Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT)

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT)"— Esityksen transkriptio:

1 Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT)
Moduuli 1 Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT)

2 Oppimistavoitteet Oppia ymmärtämään ero allogeenisen ja autologisen HSCT:n välillä Oppia tuntemaan erilaiset HSCT:n esihoitotyypit ja syyt niiden käyttämiseksi Oppia tunnistamaan mahdolliset HSCT:hen liittyvät komplikaatiot Oppia tuntemaan yleisimmät tukihoitomuodot ja niiden käyttö klinikassa HSCT, hematopoieettinen kantasolusiirto

3 Hematopoieettinen kantasolusiirto
Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT) Kutsuttiin aiemmin luuydinsiirroksi (BMT) Käytetään multipotentteja hematopoieettisia kantasoluja, jotka ovat peräisin luuytimestä, perifeerisestä verestä tai istukkaverestä Siirto suoritetaan verisolujen muodostuksen palauttamiseksi potilaille, joiden hematopoieettinen järjestelmä on vaurioitunut tai heikentynyt Syöpäpotilaat tarvitsevat HSCT:tä, jotta heidän luuytimensä toiminta palautuisi solunsalpaajahoidon toksisilta vaikutuksilta Potilailla, joilla on ei-maligni tauti, HSCT:n tarkoitus on korvata toimimaton tai heikosti toimiva luuydin HSCT luokitellaan luovuttajan mukaan: Autologinen: solut ovat peräisin potilaan omasta luuytimestä Allogeeninen: solut ovat peräisin toisesta sukua tai ei-sukua olevasta henkilöstä, jonka HLA on yhteensopiva potilaan kanssa HSCT:ssä infusoidaan luuytimestä saatuja kantasoluja tarkoituksena palauttaa verisolujen muodostus potilaille, joiden hematopoieettinen järjestelmä on vaurioitunut tai heikentynyt Syöpäpotilailla HSCT:n tarkoituksena on palauttaa luuytimen toiminta solunsalpaajahoidon toksisilta vaikutuksilta; solunsalpaajahoito voidaan antaa ilman koko kehon sädehoitoa (TBI) tai sen kanssa, mikä sallii suurempien ja mahdollisesti tehoavampien solunsalpaaja-annosten käytön Potilailla, joilla on ei-maligneja tauteja, HSCT:n tarkoitus on puolestaan korvata toimimaton tai heikosti toimiva luuydin Allogeeniset luovuttajat voivat olla HLA:n suhteen identtisiä, HLA:n suhteen yhteensopivia ei-sukulaisia, HLA:n suhteen osittain yhteensopivia sukulaisia tai istukkaverta Autologista HSCT:tä käytetään sellaisissa syövissä, kuten: Hodgkinin lymfooma Non-Hodgkinin lymfooma Multippeli myelooma Neuroblastooma Sarkooma Itusolusyöpä Allogeenista HSCT:tä käytetään sellaisissa syövissä, kuten: Akuutti lymfosyyttinen leukemia Akuutti ja krooninen myelogeeninen leukemia Myelodysplastinen oireyhtymä Allogeeninen HSCT on myös indikoitu käytettäväksi ei-maligneissa hematologisissa taudeissa, immuunipuutostaudeissa ja geneettisissä taudeissa, joita ovat esimerkiksi: Vakava aplastinen anemia, Fanconin anemia, talassemia, sirppisoluanemia, Diamond-Blackfan anemia, Chediak-Higashin oireyhtymä, krooninen granulomatoosi, synnynnäinen neutropenia SCID-oireyhtymä, Wiskott-Aldrichin oireyhtymä, funktionaalinen T-solutauti Adrenoleukodystrofia, metakromaattinen leukodystrofia, Hurlerin oireyhtymä, Hunterin tauti Lähteet Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63 HLA, ihmisen leukosyyttiantigeeni; IV, laskimoon; SCID, SCID-oireyhtymä Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63

