Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Suomi luvulla s
2
1970-luvun ulkopolitiikka
1970-luvulle tultaessa Suomi torjui jyrkemmin NL:n vaatimukset sotilaallisesta yhteistyöstä ja korosti puolueettomuutta ja sovittelijan roolia maailmanpolitiikassa: ”Suomi on lääkäri, ei tuomari” Kekkosen tähtihetki oli ETYK-kokous 1975, jossa hän isännöi Euroopan maiden sopimusta turvallisuus- ja talousyhteistyöstä (Itä- ja Länsi-Euroopan maat lupasivat kunnioittaa valtioiden rajoja ja lisätä talousyhteistyötä)
3
ETYK Finlandia-talolla: Helmut Schmidt, Erich Honecker, Gerald Ford ja Bruno Kreisky
4
Kekkosen valtakausi Suomen talous kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen, mutta nojasi vahvasti NL:n bilateraaliseen kauppaan Länsi-Euroopassa perustettiin talousliittoja (EEC, Efta), joihin Suomi halusi mukaan: pelkäsi menettävänsä metsäteollisuuden markkinoita NL oli jäsenyyksille kylmäkiskoinen, mutta lupautui lopulta Efta:n ulkojäsenyyteen (Finn-Efta 1961) ja v EEC-sopimukseen Kekkosen mahti oli voimakasta 1970-luvun lopulla, v vaaleissa kaikki puolueet tukivat häntä poikkeuslailla (taustalla ns. Zavidovo-vuoto) ja v hänet valittiin ylivoimaisesti presidentiksi, kausi loppui kuitenkin v sairastumiseen
5
Hietaniemen hauta
6
Suomettuminen luvuilla alettiin lännessä ivalliseen sävyyn puhua ”suomettumisesta”, Finnlandisierung. Suomi virallisesti itsenäinen, mutta joutui huomioimaan naapurivaltion päätöksenteossa Suomi huomioi NL:n myös sisäpolitiikassa, mm. hallitusta muodostaessa (Kokoomus hallituksen ulkopuolella) Poliitikkojen menestyminen edellytti suhteita neuvostodiplomaatteihin (ns. kotiryssäjärjestelmä ja Moskovan kortti) Jopa yhteydet salaiseen poliisiin: ns. Tiitisen lista DDR:n Stasi-yhteyksistä Itsesensuuri: koulukirjoissa, YLE:ssä (TV & radio) ym. ei saanut kritisoida NL:a, sävy usein propagandistinen (mm. ”Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden”) Suomettuminen toisaalta menestyksekästä: idänkauppa kannattavaa, suhteet rauhanomaiset, sosialistista NL:a ei oikeasti ihailtu
7
Lumedemokratia (2009)
8
NL:n hajoaminen ja EU-jäsenyys
Kekkosen jälkeen presidentiksi tuli Mauno Koivisto, joka pyrki karsimaan presidentin valtaoikeuksia Koivisto jatkoi varovaista NL-politiikkaa, jopa NL.n hajoamiseen saakka: Suomi ei tukenut esim. Baltian maiden itsenäistymistä 1991, eikä uskaltanut tukea Gorbatsovia v kommunistien vallankaappausyrityksessä Ahtisaaren kaudella Suomi suuntautui länteen: EU-jäsenyys 1995, taustalla taloudelliset - ja turvallisuuspoliittiset syyt
9
Mauno Koivisto
10
1960-70-luvun kulttuuriradikalismi
1960-luvulla heräsi maailmanlaajuinen opiskelijaliike vastustamaan Vietnamin sotaa ym. Suomessa nuoriso kapinoi perinteisiä arvoja (isänmaallisuus, uskonto) vastaan ja kiinnostui vasemmistolaisuudesta Nuori sukupolvi vaati vapauksia, tasa-arvoa ja kannatti pasifismia 1970-luku oli poliittisen vaikuttamisen aikaa: teiniliitto, ympäristöliike ja ns. taistolaiset olivat näkyviä vaikuttajia
11
Harro Koskinen. Sikamessias, Sikapoliisivaakuna
12
Suomen Talvisota 1939-40 ja M.A. Numminen
13
Kom-teatteri
14
Taistolainen Agit Prop -lauluyhtye
15
Koijärvi-liike rakentaa patoa järven kuivattamista vastaan
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.