Varautumiskeinot prosessiturvallisuuden parantamiseksi

Esitys aiheesta: "Varautumiskeinot prosessiturvallisuuden parantamiseksi"— Esityksen transkriptio:

1 Varautumiskeinot prosessiturvallisuuden parantamiseksi
Prosessiteollisuuden riskienhallinta Aalto-yliopisto, Kemian laitetekniikka DI Kirsi Kavonius-Hietanen Prosessiturvallisuusasiantuntija Neste Oil

2 Varautumiskeinot prosessiturvallisuuden parantamiseksi
Luennon sisältö: Perusperiaatteet prosessiturvallisuuden takaamiseksi Prosessiturvallisuuden johtaminen Käsitteet aktiivinen ja passiivinen varautuminen Passiiviset varautumiskeinot Aktiiviset varautumiskeinot Harjoitus Kirsi Kavonius-Hietanen

3 Perusperiaatteet prosessiturvallisuuden takaamiseksi
Riskit on tunnistettu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riskeihin on varauduttu, mikäli niitä ei voida kokonaan poistaa. Tavoitteena on välttää henkilö- ja ympäristövahinkoja sekä ehkäistä kohtuuttoman pitkiä tuotantokatkoja ja omaisuuden menetyksiä. Prosessilaitoksen tulee olla toiminnan harjoittajan kannalta riittävän turvallinen ja toimintavarma. Toiminnan harjoittaja määrittelee hyväksyttävän riskitason, johon pyritään erilaisilla varautumiskeinoilla (lainsäädäntö/viranomaiset määrittelee minimin). Yhden turvajärjestelmän häiriö ei saa lamauttaa kaikkia järjestelmiä. Kirsi Kavonius-Hietanen

4 Prosessiturvallisuuden johtaminen
Lähes kaikissa johtavissa kemian teollisuuden yrityksissä on turvallisuuden johtamisjärjestelmä, jonka oleellisen osana on prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmä – Process safety management system PSM Turvallisuutta voi ja pitää hallita (johtaa) – loppujen lopuksi ihmiset tekevät turvallisuuden eivät laitteet. Prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmä koostuu useimmiten erilaisista periaatteista ja ohjeista – elementeistä Useissa maissa viranomaiset edellyttävät tiettyjen elementtien olemassa oloa – Suomessa ja Seveso-direktiivin alaisissa maissa pakollisia ovat Muutosten hallinta ja Prosessin riskien arviointi. Yhdysvalloissa EPA ja OSHA ovat listanneet pakolliset elementit ja niiden minimivaatimukset. Kirsi Kavonius-Hietanen

5 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementit
Vastuut ja tavoitteet turvallisuuden hallintaohjelma turvallisuuspolitiikka, tavoitteet, mittarit, keinot, vastuut ja valtuudet viestintä Prosessitieto ja sen dokumentointi laitosten suunnitteluperusteet prosessien ja laitteiden suunnittelu ajan tasalla oleva tekninen dokumentointi suojausjärjestelmät normaalit ja häiriötilanteet kemikaali- ja terveysriskit Kirsi Kavonius-Hietanen 5

6 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementit
Investointien hallinta ja suunnitteluprosessi investointiprojektien hallinta hankintaprosessi prosessien suunnittelu ja niiden katselmointi riskin arviointi investointiprosessissa turvallisuuden varmistaminen ohjeet, suunnitteluperusteet Siting, plot plan, lay-out – laitosten ja laitteiden sijoittelu! Prosessin riskien hallinta turvallisuusriskien tunnistaminen, riskien arviointi olemassa olevissa laitoksissa riskin vähentäminen vaaratilannevalmius sidosryhmien riskinhallinta liiketoiminnan valinta hyväksyttävän riskin kannalta Kirsi Kavonius-Hietanen 6

7 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementit
Muutosten hallinta muutoksista aiheutuvien turvallisuusriskien hallinta teknologian, laitosten, organisaatioiden, yms muutokset muutosten tunnistaminen !!! Prosessin ja laitteiden luotettavuus (mechanical integrity) suunnittelun luotettavuus kriteerit laitteiden, rakennemateriaalien yms valinnalle vaatimukset valmistukselle ja tarkastukselle asentaminen ennakoiva kunnossapito, tarkastukset ja koestukset hälytysten ja instrumentoinnin hallinta Kirsi Kavonius-Hietanen 7