4 Autologinen vs. allogeeninen HSCT
Autologinen siirto Allogeeninen siirto Määritelmä Kantasolut kerätään potilaan omasta verestä tai luuytimestä Kantasolut saadaan HLA-yhteensopivasta sukua tai ei-sukua olevasta luovuttajasta Indikaatiot Leukemiat, lymfoomat, multippeli myelooma Tietyn tyyppiset leukemiat, lymfoomat ja muut luuydinsairaudet Edut Ei hyljintäriskiä Luovuttajasolut voivat mahdollisesti hyökätä jäljellä olevien syöpäsolujen kimppuun (graft versus cancer -vaikutus) Haitat - Keräyksessä kantasolujen joukkoon voi jäädä syöpäsoluja - Syöpäsolut voivat ehkä kyetä välttämään immuunijärjestelmän - Hyljintäriski - Luovuttajasolut voivat mahdollisesti hyökätä potilaan elimistöä vastaan (käänteishyljintätauti) - Suurentunut infektioriski Käytöt Verisolujen tuoton palauttaminen hematopoieettisen järjestelmän syöpien hoidossa käytettyjen suurten solunsalpaaja-annosten jälkeen Hematopoieettisen järjestelmän korvaaminen potilailla, joilla on hankittu tai synnynnäinen tauti, ja yleisemmin graft versus cancer -vaikutuksen käyttämiseksi Autologisessa HSCT:ssä käytetään potilaan omasta luuytimestä saatuja soluja kun taas allogeenisessa HSCT:ssä käytetään toisen luovuttajan soluja1 Allogeenisessa HSCT:ssä HLA:n yhteensopivuus on tärkeämpää kuin elinsiirrossa, koska hyljintä tapahtuu molempiin suuntiin: potilas voi hylkiä siirrettä ja päinvastoin, siirre potilasta, jolloin puhutaan käänteishyljintätaudista2 Noin 15–30 % potilaista, jotka saavat lähetteen allogeeniseen HSCT:hen, on ainakin yksi sopiva HLA-identtinen sisarusluovuttaja. Jos potilaalla ei ole sopivaa luovuttajaa perheessä, etsitään hänelle HLA-yhteensopiva ei-sukulaisluovuttaja2 Potilaille, joille ei löydy HLA-yhteensopivaa luovuttajaa, voidaan vaihtoehtoisesti käyttää osittain yhteensopivaa luovuttajaa (esimerkiksi toista vanhemmista)2 Epätäydellinen yhteensopivuus aiheuttaa ongelmia, kuten siirteen hyljinnän, infektion ja taudin uusiutumisen johtuen vähentyneestä käänteishyljintäaktiivisuudesta luovuttajan lymfosyyttien loppuessa ja immuunijärjestelmän huonosta palautumisesta2 Käänteishyljintävaikutukset haploidenttisen HSCT:n jälkeen riippuvat osaksi luonnollisten tappajasolujen (NK) alloreaktiivisuudesta. NK-solut vuorovaikuttavat kohdesolujen kanssa monimutkaisella systeemillä, johon ottaa osaa useita immuunireaktioita lisääviä ja vähentäviä signaaleja2 Allogeenisen HSCT:n suurin infektioriski aiheutuu aiemmista infektioista, joita potilaalla on ollut. Nämä infektiot tulevat usein uudelleen esiin allogeenisen siirron jälkeen johtuen potilaalle annetuista immunosuppressiivisista lääkkeistä. Luovuttaja aiheuttaa pienemmän infektioriskin, koska hänet testataan ennen kantasolujen luovuttamista3 Lähteet Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63 Passweg JR et al. Swiss Med Wkly 2012;142:w13696 American Cancer Society - Stem Cell Transplants. Luettavissa osoitteessa lisätty helmikuussa 2014 Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63; Passweg JR et al. Swiss Med Wkly 2012;142:w13696; American Cancer Society - Stem Cell Transplants. Luettavissa osoitteessa lisätty helmikuussa 2014

