Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)

Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)
Petri Nokelainen Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopisto

Tieteellinen kirjoittaminen
Kirjoittamisvaiheessa ajatuksia muotoillaan ja organisoidaan uudelleen, ei ole kyse pelkästä tutkimuksen suunnittelun ja suorittamisen selostuksesta. Olennaista on suhteuttaa omat löydökset aiempiin tutkimustuloksiin, ymmärtää mitä ne tarkoittavat ja selittää miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoituspäätös Kannattaako aihetta tutkia ja siitä kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Julkaistaanko tuloksia myös konferenssissa / tiedelehdessä? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli Tieteellisen julkaisun arviointi

Kirjoituspäätös Kannattaako aihetta tutkia ja siitä kirjoittaa? Onko aihe tutkimuksen arvoinen ja mitä riskejä sen tutkimiseen liittyy? (Aiemmat tutkimukset) Ovatko tulokset julkaisemisen arvoisia? Ovatko tulokset valmiita julkaistaviksi? Kirjoita johtopäätökset tiivistetyssä muodossa ja vertaa niitä tutkimuskysymyksiin: Vastaavatko toisiaan? Miten suhteutuvat aiempaan tutkimukseen? Kysy kommentteja toisilta alan asiantuntijoilta johtopäätösten merkityksellisyydestä. Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Alustavat tulokset: Konferenssiabstrakti, laitossarjajulkaisu, konferenssiesitelmä (proceedings) Lopulliset tulokset: Opinnäytetyö, artikkeli (tiedelehdessä, kirjassa). (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoituspäätös Julkaistaanko tuloksia myös konferensseissa ja tiedelehdissä? Tieteellinen taso. Julkaisuprosessin kesto (konferenssista julkaisu nopeasti, tiedelehdessä julkaisuprosessi puolesta vuodesta useisiin vuosiin), julkaisufoorumin näkyvyys (kansainvälinen vai kansallinen konferenssi / tiedelehti). Tutustu huolella konferenssin / lehden ohjeisiin (instructions for authors) – ja noudata niitä tarkasti! (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Laadi työnimi ja työabstrakti. Kirjoituspäätös –vaiheessa on kirjallisuuskatsauksen ja esitutkimusten avulla selvitetty tutkimuksen mahdolliset tulokset, hahmoteltu esitettäviä johtopäätöksiä ja selvitetty niiden suhde aiempaan tutkimukseen. Työnimi ilmaisee yhden asian, opinnäytetyön keskeisen sanoman. Työabstrakti ilmaisee tiiviisti hypoteesit, lähestymistavan, johtopäätökset ja niiden arvioidun merkityksen. (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Päätä julkaisun rakenne. Rakenteen saat selville tutustumalla aiempiin opinnäytetöihin, lukemalla laitoksen/tiedekunnan ohjeet (mahdollisesti käytetään dokumenttipohjaa), konsultoimalla ohjaajaa ja osallistumalla graduseminaareihin. Jos teet artikkelityötä, lue kohteeksi valitsemasi konferenssin tai tiedelehden julkaisuohjeet huolellisesti. Käsikirjoitustasi lukeva arvioitsija arvostaa tieteellisen kirjoittamisen konventioiden (käytänteiden) noudattamista. Tyypillinen rakenne sisältää ainakin osia seuraavasta: (Niemelä et al., 1991.)