8 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementit
Inhimilliset tekijät Inhimillinen virhe operaattoreiden / prosessin ja laitteiden yhteensovittaminen Toimintatavat vai suojauslaitteistot pelisäännöt esim. suojausten ohitukselle, käsiajolle Koulutus ja suorituskyky Osaamistason määritteleminen (turvallisuus) Koulutusohjelmat Turvalliset toimintatavat (operointi, kunnossapito) Osaamisen jatkuvuus, kertaukset Tietojen ylläpito Kirsi Kavonius-Hietanen 8

9 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementi
Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta Suuret onnettomuudet Läheltä piti – tapaukset Viestintä vahinkojen ja vaaratilanteiden raportointi, tutkinta, korjaavat toimenpiteet ja seuranta Lait, standardit ja ohjeet toimintaa koskevan lainsäädännön tuntemus Omat standardit, ohjeet ja käytännöt turvallisuusjohtamisjärjestelmä (Seveso) Kirsi Kavonius-Hietanen 9

10 Tyypilliset prosessiturvallisuuden hallintajärjestelmän elementit
Toiminnan arviointi ja korjaavat toimenpiteet (auditointi) Prosessiturvallisuuden auditointi vaatimusten mukaisuuden arviointi korjaavat toimenpiteet ja seuranta Kehitys ja tutkimus oman alan turvallisuuden tietämyksen seuranta Ennakoivien mittareiden kehitys AIChE/CCPS Prosessiturvallisuuden hallinnan elementit Kirsi Kavonius-Hietanen 10

11 Du Pont Process Safety Management
Kirsi Kavonius-Hietanen

12 Aktiivinen ja passiivinen varautuminen
Riskeihin voidaan varautua aktiivisilla ja passiivisilla keinoilla, jotka ovat välillä toistensa vaihtoehtoja ja usein tarvitaan molempia. Luokittelu ei ole yksiselitteinen, useat varautumiskeinot pitävät sisällään molempia elementtejä (esim turva-automaatio). Kohde määrittelee käytettävät varautumiskeinot, usein pitää olla useita erilaisia ja eritasoisia turvajärjestelmiä. Kirsi Kavonius-Hietanen

13 Varautumiskeinot - LOPA (Layers of Protection) Suojautumistasot onnettomuuksien varalle
Pelastuslaitoksen vaaratilannevalmius/vaste Vaaratilanteesta tiedottaminen Laitoksen vaaratilannevalmius/vaste Evakuointi Rajoittaminen Mekaaniset rajoittamiskeinot Rakenteellinen suojaus Automaattiset suojaukset (turva-automaatio) Operaattoreiden rajoittava toiminta Estäminen Mekaaniset suojausjärjestelmät Hälytykset ja operaattoreiden korjaava toiminta Turva-automaatio Ohjaus ja valvonta Prosessin perusohjaus Valvontajärjestelmä (perushälytykset) Operaattoreiden toiminta Prosessi Laitteistot, lay-out, osaaminen, kurinalaisuus, taidot (operointi ja kunnossapito), tarkastusjärjestelmä Kussakin riski-skenaariossa sen toteutumisen estämi-seksi riittää, että yksi suojautumistaso toimii. Koska mikään ei ole täydellistä, pitää tasoja olla monta vikaantumisen varalta ja skenaarioiden erilaisuuden varalta. Yhden turvajärjestelmän häiriö ei saa lamauttaa kaikkia järjestelmiä. Kirsi Kavonius-Hietanen