5 HSCT:tä varten tarvitaan esihoitoa
Ennen HSCT:tä potilaat saavat esihoitoja, jotka suoritetaan solunsalpaajilla yhdessä sädehoidon kanssa tai ilman sitä Autologisen HSCT:n esihoidolla on tarkoitus hävittää tauti Allogeenisen HSCT:n esihoidolla on tarkoitus: Hävittää tauti Saada potilaalle aikaan immunosuppressio käänteishyljintäreaktion aiheuttaman hyljinnän estämiseksi Muodostaa luuytimeen sopiva mikroympäristö luovuttajan kantasolujen siirtämiseksi Esihoitojen tarkoituksena autologisessa HSCT:ssä on antaa solunsalpaajaa kasvaimeen välittämättä luuydintoksisuudesta, mutta samalla niin, että ei-hematologisten elinten toiminta säilyy1 Esihoitojen keskeinen päämäärä on taudin saaminen kuriin pitkäkestoisesti. Se on tärkein tavoite syöpäpotilailla, mutta on myös erittäin tärkeä taudeissa, joille on ominaista luuytimen liikakasvu, esimerkiksi talassemiassa2 HSCT palauttaa luuytimen toiminnan ja lyhentää aplastista aikaa1 Allogeenisessa HSCT:ssä immunosuppression tarve lisääntyy HLA-eroavuuden lisääntyessä2 Lähteet Passweg JR et al. Swiss Med Wkly 2012;142:w13696 Gratwohl A & Carreras E. Principles of conditioning, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 122–37 Histologinen leike luuytimestä Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63; Passweg JR et al. Swiss Med Wkly 2012;142:13696; Gratwohl A & Carreras E. Principles of conditioning, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 122–37

6 Sädehoitoa saava potilas
Esihoitotyypit Esihoidot ovat keskeisessä roolissa HSCT:ssä, ja niitä tarvitaan taudin saamiseksi kuriin pitkäkestoisesti Perinteisesti HSCT:tä varten käytettiin myeloablatiivisia esihoitoja Myeloablatiiviset hoidot tuhoavat luuytimen ja sellaisia hoitoja ovat: Koko kehon sädehoito korkealla annoksella (8–10 Gy) Solunsalpaajahoito busulfaanilla ja syklofosfamidilla Näihin hoitoihin liittyy kuitenkin merkittävä sairastuvuus ja kuolleisuus Tämän vuoksi on kehitetty ei-myeloablatiivisia ja kevennettyjä esihoitoja Koko kehon sädehoito korkealla annoksella on huonosti siedetty ja siihen liittyy vakavaa toksisuutta, joka aiheuttaa interstitiaalikeuhkokuumetta ja voimakasta pahoinvointia ja oksentelua. Näiden vaikutusten vuoksi on kehitetty menetelmiä, joilla kokonaisannos annetaan osina tai sitä voidaan pienentää Solunsalpaajahoito busulfaanilla ja syklofosfamidilla on yleisimmin käytetty myeloablatiivinen hoito, jossa ei käytetä koko kehon sädehoitoa. Näiden solunsalpaajalääkkeiden metaboliatuotteet lisäävät kuitenkin kuolleisuutta Näiden myeloablatiivisten hoitojen aiheuttama melkoinen sairastuvuus ja kuolleisuus on johtanut siihen, että niiden käyttö on rajoitettu nuoriin potilaisiin (alle 50-vuotiaille), joilla ei ole muita tauteja Lähteet Shi M et al. Blood Lymphat Cancer 2013;3:1–9 Sädehoitoa saava potilas Gy, Gray (absorboitunut säteilyannos) Shi M et al. Blood Lymphat Cancer 2013;3:1–9