Otsikko (title) Tekijän nimi (author name) ja laitos (affiliation) Abstrakti/tiivistelmä (abstract/summary) Johdanto (introduction) Tutkimuskysymykset (research questions/goals) Teoreettinen viitekehys (theoretical framework) / kirjallisuuskatsaus (literature review) Menetelmät (methods) 7.1 Otos, osallistujat (sample, participants) 7.2 Mittaukset (measures), instrumentit (instruments) 7.3 Proseduuri (procedure), analyysimenetelmät (analyses) Tulokset (results) Johtopäätökset (conclusions) Pohdinta (discussion) Kiitokset (acknowledgements) Lähteet (references) Liitteet (appendix)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Täydennä rakenteeseen (esim. ranskalaisin viivoin) kuhunkin kohtaan tulevat ydinasiat ja myös valmiimpaakin tekstiä – rakenne muodostaa työsi pääotsikot. Ideoita kirjoittamiseen saat lukemalla aihetta käsitteleviä tekstejä. (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Viimeistele taulukot ja kuviot ja sijoita ne rakenteeseen. Varmista että noudatat julkaisuohjetta (esim. usein käytetään ns. ”APA” –tyyliä), se määrää muodon, koon ja tyylin. Järjestä työn osat loogiseen järjestykseen. Esim. teoriataustassa on hyvä kuvata ensin aiempaa tutkimusta ja sitten vasta esitellä mitä uutta olet saanut aikaiseksi. Mielle/käsitekartat voivat helpottaa hahmottamaan käsitteiden välisiä suhteita. (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Ensimmäinen versio työn alla olevasta osasta kirjoitetaan nopeasti, joskus jopa yhdeltä istumalta. Varaa keskeinen lähdekirjallisuus saataville sekä rauhallista aikaa. Kirjoitustyyli on yksikertaista, lähteet sijoitetaan tekstiin kirjoitusvaiheessa. (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Pyri argumentoivaan (perustelevaan, todistelevaan) tekstiin – vakuuta lukija päätelmäsi todenperäisyydestä. Esitä asiallisia väitteitä jotka perustuvat objektiiviseen kirjallisuuden tai aineiston tulkintaan. Kriittisenkin argumentoinnin tulee olla rakentavaa. (Kakkuri-Knuuttila, 2007). Tieteellinen teksti on läpinäkyvää, omat ajatukset on pystyttävä erottelemaan lähdeviittauksin toisten ajatuksista. Aiemman tutkimuskirjallisuuden referointi on suoritettava alkuperäistä ajatusta kunnioittaen – toisen suuhun ei saa sovittaa omia tarkoitusperiä palvelevia sanoja!

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Lähteisiin voidaan viitata suoralla lainauksella (sitaatti) tai omin sanoin (referaatti). Sitaatti on lyhyt, sanatarkka ja alkuperä osoitetaan sivunumerollisella lähdeviitteellä. ”On muistettava, että vaikka juhlittava voi tällaisena päivänä olla herkistyneessä mielentilassa ja siten nähdä hyvää sielläkin, missä sitä ei kovin paljon ole, sokea tai seniili hän ei sentään vielä ole.” (Niemelä et al., 1991, p. 41.)

Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Lähteiden referointi omin sanoin on suositeltavampaa kuin suorien lainausten käyttö. Muutaman sanan vaihtaminen alkuperäisestä tekstistä ei riitä, vaan referoitava ajatus on kerrottava omin sanoin. Niemelän ja kumppaneiden mukaan (1991) huomionosoitusten kohteena oleva henkilö säilyttää mielenliikutuksestaan huolimatta arvostelukykynsä. Huomionosoitusten kohteena oleva henkilö havaitsee tilastaan huolimatta melko helposti puutteet työn laadussa (Niemelä et al., 1991).

Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Kirjoittamisvaiheen jälkeen on hyvä pitää tauko ja antaa asioiden muhia mielessä. Tauon jälkeen työtä on helpompi tarkastella kriittisesti, korjaten virheitä kieliopissa ja rakenteessa. Varsinainen työstäminen keskittyy ensin käsikirjoituksen rakenteeseen ja vasta sitten tyyliin. Tekstin on edettävä johdonmukaisesti ja kirjoitustyylin (esim. persoonamuotojen käyttö) säilyttävä yhtenäisenä (koheesio). (Niemelä et al., 1991.)

Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Taulukot ja kuviot on tarkastettava, erityisesti otsikoiden on oltava kuvaavia = taulukkoa tai kuvaa on osattava tulkita ilman ympärillä olevaa tekstiäkin. Seuraavassa esitetään esimerkkejä taulukoiden ja kuvioiden muotoilusta. (Niemelä et al., 1991.)