14 Varautumiskeinot - Rusettimalli
Preventive Barriers Cause Consequence Remediate/recover Barriers Vertaa LOPA edellä. Tämä on sama asia toisin ilmaistuna Top Event Immediate consequences Immediate causes Underlying causes Final Consequences Ennalta ehkäisevät keinot vähentävät ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyttä ja/tai pienentävät sen vaikutuksia. Lieventävät keinot pienentävät ei-toivotun tapahtuman vaikutuksia ja lopettavat eskaloitumisen. Varautumiskeinot (safety barriers) = teknisiä järjestelmiä, joiden avulla estetään onnettomuudet tai lievennetään niiden seurauksia. Eri tasoisia varautumiskeinoja ovat mm: luontainen turvallisuus/sijoittelu, vaaratilanteiden ennalta ehkäisy sekä niiden havaitseminen ja hallitseminen, seurausten rajoittaminen, vaaratilannevalmius Näille voi ja tulee asettaa vaatimuksia toiminnallisuuden (suunnitteluperusteet), haavoittuvuuden ja luotettavuuden suhteen. Kirsi Kavonius-Hietanen

15 Passiivinen varautuminen
Passiivisten varautumiskeinojen päätarkoituksena on antaa aikaa aktiivisten varautumiskeinojen käynnistämiseen. Passiivisten varautumiskeinojen etuna on, että ne eivät tarvitse energia eikä niitä ei tarvitse käynnistää tai testata. Kustannuksiltaan passiiviset ovat usein aktiivisia varautumiskeinoja edullisempia. Haittoina on, että kestävät vain lyhyen ajan eivätkä uusiudu esimerkiksi tulipalon aikana tai sen jälkeen. Laitosten ja laitteiden sijoittelu on yksi tärkeimmistä passiivisista varautumiskeinoista. Kirsi Kavonius-Hietanen

16 Aktiivinen varautuminen
Aktiiviset varautumiskeinot vaativat tapahtuman havaitsemisen ja usein erillisen käynnistämisen ihmisen toimesta. Tärkeisiin aktiivisiin varautumiskeinoihin kuuluu luotettava havaitsemisjärjestelmä. Ilman tapahtuman havaitsemista ei muita aktiivisia varojärjestelmiä osata käynnistää! Aktiivisiin varautumisjärjestelmiin liittyy kunnossapito- ja testaustarve (mahdollisesti jopa velvollisuus). Kirsi Kavonius-Hietanen

17 Passiiviset varautumiskeinot – Prosessilaitoksen sijoituspaikka
Laitoksen sijoituspaikkaa valittaessa selvitetään ympärillä olevat asuin- ja teollisuusalueet, rakennukset, tiet, kaasuputket, jne sekä niistä aiheutuvat riskit. Laitoksen sijoituspaikkaan vaikuttavat myös maaperä, ilmasto sekä kulkureitit. Talouden kannalta vaikuttavat myös logistiikka ja käytettävissä olevat käyttöhyödykkeet. Laitoksen sijoittelua säätelee usein lainsäädäntö (esim Seveso II, Teollisuuskemikaaliasetus,YVA). Kirsi Kavonius-Hietanen

18 Passiiviset varautumiskeinot – Prosessilaitoksen sisäinen sijoittelu
Sijoitussuunnittelun ensisijaisena tavoitteena on turvallisen prosessilaitoksen suunnittelu! Toimivan ja taloudellisen prosessilaitoksen lisäksi sijoitussuunnittelun haasteena on minimoida mahdollisten vuotojen, tulipalojen tai räjähdysten laajuus sekä niistä aiheutuvat vahingot. Riskialttiit prosessit tai niiden osat tulee sijoittaa mahdollisimman kauas ihmisistä, turvajärjestelmistä sekä muista prosesseista. Prosessi, talous ja turvallisuus tasapainossa. Samankaltaiset ja riskeiltään saman tyyppiset prosessit tulee lähtökohtaisesti sijoittaa samalle alueelle. Kirsi Kavonius-Hietanen

19 Passiiviset varautumiskeinot – Sijoittelu - Palovaaralliset alueet
Lähes kaikki palavia aineita käsittelevät laitokset voidaan luokitella palovaarallisiksi alueiksi. Em laitokset tulee jakaa paloalueisiin niin, että vuoto tai tulipalo ei pääse leviämään alueelta toiselle. Paloalueet muodostetaan varaamalla vähintään 6 metriä tilaa tai kulkuväyliä joka puolelle. Yksittäiset paloalueet eivät voi olla kovin suuria ( m2 palokuormasta ja sijoittelun tiiveydestä riippuen). Käytännössä alueen koon määrittävät sijoitussuunnittelun (lähestymis- ja pakoreitit) lisäksi alueen palovesi- ja viemärijärjestelmien kapasiteetit. Kirsi Kavonius-Hietanen