7 Kevennetyt esihoidot ja ei-myeloablatiiviset hoidot
Nämä esihoidot on kehitetty sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi Koko kehon sädehoito matalalla annoksella (2–3 Gy) fludarabiinin kanssa tai ilman Muut solunsalpaajat, kuten busulfaani tai sytarabiini ja idarubisiini yhdessä fludarabiinin kanssa Treosulfaani busulfaanin sijasta Uusia hoitoja: Laaja imusolmukkeiden sädehoito Monoklonaaliset vasta-aineet Radioimmunoterapia Koko kehon sädehoito matalalla annoksella on helppo ja miellyttävä toimenpide. Solunsalpaaja fludarabiinia lisätään siirteen hyljintäriskin vähentämiseksi. Sädehoito matalalla annoksella yhdessä fludarabiinin kanssa on eräs yleisimmin käytetty esihoito FAI on hoito, jossa fludarabiini yhdistetään alkyloivien aineiden sytarabiinin ja idarubisiinin kanssa. Alkyloivat aineet sitovat DNA:han alkyyliryhmän aiheuttaen siihen vaurioita. Fludarabiini voidaan myös yhdistää busulfaanin kanssa ja käyttää matalina annoksina. Treosulfaania on käytetty busulfaanin sijasta heikossa kunnossa olevilla potilailla, koska se ei ole yhtä toksista ja sillä on vähemmän haittavaikutuksia Laajaa imusolmukkeiden sädehoitoa (sädetetään imusolmukkeet, kateenkorva ja perna) käytetään sädehoidon toksisuuden vähentämiseksi ja kriittisten elinten suojaamiseksi Solupinnan proteiineja tunnistavilla monoklonaalisilla vasta-aineilla on positiivisia vaikutuksia. Alemtutsumabin (Campath) on havaittu olevan tehokas ja turvallinen kevennetyissä esihoidoissa, ja rituksimabia (Rituxan/MabThera) käytetään sekä myeloablatiivisissa hoidoissa että kevennetyissä esihoidoissa Radioimmunoterapiassa käytetään vasta-aineisiin sidottuja radioaktiivisia isotooppeja, jotka kulkeutuvat suoraan kohteena olevien syöpäsolujen pinnalle, mikä johtaa syöpäsolujen jatkuvaan sädealtistukseen matalalla annoksella ilman toksisuuden lisääntymistä Lähteet Shi M et al. Blood Lymphat Cancer 2013;3:1–9 Shi M et al. Blood Lymphat Cancer 2013;3:1–9

8 HSCT:hen liittyy paljon komplikaatioita
Gramnegatiiviset bakteerit Esihoidon toksisuus Hemorraginen kystiitti Engraftment-oireyhtymä Diffuusi alveolaarinen verenvuoto Hemorraginen kardiomyopatia Ennen siirtoa Vähän siirron jälkeen Myöhemmin siirron jälkeen Grampositiiviset bakteerit Aspergillus, Candida Cytomegalovirus-infektiot Vesirokkovirus (Varicella zoster) Krooninen GvHD Idiopaattinen pneumonia Akuutti munuaisen vajaatoiminta (Päivä 0 = siirto) (Päivä 30) (Päivä 100) Viikkoa siirron jälkeen Obliteroiva bronkioliitti Maksan veno-okklusiivinen tauti Akuutti käänteishyljintätauti (GvHD) -1 1 2 3 4 5 8 12 16 20 Hematopoieettisen kantasolusiirron komplikaatioiden aikajärjestys HSCT-potilaat tarvitsevat usein tehoseurantaa tai kehittynyttä tukihoitoa HSCT:hen liittyvät komplikaatiot voidaan luokitella niiden esiintymisajan perusteella: Ennen siirtoa, päivästä 0 päivään 30 siirron jälkeen Vähän siirron jälkeen, päivinä 30–100 siirron jälkeen Myöhemmin siirron jälkeen, yli 100 päivää siirron jälkeen HSCT:hen liittyvät komplikaatiot voidaan luokitella myös niiden syyn perusteella: Esihoitoon liittyvä toksisuus Immunosuppressio Luovuttajan solujen aiheuttama toksisuus Vastaanottajan (potilaan) solujen aiheuttama toksisuus Taustalla olevan syövän uusiutuminen Lähteet Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63 Muokattu lähteestä Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63

