Johdatus viestintään Luento

Luentojen jaksotus peruskäsitteet sisäisviestintä keskinäisviestintä yhteisöviestintä välitentti yhteisöviestintä joukkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste lopputentti rästitentti

Edellisellä kerralla tapahtui Tutkija Tuomo Mörä, Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta luennoi aiheista joukkoviestinnän kulutus Suomessa käyttösyymallit journalistiset käytännöt

Uudet tekniset viestimet tietoyhteiskunnan raameissa

ja käyttävät jo ensi vuosituhannen viestintäteknologiaa aatamin- ja eevanaikuiset ihmiset toimivat 1800-luvun organisatorisissa puitteissa Yhteensopimattomuuden haaste:

Viestinnän kehitysvaiheet: lineaarinen koodi vallitsee puhe vuotta sitten: arkaainen lineaarinen koodi kirjoitustaito vuotta sitten: painoviestinnän esimuoto painoviestintä 500 vuotta sitten: painettu lineaarinen koodi, viestintä demokratisoituu

sähköinen viestintä 150 vuotta sitten: ensin analoginen, sitten digitaalinen koodi digitaalinen koodaus ja mikroprosessorit 50 vuotta sitten: sähköinen lineaarinen koodi verkot ja tietokannat 10 vuotta sitten: vastaanottajavetoinen, pull-media, mutta edelleen lineaarinen koodi

Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa

2tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla painopiste mainframe- informaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa

3tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990-luvun alussa painopiste information super highway- ajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä

Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja

visio: Suomi on ensi vuosituhannen alkupuolella verkostomaisesti toimiva tietoyhteiskunta, maailman ykkösluokassa sovelluksissa ja tietoteollisuudessa

Suomen erinomaiset lähtökohdat: koulutus ja tekninen osaaminen tietotekniikan käyttö tietotekniset sovellukset avoin kilpailu telepalveluissa tietoliikenteen infrastruktuuri

TIKAS-työryhmän ehdotukset (valtionvarainministeriö 1995) 1tietotekniikka ja tietoverkot elinkeino- elämän ja julkisen sektorin uudistamisen työvälineiksi 2tietoteollisuudesta Suomen tulevaisuuden tärkeä elinkeino 3tieto- ja viestintätekniikan ammatti- osaamiseen kilpailukuntoa ja huippuja

4tietoyhteiskuntapalvelujen käyttö- mahdollisuudet ja perustaidot kaikille 5Suomen infrastruktuuri kaikilta osin kilpailu- ja palvelukykyiseksi

Teknisten viestimien kehittämisen vaiheet (Winston, B. Misunderstanding Media)

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

MenneisyysTulevaisuus Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi tieteellinen perustietämys esimerkiksi painoteknologiasta, sähkömagneettisista ilmiöistä tai fotokineesistä

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

Ensimmäinen muunnos: idean muodostuminen muuttaa tieteelliset prosessit mahdollisten käytännön ratkaisujen testaamiseksi luovuus, intuitio ja mielikuvitus korostuvat

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

Vaihe 2: prototyypit ‘teknologistit’ alkavat rakentaa laitteita, joiden arvelevat toteuttavan ensimmäisen muunnoksen ideoita

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

Toinen muunnos: odottamaton välttämättömyys prototyypeistä keksintöjä a)muiden teknisten keksintöjen seurauksena, kuten rautatiet -> lennätin b)sosiaaliset paineet, kuten uudenaikaisten yritysten edellyttämät kirjoituskoneet, puhelimet, kopiokoneet c)kaupalliset tarpeet, kuten modeemimarkkinat kotitietokoneiden kehittyessä

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

Vaihe 3: keksintö odottamaton välttämättömyys toimii katalyyttinä, kiihdyttimenä esimerkkejä: kirja, sanomalehti, verkkolehti sähke, teleks, sähköposti puhelin, kännykkä, kommunikaattori laskutikku, mekaaninen laskin, sähköinen laskin, tietokone

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

Kolmas muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen sitkatekijöitä, hidastavat uudisteen käyttöönottoa: a)olemassaolevat sosiaaliset kaavoittumat, kuten viestimien tapakäyttö b)vaikeus kammeta hallitsevassa asemassa oleva pois markkinoilta, kuten Apple vastaan Microsoft c)jo tehdyt investoinnit viestintään, kuten Windows95 vastaan Windows3.1 tai MiniDisc vastaan CD

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

Vaihe 4: tuotanto, spin-off’it, korvaajat uudiste hyväksytään tuotantoon, mutta sitä voidaan muuntaa tai ottaa käyttöön eri tavalla kuin alunperin tarkoitettiin spin-off’it eli sivutuotteet: CD-telineet, Jurassic Parkin sivutuotteet korvaajat: tuote korvautuu paremmalla, kuten mekaaniset laskimet sähköisillä tai Polaroid- pikakamerat videodisceillä tai digikameroilla

MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

Varjotoiminnot, shadow functions David Holzman, Xerox Research Division jokainen tekninen kehitys synnyttää ns varjotoimintoja joita usein yritetään ratkaista teknisesti jolloin syntyy uusia varjotoimintoja

Viestinnän varjotoiminnot kaikki yhteydenpitoon liittyvät häiriöt, jotka estävät henkilöä toimimasta tehokkaasti työssään esimerkki: puhelimen contact - privacy -dilemma