20 Passiiviset varautumiskeinot – Sijoittelu - Laitteiden sijoittelu
Riskialttiit laitteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauas muista laitteista. Pumput, kompressorit ja uunit ovat perinteisesti suuren vuotoriskin laitteita. Suuret tai riskialttiit säiliöt, reaktorit ja kolonnit sijoitetaan niin, että niiden läheisyyteen ei ole mahdollista syntyä lammikko- tai suihkupaloa. Turvallisuuskriittisille laitteille, venttiileille ja säätimille tulee olla turvallinen pääsy. Turvaeristäminen ja hätäpysäyttämisen kannalta tärkeät laitteet, kytkimet ja instrumentit sijoitetaan niin, että ne eivät vaurioidu heti esim tulipalon sattuessa. Kirsi Kavonius-Hietanen

21 Passiiviset varautumiskeinot – Viemäröinti
Viemärijärjestelmällä kerätään ja johdetaan vuotaneet prosessinesteet sekä sade- ja palovedet pois prosessialueilta ja vähennetään näin operointi- ja pelastushenkilöstöön kohdistuvia vaaroja. Viemärijärjestelmään kuuluvat kallistetut ja reunustetut laatat sekä keräilyjärjestelmä eli viemärit, kanavat, keräysaltaat, putkistot ja viemärikaivot, jotka johtavat nesteet sopivaan ja turvalliseen paikkaan käsiteltäväksi. Laattojen kallistusten tulee johtaa nesteet pois laitteiden luota. Reunojen tehtävänä pitää sisällään suurin yksittäinen vuoto. Palavia nesteitä käsiteltäessä tulee laattojen olla palamattomasta materiaalista (betoni). Viemärijärjestelmän tulee tällöin olla suljettu (nestelukot). Viemärit tulee mitoittaa suurimman virtausmäärän perusteella (rankkasade, vuoto tai tulipalo). Kirsi Kavonius-Hietanen

22 Passiiviset varautumiskeinot – Sade- ja palovesien käsittely
Sade- ja palovedet ohjataan viemärijärjestelmän kautta jätevesien käsittelyyn ja puhdistukseen. Tulipalossa syntynyt sammutusvesi tulee sisältämiensä kemikaalien takia käsitellä ennen biologiseen jätevedenpuhdistukseen johtamista. Jätevedenkäsittelyn kapasiteetin tulee vastata palovesijärjestelmän kapasiteettia tai rankkasateiden aiheuttamaan kuormaa. Mikäli näin ei ole, tulee em vedet allastaa vähintään 4 tunnin maksimikuorman varastoimiseksi. Kirsi Kavonius-Hietanen

23 Passiiviset varautumiskeinot – Laitevalinnat
Turvallisuutta voidaan parantaa valitsemalla tarkoitukseen parhaiten soveltuvia laitteita. Pumppujen, kompressoreiden ja venttiilien tiivisteratkaisut voivat vaihdella huomattavasti prosessista riippuen. Laitevalinnassa tulee prosessiteknisten seikkojen lisäksi huomioidaan ainakin seuraavat asiat: Sisällön myrkyllisyys ja vaarallisuus Sisällön ja alueen palovaarallisuus Laitteen palonkestovaatimukset Laitteen tiiveys (vaatimukset) Laitteen todennäköisen rikkoontumistapa. Kirsi Kavonius-Hietanen

24 Passiiviset varautumiskeinot – Tilaluokitukset ja maadottaminen
Tilaluokituksia varten tulee olla tiedossa kaikki alueella käsiteltävät aineet. Tilaluokituspiirustus tehdään ATEX-direktiivin mukaisesti em lähtötietojen perusteella. Tilaluokituspiirustuksen perusteella määritellään kaikille alueella oleville sähkölaitteille tilaluokkavaatimus. Myös mekaanisille laitteille asetetaan ATEX-direktiivissä vaatimuksia. Staattisen sähkön varalta laitteet ja putkistot tulee maadoittaa. Aineiden staattisen sähkön muodostamisen alttius tulee selvittää. Kirsi Kavonius-Hietanen