9 Neutropenia, käänteishyljintätauti (GvHD) ja infektio ovat hoitoa vaativia tärkeitä komplikaatioita
HSCT:hen liittyvät komplikaatiot vaativat estolääkitystä tai hoitoa: Kasvutekijät (esimerkiksi GCSF) Neutropenia Immunosuppressiiviset lääkkeet (esimerkiksi kortikosteroidit, syklosporiini) GvHD Koska esihoitojen tarkoitus on luuytimen toiminnan suppressoiminen, valkosolujen määrä vähenee. Usein havaitaan neutropenia (neutrofiilien vähäinen määrä). Kasvutekijöiden antoa potilaalle suositellaan verisolujen muodostumisen nopeuttamiseksi, infektiomäärien vähentämiseksi, sairaalajakson lyhentämiseksi ja hoitomenojen mahdolliseksi alentamiseksi1,2 GvHD on allogeenisen HSCT:n vakava komplikaatio, jossa luovuttajan immuunisolut hyökkäävät isännän kudosta vastaan. Immunosuppressiivista hoitoa annetaan sellaisella tasolla, joka osittain suppressoi immuunijärjestelmää GvHD:n estämiseksi, mutta joka samalla maksimoi graft versus cancer -vaikutuksen. Kortikosteroidit, syklosporiini, takrolimuusi, mykofenolaattimofetiili ja metotreksaatti ovat tavallisimmin käytettyjä immunosuppressiivia lääkkeitä. Vaihtelut niiden formulaatioissa, hyötyosuudessa, terapeuttisissa tasoissa yhdessä lääkkeiden vuorovaikutusten kanssa voivat lisätä toksisuutta. Siirteen hyljintä voi tapahtua johtuen lääkkeen riittämättömästä terapeuttisesta annoksesta2 HSCT:tä saavat potilaat, joiden vastustuskyky on heikentynyt, ovat alttiita vakaville infektioille. Ne selittävät noin 20 % HSCT:n jälkeen tapahtuvista kuolemista, joista useimmat tapahtuvat ensimmäisen 100 vuorokauden aikana siirron jälkeen. Usein esihoidon jälkeisessä neutropeniavaiheessa esiintyviä bakteeri-infektioita varten annetaan antibioottiestolääkitystä. Sienilääkkeitä käytetään estolääkityksenä (yleisesto), empiirisesti (esimerkiksi neutropeenisilla potilailla, joiden kliiniset ja laboratoriolöydökset ovat negatiivisia), ja ennaltaehkäisevästi (esimerkiksi potilailla, joilla on suuri riski sairastua hengenvaaralliseen tautiin ennen sen havaitsemista kliinisesti). Estolääkitystä Pneumocystis carinii -alkueläimen aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan trimetopriimilla ja sulfametoksatsolilla suositellaan kaikille potilaille, jotka saavat allogeenisen HSCT:n. Estolääkitystä tai ennaltaehkäiseviä lääkkeitä suositellaan potilaille, joilla on suuri riski saada virustauti, kuten cytomegaloviruksen, Epstein-Barr-viruksen, herpes simplex -viruksen, varicella zoster -viruksen ja hengitystieviruksen aiheuttama tauti, tai joilla jo on sellainen2 Lähteet Masszi T & Mank A. Supportive Care, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 156–74 Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63 Mikrobilääkkeet (esimerkiksi antibiootit, sienilääkkeet) Infektio GCSF, granulosyyttipesäkkeitä stimuloiva tekijä; GvHD, käänteishyljintätauti Saria MG et al. Clin J Oncol Nurs 2007;11:53–63; Masszi T & Mank A. Supportive Care, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 156–74

