Verenkiertoelimistön toiminnan tarkkailu

Esitys aiheesta: "Verenkiertoelimistön toiminnan tarkkailu"— Esityksen transkriptio:

1 Verenkiertoelimistön toiminnan tarkkailu
Marianne Niinimäki

2 Menetelmät Sekä kotona että laitoshoidossa
Potilaan subjektiiviset tuntemukset Ihon lämpö ja väri Sydämen sykkeen eli pulssin tarkkailu Verenpaineen mittaaminen Sydämen sähköisen toiminnan tarkkailu (EKG)

3 1. Potilaan subjektiiviset tuntemukset
Keskustelemalla potilaan kanssa tuntemuksista ja voinnista Sydämen toimintaan liittyviä: sydämentykytys, ”muljahdukset” (lisälyönnit), puristava, vannemainen rintakipu RR:n liittyviä: huimaus (alhainen), päänsärky (korkea) Missä tilanteissa oireet ilmaantuvat, miten helpottuvat?

4 2. Ihon lämpö ja väri Tarkkailemalla ja tunnustelemalla
Verenkierto hyvä = iho levossa viileä, kuiva, hieman punertava. Fyysisen rasituksen aikana lämmin, kostea, punoittava. Punaiset huulet Verenkierto huono = kalpea tai sinertävä, kylmä hiki, tuntuu kylmältä, paleleminen. Ääreisosissa, esim. jalkaterissä Kuolio eli nekroosi = kylmä, tummanruskea tai musta

5 3. Sydämen sykkeen l. pulssin tarkkailu
Tarkoitetaan valtimoiden rytmistä laajenemista ja palautumista ennalleen sydämen työntäessä verta vasemmasta kammiosta isoon verenkiertoon (pulssiaalto) Saadaan nopeasti tietoa potilaan sydämen lyönneistä, verenkierrosta ja verenpaineesta Samanaikaisesti havainnoitava muitakin verenkierron ja hengityksen tilasta kertovia merkkejä

6 3.a) valmistelu Miten voit lh:na poistaa jännitystä?
Levossa; lepopulssia mitattaessa levännyt vähintään 15 min ennen tunnustelua Jos mahdollista, tilanne rauhallinen ja olo mahdollisimman rentoutunut ja mukava Havainnoi ja kirjaa levottomuus, kipu, pelko, lämmönnousu yms., koska nämä tekijät nopeuttavat pulssia hapentarpeen lisääntymisen seurauksena Miten voit lh:na poistaa jännitystä?

7 3.b) tunnustelu Asetetaan 2-3 sormea valtimolle: huom.! EI peukalolla, yleensä etu- ja keskisormella Kohdista, joissa valtimoa voidaan painaa luuta tai muuta kovaa kudosta vasten Kyseistä kohtaa painetaan kevyesti, liian voimakkaasti painettaessa suoni saattaa litistyä, jolloin sykettä vaikea havaita Pulssia tunnustellaan sekunnin ajan (rytmin säännöllisyys)

8 3.c) tunnustelupaikat Värttinävaltimo = tavallisin, ranteessa peukalon puolella Olkavaltimo = kyynärtaipeen sisäreunalta Kaulavaltimo Ohimovaltimo Reisivaltimo Polvitaivevaltimo Takimmainen säärivaltimo Jalanselän valtimo

9 3.d)tiheys/pulssitaajuus
Vastasyntynyt /min Vauva /min Lapsella (2-6 -vuotias) n /min Koululaisilla (6-12 -vuotias) /min Nuorilla 60-80/min Aikuisella 50-80/min (huom.! Eri lähteet) Matala alle 50 (bradykardia) Korkea yli 90 (takykardia) Pelko, suuttumus, kipu, fyysinen rasitus, anemia, kuume, jotkut sydänsairaudet lisäävät syketiheyttä Jotkut sydänsairaudet hidastavat, mutta myös kestävyysurheilijoilla voi olla hidas

10 3.e)säännöllisyys Tarkkaillaan seuraavatko sykähdykset toisiaan säännöllisin väliajoin Nuorilla syke joskus tihenee sisäänhengityksen aikana ja harvenee uloshengityksen aikana Ekstrasystole eli lisälyönti, yksittäiset vaarattomia (esim. stressin, valvomisen, raskauden aikana)

11 3.f)tasaisuus/voimakkuus
ovatko sykähdykset yhtä suuria? Normaali, hakkaava, heikko, tuntumaton Lisäksi voidaan tarkkailla valtimon jäntevyyttä sekä pulssitilavuutta (esim. lankamaisuus)

12 3.g) kuuntelu Stetoskoopin välityksellä
Sydänäänet kuuluvat rintakehän läpi Stetoskooppi sydämen kärjen kohdalle Myös korvalla voi kuunnella

13 4. Verenpaineen mittaaminen
Verenpaine = suurissa valtimoissa vallitseva paine Mitataan se voima, joka veren virratessa kohdistuu suonen seinämiin Suurimmillaan, kun vasen kammio systolen aikana työntää verta suuriin valtimoihin (systolinen paine eli yläpaine) Pienimmillään juuri ennen systolea (diastolinen paine eli alapaine)

14 4. Verenpaineen mittaaminen
RR-lyhenne käytössä (Riva-Rocci )

15 4. Mittausvälineet Elohopeamittari (pylväsmittari, mansetti, suppilo- ja kalvo-osalla varustettu stetoskooppi, korvaoliivit) Aneroidimittari Digitaalinen automaattimittari

16 4. Mittausolosuhteet RR:n vaikuttavat liikkuminen, ruokailu, tupakointi, alkoholin käyttö, asento, mieliala, vuorokauden aika, ympäröivät olosuhteet (vrt. koti><laitos) Mittaajan vaikutus (rauhallisuus, ystävällisyys, asiallisuus) Mittaajan tietotaito Ohjaus ja neuvonta Ehjät, toimivat välineet

17 4. Verenpainearvot Tavoiteltava < 130/85 mmHg
Lievästi kohonnut 140/90 mmHg Kohtalaisesti kohonnut 160/100 mmHg Huomattavasti kohonnut yli 180/110 mmHg

18 4. Tavallisia virheitä Katso Hoitamalla hyvää oloa s. 177
+ mittaaja/asiakas puhuu mittaamisen aikana + jalat päällekkäin + letkustot solmussa + mittaaja ei laita lukemaa heti ylös tai ei ole rehellinen MIETI KUMMASTA KÄDESTÄ

19 4. Merkitseminen Merkitse 2 mmHg:n tarkkuudella
Mittaa 2 kertaa 1-2 minuutin tauolla, jos RR epänormaali, merkitse alempi Kummasta olkavarresta, asento, mittaustulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät 128/68, oikea käsi, istuen 180/105/0, vasen käsi, maaten, kivulias V=verenpaine, X=syke Hoitotaulukkoon (kurvaan), verenpainekorttiin, potilastietoihin

20 4. Tekniikka Katsotaan video / demonstraatio

21 4. Harjoitus Mittaa pariltasi verenpaine sekä digitaalisella että elohopeamittarilla Ohjaa pariasi asiakkaan roolissa toimimaan oikein Merkitse tulos ylös

22 Lähteet Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska E-L & Vihunen R Hoitamalla hyvää oloa Iivanainen A, Jauhiainen M & Pikkarainen P Hoitamisen taito Saastamoinen T (toim.) ym Hoitotyön toiminnot , Verenpaineen mittaus ja seuranta. Verenpaineen mittaaminen. Video verenpaineen mittaamisesta.