25 Passiiviset varautumiskeinot – Rakenteiden palosuojaaminen
Laitteita kantavat rakenteet, joiden sortuminen tulipalon aikana aiheuttaisi palon leviämisen uusiin laitteisiin tai uusille alueille, tulee palosuojata. Kantavat rakenteet, joiden sortuminen aiheuttaisi vaaraa pelastushenkilöstölle, tulee palosuojata. Suunnittelun aikana määritellään kullekin palovaaralliselle alueelle rakenteiden yhtenäinen palonkestovaatimus, jota palosuojauksen suunnittelussa noudatetaan. Pistoliekkien lämpösäteilyn intensiteetti on huomattavasti lammikkopaloa tai ns standardipaloa voimakkaampi. Kirsi Kavonius-Hietanen

26 Passiiviset varautumiskeinot – Muu palosuojaaminen
Laitteita ja putkistoa ei yleensä palosuojata. Mikäli muut keinot kuten jäähdyttäminen, turvaeristäminen tai hätätyhjentäminen eivät ole riittäviä, tulee laitteiden palosuojaeristystä harkita. Venttiilit tulee määritellä palonkestäviksi tai suojata mikäli venttiilin toiminta on välttämätöntä vuodon tai tulipalon määrän rajoittamiseksi. Maanpäälliset palovesiputket tulee palosuojata. Turvallisuuden kannalta välttämättömät kaapelit tulee palosuojata. Paloseiniä tai -valleja pitää harkita, jos palo- tai räjähdysvaarallisia laitteita ei voida sijoittaa riittävän turvaetäisyyden päähän. Kirsi Kavonius-Hietanen

27 Passiiviset varautumiskeinot – Varoventtiilit ja räjähdyslevyt
Painelaitteet suojataan tyypillisesti varoventtiilillä, murtolevyllä tai räjähdysluukulla ylipaineistumista vastaan. Mitoitus tehdään pahimman kuviteltavissa olevan skenaarion mukaisesti. Kaikki mahdolliset skenaariot on hyvä käydä systemaattisesti läpi ja dokumentoida tulokset. Nestetäytteiset laitteet suojataan tulipaloa vastaan varoventtiilillä. Kaasutäytteisiä laitteita EI voi suojata varoventtiilillä tulipaloa vastaan, vaan ne tulee suojata muilla keinoin. Sama koskee ylikriittistä sisältöä sekä erittäin raskaita sisältöjä eli sellaisia tilanteita, joissa sisällön höyrystyminen ja kaasujen poistuminen ei vie tulipalon tuomaa lämpöä pois säiliöstä -> metallin ylikuumeneminen ja repeämisriski. Kirsi Kavonius-Hietanen

28 Passiiviset varautumiskeinot – Varopurkausten arvioiminen
Arvioidaan ja dokumentoidaan purkausmäärät ja aineominaisuudet eri skenaarioissa: Suljetut ulosotot Jäähdytysvesikatko Sähkökatko Instrumentti-ilmakatko Kemiallinen reaktio Lämpölaajeneminen Säätöventtiilin vikaantuminen Laitteen mekaaninen rikkoutuminen Lämmönsiirtimen tuubivaurio Ulkopuolinen tulipalo Kirsi Kavonius-Hietanen

29 Passiiviset varautumiskeinot – Varolaitteiden tyypit
Konventionaalinen varoventtiili Palkeellinen varoventtiili Pilot-toiminen varoventtiili Murtolevy Räjähdyslevy Muut Kirsi Kavonius-Hietanen

30 Aktiiviset varautumiskeinot – Aktivoiminen
Aktivointi automaattisesti tai manuaalisesti Automaattisen järjestelmän ongelmana ilmaisimien tai logiikan häiriöt -> turhia hälytyksiä tai vuotoa/tulipaloa ei havaita. Automaattisella järjestelmällä tulee em syystä olla myös manuaalinen vaihtoehto. Manuaalinen aktivointi vaatii ihmisen reagoinnin tilanteeseen. Operaattoreiden koulutus tärkeää, jotta ei tule viivytyksiä ja osataan toimia oikein. Manuaalinen aktivointi voi käynnistää joko automaattisia toimenpiteitä tai vaatia käsioperointia. Kirsi Kavonius-Hietanen