10 HSCT solunsalpaajahoidon jälkeen vaatii tukihoitoa
Useat HSCT:n jälkeen esiintyvät kliiniset ongelmat vaativat usein tukihoitoa Heikentynyt ravitsemustila Mukosiitti Tukihoito Heikentynyt ravitsemustila on negatiivinen ennustetekijä Potilaalle annetaan tavallisesti HSCT:n jälkeen ennaltaehkäisevästi ravintoa suoneen Yleisimmät ravinnonannon komplikaatiot liittyvät keskuslaskimokatetriin, niitä ovat esimerkiksi infektiot, tromboembolia, obstruktio, katetrin irtoaminen ja vuoto Mukosiitti on tärkeä kliininen ongelma ja siihen liittyy systeemisen infektion riski Monet potilaat tarvitsevat narkoottista kipuhoitoa Potilaiden tulisi käyttää pehmeää hammasharjaa Osoitus limakalvoja suojaavien aineiden hyödyistä on heikko Pahoinvoinnilla on suuri vaikutus elämänlaatuun solunsalpaajahoidon jälkeen Tämä on pelätyin haittavaikutus Tähän käytetään normaalisti estolääkityksenä serotoniinireseptoriantagonisteja ja deksametasonia Lähteet Masszi T & Mank A. Supportive Care, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 156–74 Pahoinvointi Masszi T & Mank A. Supportive Care, teoksessa: Apperley J, Carreras E, Gluckman E Masszi T, toim. ESH-EBMT Handbook on Haematopoietic Stem Cell Transplantation. Genova: Forum Service Editore, 2012; 156–74; Chemotherapy Induced Nausea & Vomiting; A Nurse’s Perspective. Luettavissa osoitteessa lisätty helmikuussa 2014

11 HSCT – yhteenveto Autologisessa HSCT:ssä käytetään potilaan omasta luuytimestä saatuja kantasoluja; allogeenisessä HSCT:ssä käytetään sukulaisen tai ei-sukulaisen luovuttamia kantasoluja Autologisessa HSCT:ssä ei ole hyljintäriskiä, vaarana on kuitenkin syöpäsolujen siirtyminen kantasolujen ohella Allogeeninen HSCT voi saada aikaan hyödyllisen graft versus cancer -vaikutuksen; se aiheuttaa kuitenkin myös siirteen hyljintäriskin ja käänteishyljintätaudin riskin Ennen HSCT:n suorittamista tarvitaan esihoito taudin hävittämiseksi, hyljinnän estämiseksi tai siirteen asettumisen onnistumiseksi Kevennetyillä esihoidoilla yritetään vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta HSCT:hen ja esihoitoon liittyy useita komplikaatioita, kuten neutropenia, mukosiitti ja pahoinvointi, jotka vaativat hoitoa ja tukihoitoa

12 Itsearviointikysymyksiä
Mikä seuraavista ei ole riski autologisessa HSCT:ssä? Syöpäsolujen kerääminen Käänteishyljintätauti Syöpä voi välttää siirretyt solut Vastaus: Käänteishyljintätauti ei ole riski autologisesssa HSCT:ssä

13 Itsearviointikysymykset
Mainitse kolme syytä, miksi esihoitoja tarvitaan ennen HSCT:n suorittamista? Vastaus: Esihoitoja tarvitaan taudin hävittämiseksi, luuytimen suppressoimiseksi tai luovuttajan solujen hylkimisen estämiseksi

14 Itsearviointikysymykset
Mikä ero on myeloablatiivisilla ja ei-myeloablatiivisilla esihoidoilla? Vastaukset: Kevennetyt esihoidot tai ei-myeloablatiiviset hoidot ovat vähemmän aggressiivisia kuin myeloablatiiviset hoidot, jotka tuhoavat luuytimen

15 Itsearviointikysymyksiä
Immunosuppressiivisia lääkkeitä, kuten kortikosteroideja, annetaan HSCT:n liittyvän tilan hoitamiseksi. Mikä se tila on? Neutropenia Käänteishyljintätauti Infektio Vastaus: Immunosuppressiivisia lääkkeitä, kuten kortikosteroideja, annetaan käänteishyljintätaudin hoitamiseksi, jossa allogeeninen siirre hyökkää isännän kudoksia vastaan

16 Itsearviointikysymyksiä
Mitä näistä HSCT:n annon jälkeen esiintyvistä kolmesta kliinisestä ongelmasta potilaat pelkäävät eniten? Heikentynyttä ravitsemustilaa Pahoinvointia Mukosiittia Vastaus: Potilaat pelkäävät eniten pahoinvointia ja sillä on suuri vaikutus elämänlaatuun


Lataa ppt "Hematopoieettinen kantasolusiirto (HSCT)"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google