KUVIO 2. Karttanäkymä, jossa paperiliuskoja muistuttavat kuvakkeet ovat järjestelmään sijoitettuja dokumentteja ja pisteet niitä lukevia käyttäjiä

KUVIO 3. Opiskelumotivaatioprofiilien ja oppimistuotosten välistä suhdetta kuvaava Bayes –verkko
Mot_1 = Sisäinen tavoiteorientaatio, mot_2 = ulkoinen tavoiteorientaatio, mot_3 = opintojen mielekkyys, mot_4 = kontrolliuskomukset, mot_5 = tehokkuususkomukset, mot_6 = koehermostuneisuus, etatehtava = etätehtäväesseen arvosana, nayttokoe = SPSS –tilasto-ohjelman käytön aikarajoitteisen näyttökokeen arvosana, ika = opiskelijoiden ikä, lahtotasotesti = 14 väittämää sisältävän lähtötasotestin pistemäärä.

Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Alaviitteiden käyttö ei ole yleensä mahdollista eikä suotavaa. Omat kielelliset ilmaukset muutetaan tieteen hyväksymälle yleiskielelle, tyylin ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaselkoista tai puisevaa. Erityisesti kirjoittajan tieteellisen tekstin tuottamisen kokemus näkyy lähteiden käytössä: Hyvällä maulla valitut ja käytetyt lähteet tekevät tekstistä uskottavaa .. lähteiden tulisi olla kuin ystäviäsi joiden kanssa keskustelet!

Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Yleensä kirjoitettaessa käytetään passiivimuotoa, mutta myös yksikön ensimmäistä persoonaa (minä -muoto) voidaan tarvittaessa käyttää. Käsillä olevassa tutkimuksessa käytetään ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä. Käytän tutkimuksessani ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä. Pyydä käsikirjoituksellesi kommentteja työsi ohjaajalta, kollegoilta tai muilta asiantuntijoilta.

Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Lähdeluettelon laadintaan on syytä käyttää aikaa, muotovirheitä sisältävä luettelo herättää epäilyksiä työn muidenkin osien virheettömyydestä. Maailmalla on käytössä useita erilaisia julkaisutyylejä, ne eroavat selvimmin toisistaan lähteisiin viittaamisen ja merkitsemisen osalta. Ihmistieteissä (psykologia, kasvatustieteet, sosiologia) ns. APA –tyyli (American Psychological Association, 2001) on ylivoimaisesti suosituin. Suomessa ja Iso-Britanniassa on käytössä myös Harvard ja MLA (Modern Languages Association).

Kirjoituspäätös Kannattaako aihetta tutkia ja siitä kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Julkaistaanko tuloksia myös konferenssissa / tiedelehdessä? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe APA –tyyli Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli Tieteellisen julkaisun arviointi

Kirjoitustyön organisointi Viimeistelyvaihe Muotoillaan lopullinen otsikko. Kirjoitetaan lopullinen abstrakti (lisäten avainsanat). Lähdeluettelon ja tekstin vastaavuus tarkastetaan (tekstissä viitatut lähteet löytyvät luettelosta, eikä luettelossa ole ylimääräisiä lähteitä). Tekstin oikeinkirjoitus ja lähdeluettelon muotoseikat tarkastetaan.

Ammattikasvatuksen aikakauskirjan (ei-referee artikkelit) ja Kasvatus –lehden käyttämä tyyli: Kynnys annotoinnin tekemiseen on matala, mikä edesauttaa aktiivisen ja rakentavan ilmapiirin muodostumista (Nokelainen ym. 2005). Annotointi liittyy läheisesti signaloinnin käsitteeseen, jolla tarkoitetaan opiskeltavan asian keskeisten kohtien oppimista tukevien muutosten tekemistä opiskelumateriaaliin (Mautone & Mayer 2007). Nokelainen, P., Miettinen, M., Kurhila, J., Floréen, P. & Tirri, H A shared document–based annotation tool to support learner–centered collaborative learning. British Journal of Educational Technology 36 (5), 757–770. Mautone, P. D. & Mayer, R. E Cognitive aids for guiding graph comprehension. Journal of Educational Psychology 9 (3), 640–652.