31 Kirsi Kavonius-Hietanen
Aktiiviset varautumiskeinot – Prosessitekniset – prosessin ohjausjärjestelmä Ohjausjärjestelmän avulla toteutetaan prosessin perussäädöt ja mittaukset Ohjausjärjestelmästä on hyvä saada taaksepäin riittävän tarkkaa mittaustietoa esimerkiksi häiriöiden tutkimista varten (jälkikäteen) Mittauksista saadaan operaattoreiden avuksi hälytyksiä. Hälytykset voivat olla joko kiinteitä tai operaattorin aseteltavissa. Hälytysten määrä on hyvä olla rajallinen, jotta tietoa voidaan helposti tulkita Usein myös ns pehmeät lukitukset toteutetaan ohjausjärjestelmässä. Kirsi Kavonius-Hietanen

32 Aktiiviset varautumiskeinot – Prosessitekniset - turva-automaatio
Vaarallisia aineita käsittelevissä prosesseissa on useimmiten ohjausjärjestelmästä täysin erillinen turva-automaatiojärjestelmä. Erillisyys tarkoittaa myös erillisiä mittauspisteitä. Ohjaavan mittauksen (tai piirin muun komponentin) vikaantuminen ei saa johtaa suojauksen virheelliseen toimintaan/toimimattomuuteen. Turva-automaatiojärjestelmällä toteutetaan turvallisuuden kannalta kriittisimmät suojaukset. Turva-automaatiojärjestelmän eheystasolle (SIL/TET) asetetaan vaatimuksia prosessin vaarallisuudesta riippuen. Kirsi Kavonius-Hietanen

33 Aktiiviset varautumiskeinot – Prosessitekniset - turvasulkuventtiilit
Turvasulkuventtiilejä käytetään eristämään laitteita tai laitekokonaisuuksia toisistaan. Turvasulkuventtiilejä voidaan käyttää myös vähentämään ulos vuotavien palavien aineiden määrää vuoto- tai tulipalotilanteessa. Turvasulkuventtiilit tulee asentaa paikkaan, johon on helppo pääsy, esimerkiksi patterirajalle tai säiliön alapuolelle. Turvasulkuventtiilit ja niiden kaapelointi tulee palosuojata mikäli niiden tulee toimia tulipalotilanteessa. Turvasulkuventtiileille asetetaan prosessista riippuen laatuvaatimuksia. Turvasulkuventtiilit voivat toimia automaattisesti tai manuaalisesti. Automaattisesti toimivien osalta on varmistettava, että toiminto ei aiheuta vaaraa prosessissa. Kirsi Kavonius-Hietanen

34 Kirsi Kavonius-Hietanen
Aktiiviset varautumiskeinot – Prosessitekniset - hätäpaineenalennus ja hätätyhjennys Hätäpaineenalennuksella tarkoitetaan palavaa kaasua tai nestettä sisältävän laitteiston paineen alentamista tietyssa ajassa. Painetta alentamalla säiliön metallikuori kestää paremmin tulipalon aiheuttaman ylikuumenemisen. Tarkoituksena on estää seinämän repeäminen. Hätätyhjennyksellä tarkoitetaan (palavaa) nestettä sisältävän säiliön nopeaa tyhjentämistä. Hätäpaineenalennus tai muu suojaus tulipaloa varten tarvitaan, mikäli varoventtiili ei suojaa laitetta tulipalossa. Kirsi Kavonius-Hietanen

35 Aktiiviset varautumiskeinot – Prosessitekniset - hätäalasajo
Prosessista riippuen saattaa olla järkevää toteuttaa täydellinen tai osittainen hätäalasajo turva-automaatiojärjestelmän avulla. Hätäalasajo voi aktivoitua automaattisesti tai se voi vaatia hätäseiskytkimen painamisen. Hätäalasajo tulee suunnitella huolellisesti, niin että sen aktivoituminen ei aiheuta vaaraa esim seuraavalle prosessin osalle. Hätäalasajoa käytetään usein esimerkiksi korkeapaineisissa vedytysyksiköissä tai reaktoreissa, joissa reaktion karkaaminen on mahdollista. Kirsi Kavonius-Hietanen

36 Aktiiviset varautumiskeinot – Kaasunilmaisimet ja paloilmaisimet
Kaasunhaistajien tarkoituksena on tunnistaa kaasuvuotoja, jotka ovat myrkyllisiä tai jotka syttyessään aiheuttaisivat vahinkoa. Kaasunhaistajien sijoittelu on ongelmallista varsinkin ulkona olevissa prosesseissa. Ne tulee sijoittaa paikkoihin, joissa vuodon havaitseminen on todennäköisintä. Kaasunhaistajat ovat oleellisia varhaisen havaitsemisen välineitä. Paloilmaisimet ja -hälyttimet aktivoituvat joko lämmöstä, savusta tai liekistä. Paloilmaisimet voivat olla ongelmallisia ulkona. Kirsi Kavonius-Hietanen

37 Aktiiviset varautumiskeinot – Palovesijärjestelmä
Palovesijärjestelmä koostuu useasta osasta: palovesilähde ja/tai -varasto palovesiputkisto palopostit ja palovesitykit palovesipumput valelujärjestelmät ja vesisuihkut vesisumu, vesisumuseinät vaahtosammutusjärjestelmät Suunnittelussa tärkeänä yleisperiaatteena on, että jokainen osa tai laite on tarvittaessa voitava korvata toisella vastaavalla ilman, että vaadittavan palovesimäärän saatavuus vaarantuu. Kirsi Kavonius-Hietanen

38 Aktiiviset varautumiskeinot – Palovesijärjestelmä - veden tarve
Vesilähteen luotettavuus arvioitava. Mikäli palovettä on varastoitava, vaaditaan usein vähintään 4 tunnin täysmittaiseen kulutukseen riittävä määrä. Palovesijärjestelmän kapasiteetti suunnitellaan suurimman yksittäisen tulipalon perusteella. Vettä tarvitaan paloalueelle jäähdyttämään laitteita sekä sammuttamiseen. Jäähdyttäminen hoidetaan yleensä vedellä. Hiilivetypalojen sammuttaminen ja rajoittaminen tapahtuu yleensä vaahdon avulla (vaatii myös vettä). Kirsi Kavonius-Hietanen

39 Aktiiviset varautumiskeinot – Palovesijärjestelmä - vaatimuksia
Palovesiverkko on rakenteeltaan joko rengas tai ruudukko, jossa jokainen paloalue on renkaan sisällä, ja josta mihin tahansa laitoksen osaan voidaan toimittaa riittävä määrä vettä useasta pisteestä. Palovesi johdetaan alueelle aina vähintään kahta täysin erillistä reittiä pitkin. Palopostit tai -vesitykit tulee sijoittaa niin, että niitä voidaan turvallisesti käyttää palon aikana. Venttiileitä ja paloposteja tulee olla riittävä määrä, jotta yhden palopostin tai -vesitykin menettäminen voidaan kompensoida. Kirsi Kavonius-Hietanen

40 Aktiiviset varautumiskeinot – Palovesijärjestelmä - vaatimuksia
Paloveden pääsyöttöpumput mitoitetaan suurten tulipalojen varalle. Usein rinnalla on myös pienempiä paineen ylläpitopumppuja. Yhden pumpun menettäminen tai sähkökatko ei saa johtaa vaadittua pienempään paloveden syöttömäärään. (Yleensä tarvitaan ainakin yksi dieselkäyttöinen pumppu.) Palovesipumppaamo tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan vesilähteen lähelle. Palovesipumppuja tulee testata säännöllisesti. Kirsi Kavonius-Hietanen

41 Turvallisuuden hallinta Neste Oilissa
Visio: Neste Oil on turvallinen työpaikka Politiikka: Kaikki toimintamme on turvallista meille, naapureille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja ympäristölle Periaatteet: Kaikki vahingot ja tapaturmat ovat estettävissä Olemme kaikki vastuussa omasta ja muiden turvallisuudesta Turvallisuussääntöjä ja -ohjeita on aina noudatettava Turvallisuus on edellytys liiketoiminnassa menestymiselle Kirsi Kavonius-Hietanen