Teemakartta ja sen ominaisuudet

Esitys aiheesta: "Teemakartta ja sen ominaisuudet"— Esityksen transkriptio:

1 Teemakartta ja sen ominaisuudet
OPETUSKERTA 3 Teemakartta ja sen ominaisuudet

2 TEEMAKARTAN TEKO Teemakarttaa piirrettäessä aineisto täytyy luokitella, sillä jokaiselle havannolle ei voi antaa omaa symbolia Yleistä luokittelusta Luokkien lukumäärä saadaan arvioitua Teoreettinen maksimimäärä= 5log N Teoreettinen minimimäärä = kuutiojuuri N , (N = havaintojen lukumäärä) MapInfon luokittelutavat: Equal count eli sama määrä Equal ranges eli tasaväliset Natural brake eli luonnolliset luokat Standard deviation eli keskipoikkeama Quantile eli kvantiili Oma eli omavalintaiset luokkavälit

3 Sama määrä: Tasaväliset:
kussakin luokassa pyritään pitämään yhtä monta havaintoa. Aineisto ei saa sisältää ääriarvoja, mikäli käytetään tätä luokittelutapaa Tasaväliset: yhtäsuuret vaihteluvälit (esim. 1-25, 25-50…). Aineistosta saattaa syntyä luokkia, joissa ei ole yhtään havaintoa

4 Luonnolliset luokat: Jakaa aineiston mahdollisimman tasaisesti luokkiin siten, että luokan keskiarvo on mahdollisimman lähellä kaikkia luokan arvoja Keskipoikkeama: Lasketaan keskihajonnan mukaan siten, että keskimmäiset luokat katkeavat keskiarvon kohdalta, ylä- ja alapuoliset keskihajonnan päästä keskiarvosta

5 Luokittelee aineistot kvantiilien mukaan…
Kvantiilit ovat luokkia, joissa kaikissa on sama määrä havaintoja. Kvantiilit voidaan jakaa : 2 luokkaa = mediaani 3 luokkaa = tersiili 4 luokkaa = kvartiili jne….

6 KARTOGRAFIAA Karttojen väreistä ASTEIKOISTA
Väriasteikolla vaaleasta tummaan esitetään yleensä ilmiötä vähäisestä intensiteetistä suureen intensiteettiin (tumma). Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos kuvataan esim. auringonsäteilyn määrää tms., joka ”nähdään” vaaleana. Jos tehdään kahdella värillä asteikko (vaikka lämpötila-asteikko) aloitetaan esim. tummansinisestä ja edetään vaalean kautta punaiseen ja lopuksi kuumin esitetään tummanpunaisella

7 VÄREISTÄ Terävinä väreinä aistitaan mm. musta, punainen ja sininen, joten niillä kannattaa esittää tärkeitä kohteita tai muuten heikosti näkyviä, kuten viivoja. Keltainen väri ei sovellu viivojen piirtämiseen (ei näy). Ruskea taas on sekoite muita sävyjä, joten ruskeaa ei kannata käyttää pohjavärinä. Eurooppalaisessa kulttuurissa punainen symboloi lämpöä ja esim. ylänköä, vihreä on viileän ja runsaan kasvipeitteen väri ja sininen kylmän ja veden väri VÄRIKONTRASTIN on oltava riittävän suuri

8 k k k k kuinka hyvin näkyy keltainen teksti

9 Erilaisia teemakarttoja:
kvalitatiiviset = sijainti ja laatu (esim. tyrnin levinneisyys kvantitatiiviset = sijainti ja määrä (pisteen koko riippuu siitä kuinka monta tyrniä kasvaa kussakin kohteessa) Kartat voidaan jakaa piste-, viiva- ja alueluokituskartoihin: 1) pistekartat (esim. tyrnin levinneisyys pisteinä) 2) viivakartat (esim. viivamaisia kohteita kuvaavat tiekartat tai isaritmikartat)

10 Isaritmikartoissa käyrävälit on interpoloitu absoluuttisten lukujen mukaan, esimerkkinä lämpötilojen samanarvokartat Isopleettikartoissa (valeisaritmit) käyrät on interpoloitu havaintoalueen suhteellisia arvoja kuvaavien mielivaltaisten pisteiden avulla. Esimerkkinä kahdesta tekijästä koostuvat kartat, kuten väentiheyskartat (as/km2) INTERPOLOINTI:

11 TOSIN YLEENSÄ INTERPOLOINTI SUORITETAAN SILMÄMÄÄRÄISESTI
*ISARITMIkartoissa käyrät on interpoloitu havaintopisteiden absoluuttisten mittalukujen avulla. *LASKUKAAVA: Jos pisteiden välinen etäisyys = 2 cm ja niiden välinen arvojen erotus on 0.5 ( ), niin 20 käyrän paikka lasketaan : =0.1 0.1*2 cm /0.5 = 0.4 cm. Eli sen etäisyys pisteestä 20.1 = 0.4 cm:n päässä. TOSIN YLEENSÄ INTERPOLOINTI SUORITETAAN SILMÄMÄÄRÄISESTI * 

12 3)Alueluokituskartat ilmiö tasataan aluetta kuvaavaksi.
-Yksi tärkeimpiä sääntöjä on, ettei absoluuttisia lukuja saa esittää erisuuruisiin kohteisiin (alueisiin) sidottuina, vaan esim. asukasmäärä on sidottava pinta-alaan. Alueluokituskarttoja on kvalitatiivisia, jossa ilmiöiden jakaantuminen esitetään alueittain (maaperäkartat) sekä kvantitatiivisia, jossa kuvataan ilmiöiden määräsuhteita (esim. suon osuus %:na maa-alasta, tai väentiheyskartta kunnittain)

13 TYÖKERTA 3 Harjoitus 1. MapInfolla on helppo tuottaa huonoja karttoja!
Tehtävä:Teemakartan virheiden tarkastelu Etsi kaikki virheet, mitä kartasta löydät

14

15 absoluuttisten arvojen esittä-
minen aluekartassa luokitteluvälit, Hyvinkää samassa kuin Helsinki rasteroinnin ”järjestys” ja tyyli eri luokat alka- vat samasta ar- vosta Mittakaava Pohjoisnuoli, koordinaatit