APA –tyyli American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto, ammattikasvatuksen aikakauskirja käyttää tätä tyyliä referee -artikkeleissa. Tutkimusraportin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa olevaan tiedelehtiartikkeliin. The hypothetical dilemmas can also be seen as being too abstract and removed from the daily experiences of most people (Straughan, 1975). Straughan, R. (1975). Hypothetical moral situations. Journal of Moral Education, 4(3),

APA –tyyli Tutkimusraportin teksti, jossa on kaksi viittausta (ensin referointi ja sitten sitaatti). This finding is against Sanders et al. (1995) conclusion that DIT is simply another way of measuring verbal ability, but in parallel with finding that ”DIT scores describe a latent variable that is distinct from verbal ability” (Thoma, Rest, Narváez & Derryberry, 1999, p. 325). Sanders, C. E., Lubinski, D., & Benbow, C. P. (1995). Does the Defining Issues Test measure psychological phenomena distinct from verbal ability? An examination of Lykken's query. Journal of Personality and Social Psychology, 69(3), Thoma, S. J., Rest, J., Narváez, D., & Derryberry, P. (1999). Does Moral Judgment Development Reduce to Political Attitudes or Verbal Ability: Evicence Using the Defining Issues Test. Review of Educational Psychology, 11, Sanders et al. (1995) on esiintynyt tekstissä jo aiemmin, siksi toisesta viittauskerrasta eteenpäin käytetään ”et al.” tai ”ym.” –merkintää.

APA –tyyli Tiedelehtiartikkeli (periodical) Bar-On, R., Tranel, D., Denburg, N. L., & Bechara, A. (2003). Exploring the neurological substrate of emotional and social intelligence. Brain, 126(3), Lehden nimi Lehden vuosikerta Artikkelin sivut Lehden numero

APA –tyyli Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings) Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp ). San Diego, CA: Academic Press.

APA –tyyli Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings) Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp ). San Diego, CA: Academic Press. Artikkelin nimi Julkaisun toimittajat Julkaisun nimi Artikkelin sivut Julkaisupaikka Kustantaja Yhdysvaltain osavaltion tunnus (California), käytetään erottelemaan samannimiset eri osavaltioissa sijaitsevat kaupungit toisistaan. p. viittaus yhteen sivuun pp. viittaus useaan sivuun

APA –tyyli Jos raportti on kirjoitettu suomeksi, lähde voidaan merkitä myös ”suomennettuna” seuraavasti: Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. Teoksessa M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (toim.), Handbook of Self-regulation (ss ). San Diego, CA: Academic Press.

APA –tyyli Kirja (book) Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. London: RoutledgeFalmer. Suomennettu versio: Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. Lontoo: RoutledgeFalmer.

APA –tyyli Painamaton konferenssiesitys (oral presentation) Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, April). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, San Diego, CA, USA. Suomennettu versio: Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, Huhtikuu). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Tutkimusjulkaisun esitys AERA -konferenssissa, San Diego, CA, Yhdysvallat.

APA –tyyli Internetissä oleva artikkeli (online resource) EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Retrieved April 13, 2007, from Suomennettu versio: EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Haettu huhtikuu 13, 2007, sivustolta

Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä On korrektia kysyä lupa tekijältä jos haluaa viitata julkaisemattomaan lehti- tai konferenssiartikkeliin, tai luentomateriaaliin. Lupa pitää myös kysyä, jos kopioi suoraan kuvion tai taulukon jo julkaistusta työstä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2002) ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen” -julkaisuun on syytä tutustua, saatavilla ilmaiseksi painetussa ja PDF –muodossa osoitteesta Toisen käden lainauksia saa toki käyttää, mutta ne on selvästi osoitettava tekstissä:

In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.) Tirri, K., Nokelainen, P., & Mahkonen, M. (2009). How Morality and Religiosity Relate to Intelligence: A Case Study of Mathematically Gifted Adolescents. Journal of Empirical Theology, 22,

In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.) Sulkeiden sisällä oleva piste laajentaa viittauksen koko tekstikappaleeseen, osoittaen että Karnes & Brown (1981) on luettu tästä lähteestä = toisen käden lähdeviittaus.

In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009). Jos piste onkin sulkeiden ulkopuolella (ja tästä piste poistettu), Tirri et al. viittaus koskeekin vain yhtä lausetta, eikä kyseessä enää ole toisen käden lähdeviittaus (kirjoittajalla on ollut käytettävissään Karnes & Brown, 1981).

Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli Avustajat (esim. aineiston koodaus tai konsultointi analyysin osalta) on syytä mainita ”Kiitokset” osassa (opinnäytetöissä esipuhe).

Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Aiheen on oltava mielenkiintoinen ja ajankohtainen, erityisesti oman tieteenalan edustajien mielestä. Konferenssiesitysten ja tiedelehtiartikkeleiden kohdalla tämä on erityisen tärkeää, koska arvioitsijat ovat konferenssin osallistujia tai lehden lukijoita! Hyvä vinkki on viitata lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin – tietysti vain jos ne ovat oleellisia aiheen kannalta. Tekstin tulee olla virheetöntä, samoin lähdemerkintöjen. Jos kirjoitat englanniksi, teksti on syytä käyttää kielentarkastajalla. Varmista erityisesti että käytät samoja termejä kun lehden aiemmissa artikkeleissa on käytetty (esim. ilmapiiri voi olla ”climate” tai ”atmosphere”).

Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Tekstissä olevien viittausten ja lähdeluettelon on vastattava toisiaan. Käsikirjoituksen pituuden (abstrakti, varsinainen teksti) ja rakenteen (otsikot) on kaikilta osiltaan noudatettava laitoksen/tiedekunnan/konferenssin/lehden asettamia vaatimuksia. Tutkimuksen tarpeellisuus ja innovatiivisuus on perusteltava selvästi sen alussa. Tutkimuskysymysten on oltava selkeitä ja niihin on vastattava käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriittisiä tieteellisiä menetelmiä (haastattelu, kyselylomake, havainnointi, tekstianalyysi, ..). Menetelmien käytön on oltava systemaattista eli perustuttava selkeästi kuvattuun tutkimusasetelmaan (kokeellinen-, pitkittäis-, poikittais-, tapaustutkimus).

Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Tulosten on vastattava esitettyihin tutkimuskysymyksiin uskottavalla tavalla (< tutkimusasetelma, kohdejoukko, käytetyt menetelmät, ..). Tulosten on liityttävä aiempaan tutkimukseen ja niiden välisiä yhteyksiä on tarkasteltava kattavasti – siis pohdittava miten saadut tulokset poikkeavat (tai eivät poikkea) aiemmin saaduista tuloksista. Mikä on niiden kontribuutio tieteelliseen keskusteluun? Tutkimuksen toteutusta ja merkittävyyttä on tarkasteltava kriittisesti – mitä voisi tehdä jatkossa toisin, mitä tämän jälkeen olisi syytä tutkia?

Lähteet American Educational Research Association (2006). Standards for reporting on empirical social science research in AERA publications. Retrieved september 15, 2009, from American Educational Research Association (2009). Standards for reporting on humanities-oriented research in AERA publications. Educational Researcher, 38(6), American Psychological Association (2001). The Publication Manual of the American Psychological Association. 5. painos. Washington, DC: American Psychological Association.

Lähteet Kakkuri-Knuuttila, M-L. (2007). Argumentti ja kritiikki. Lukemisen ja vakuuttamisen taidot. 7. painos. Helsinki: Gaudeamus. Niemelä, P., Lagerspetz, K., Lagerspetz, K., & Näätänen, R. (1991). Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. 2. painos. Helsinki: WSOY. Niiniluoto, I. (1984).Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava. OECD (2002). Frascati Manual 2002: Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development. Pariisi: OECD.

Lähteet Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2002). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Edita. Töttö, P. (2004). Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. Uusitalo, H. (1999). Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Helsinki: WSOY. de Vaus, D. A. (2004). Research Design in Social Research. Third edition. Lontoo: Sage. Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. Lontoo: RoutledgeFalmer.

Verkossa Tieteellisen kirjoittamisen oppaita
Kirjoittajan ABC-kortti Kielijelppi: Tieteellinen kirjoittaminen

Verkossa Tieteellisiä hakupalveluja
Nelliportaali Scirus Scholar Google

Verkossa Tieteellisiä tyylejä APA
APA (kotisivu) Capital Community College (opas tutkimusraportin laatimiseksi APA -tyylillä) Ohio State University (esimerkkejä APA –tyylisistä lähdeviittauksista)

Verkossa Tieteellisiä tyylejä Harvard
University of Western Australia Teknillinen korkeakoulu

Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute