LPP15K Henna, Sanna, Siiri, Sonja R.

Esitys aiheesta: "LPP15K Henna, Sanna, Siiri, Sonja R."— Esityksen transkriptio:

1 LPP15K Henna, Sanna, Siiri, Sonja R.
Lapsi ja 1800-luvulla LPP15K Henna, Sanna, Siiri, Sonja R.

2 Jean-Jacques Rousseau (1712-1778)
Ranskalainen valistusfilosofi, edusti luonnonmukaisia kasvatuksen periaatteita Ensimmäinen aikansa lapsikeskeinen ajattelija  nykypäivän ”vapaa kasvatus” Lapsen kehityksen vaiheet: 0-12v.  lapsi ei kykene monimutkaiseen ajatteluun 12-15v. lapsen järki alkaa kehittyä 15v.+  lapsi alkaa kehittyä aikuiseksi ”Kaikki on hyvää lähtiessään Luojan käsistä, kaikki huononee ihmisen käsissä.”

3 Rousseau – modernin kasvatustieteen isä
Kuuluisin teos: Èmile (1762) Teos kertoo nuoren Èmile-pojan kypsymisestä Rousseaun kasvatuksessa Maaseutu, ei kaupunki  maaseudulla on luonnon rauha ja tila, joista seuraa kasvatuksen tavoite: oppia elämään oikein Èmile-teos ja Rousseaun ajatukset nousivat suosioon vasta 1900-luvun alussa  moderni kasvatustiede syntyi

4 Teollistumisen myötä lapsityövoiman käyttö lisääntyi
Teollistuminen johti yhteen teollisen aikakauden suurimmista epäkohdista, kun hiilikaivoksiin ja tehtaisiin pestattiin jopa alle 10v. lapsia tekemään pitkää työpäivää. Myös lapsien työpanosta tarvittiin ja he toivat kaivattua rahaa köyhiin koteihin. Lapsityövoiman katsottiin olevan halpaa (puolet vähemmän kuin naisilla) ja lapset oli helppo nöyrinä pakottaa vaikeisiin työolosuhteisiin sillä tottelemattomuus johti töiden päättymiseen. 1800-luvun puolivälissä Englannissa työoloihin puututtiin säännöstelemällä naisten ja lasten työpäivän pituudeksi 10 tuntia. Lapsityövoiman käyttö oli yleistä Englannin tekstiilitehtaissa 1800-luvulla. Lapset mahtuivat parhaiten pienille kaivoskäytäville

5 Lasten työskentely Suomessa
Työnteko kuului lapsuuteen Pientenkin lasten työntekoa pidettiin itsestään selvänä Työnteko aloitettiin 5-vuotiaana pikkuaskareilla ja 10-vuotiaana siirryttiin vaativimpiin työtehtäviin Tytöille ja pojille erilaiset työtehtävät

6 Yleistä Suomessa eläneiden lasten elämästä
Perhekäsitys oli erilainen 1700-luvulla, perheeseen kuului koko sukupiiri ja jopa palvelijat Lapsia oli yleensä perheissä monta, omien lapsien lisäksi myös orpoja kasvattilapsia Kuolema oli lapsen elämässä läsnä 1750 vuoden tienoilla alle 1-vuotiaista n. joka viides menehtyi 1800-luvun lopulla lapsikuolleisuus laski 15%

7 Huutolaislapset Huutolaislasten elämä oli Suomessa useimmiten onnetonta. Lapset pakotettiin töihin, eikä heille suotu rakkautta. Kohtelu oli välillä julmaa: Piiskaus ja tukasta repiminen Sängyn tilalla oli usein puulaatikko, höyläpenkki tai lattia. Sairastumisesta ei välitetty jolloin ruuankin tarjoaminen saattoi jäädä kokonaan. Lapsia pidettiin nälässä. Jotkut karkasivat kerjuulle saadakseen jotain syötävää. Jossakin perheessä lapsille puhuttiin vain välttämätön. Lapset pakotettiin navetta- tai peltotöihin, ja he tekivät pitkiä työpäiviä koulun ohella. Paimenessa kuljettiin syyskuuraisessa maassa paljain jaloin. Niin pojat kuin tytötkin koettivat lämmittää pissallaan jalkojansa.

8 Kansakoulut Euroopassa oltiin 1800-luvun alussa laajasti kiinnostuneita kansanopetuksesta. Suomessa ei kehitetty kansakouluja sillä niin ei tehty Venäjälläkään, jonka alaisuudessa Suomi oli silloin. Suomessa lasten kouluun menemistä vastustettiin, koska se oli liian kallista. Todellisuudessa pelättiin, että koulun käynti vieroittaisi lapset työnteosta Osassa perheistä lapset tekivät töitä koulun ohella

9 Suomalaisten lasten lelut ja leikit
Kavereita maaseutuyhteisössä oli lähellä, leluja sen sijaan ei juuri ollut Lelut kerättiin luonnosta ja leluina toimi kivet, kävyt, kaarna ja puu Vanhoja itsetehtyjä leluja olivat esim. Helistimet Hyrrät Pallot Pillit Räsynuket Lapset matkivat leikeissään aikuisten maailmaa Häät, hautajaiset, kirkonmenot

10 Kuritus Lapsia koskeva lainsäädäntö on kehittynyt länsimaissa eri tahtiin. Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä lasten oikeuksissa ja niiden laajentamisessa. Suomessa lasten ruumiillista kuritusta ei kauhisteltu, se kuului kasvatukseen Lasta kasvatettiin sisukkuuteen ja säästävyyteen Esim. tukistaminen, risun antaminen

11 Neuvoja lapsille 200 vuotta sitten, kuinka käyttäytyä kotona:
Kumarra aina, kun astut kotiin: riisu heti ulkovaatteesi. Älä koskaan pidä hattua päässäsi kotona, äläkä erikoisesti Vanhempiesi tai Vieraitten läsnä ollessa. Älä koskaan istu Vanhempiesi läsnä ollessa ellei sinua pyydetä istumaan: älä silloinkaan, vaikka läsnä ei olisi Vieraita. Aina kun näet Vanhempasi vaikka ohikulkiessasi, olkoot he yksin tai seurassa, kumarra heille. Jos haluat puhua Vanhemmillesi mutta huomaat heidän keskustelevan toisten kanssa, vetäydy pois ja toimita asiasi vasta jälkeenpäin: jos sinun kuitenkin on aivan välttämätöntä puhua, tee se kuiskaten. Aina puhutellessasi Vanhempiasi käytä kunnioittavaa puhuttelusanaa Herra tai Rouva. Kumarra aina lähestyessäsi Vanhempiasi. Älä väitä Vanhempiesi käskyjä vastaan äläkä viivyttele niiden täyttämisessä. Älä mene ulos ilman Vanhempiesi lupaa: ja tule takaisin käskettyyn aikaan. Kestä nöyrästi, vastaanpanematta ja murjottamatta Vanhempiesi moitteet ja rangaistukset vaikka ne sattuisivatkin olemaan vääriä ja ansaitsemattomia. (Utrio-Helakisa, K. ja Harjanne: Laps Suomen)

12 Lähteet: ( ) Jacques_Rousseau_(painted_portrait).jpg ( ) ( ) ( ) ( ) ce=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=huvQVP6ZFef- ygPRtYG4Cw&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=%C3%88mile+rousseau&imgd ii=_&imgrc=V0FA1ASxKWA7RM%253A%3Bm3Aap1VLBnDT7M%3Bhttp%253A%252 F%252Fwww.memo.fr%252FMedia%252FEmile_JJ_Rousseau.jpg%3Bhttp%253A%2 52F%252Fwww.rousseau-emile.wg.am%252Fliteratur.html%3B385%3B311 ( ) ( )

13 Lähteet: Kirja: Lapsuus erityinen elämänvaihe s.10: Kurvinen Auli, Neuvonen Sohvi, Silvén Tuula, Vartiainen Jari, Vihunen Riitta ja Vilén Marika elamassa.html myytiin-lapsia-orjiksi/ ( ) ( ) ( ) 0CEwQFjAH&url=https%3A%2F%2Fjyx.jyu.fi%2Fdspace%2Fbitstream%2Fhandle%2F %2F 12782%2Fninaihan.pdf%3Fsequence%3D1&ei=-hLRVObzGon4ywOrmYCgBg&usg=AFQjCNF- VK5bUHrG_7Gqv4vY1F_6yJqmrA&bvm=bv ,d.bGQ ( ) ( )