Riippuvuus ilmiönä Sisältö: Mitä riippuvuudella tarkoitetaan?

Esitys aiheesta: "Riippuvuus ilmiönä Sisältö: Mitä riippuvuudella tarkoitetaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Riippuvuus ilmiönä Sisältö: Mitä riippuvuudella tarkoitetaan?
Terve riippuvuus Riippuvuuden kehittyminen Riippuvuus sairautena Riippuvuuteen sairastuminen Riippuvuussairaudesta toipuminen Huumausaineriippuvuuden muodot ©Irti Huumeista ry

2 Riippuvuus on tärkeä osa normaalia ja tervettä elämää.
Riippuvuuteen voi myös sairastua. Jokainen meistä on jollain tavalla sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan. Olemme siis kaikki jossain määrin riippuvaisia tiettyihin asioihin ja ihmisiin siinä. Olennaista on kuitenkin tehdä ero sairaan ja terveen riippuvuuden välillä. Riippuvuussairaus on kyseessä silloin kun riippuvuuskäyttäytyminen ja sen seuraukset vaikuttavat huomattavasti ihmisen elämään ja rajoittavat sitä. Riippuvaisen henkilön elämää hallitsee itsekeskeisyys ja kykenemättömyys nähdä omaa tilannettaan objektiivisesti. ©Irti Huumeista ry

3 Mitä riippuvuudella tarkoitetaan?
Mielihyvähakuisuus ja riippuvuus ohjaavat ihmisen käyttäytymistä Riippuvuus liittyy tarpeeseen kokea mielihyvää Mielihyvän tunteen voi saada aikaiseksi syöminen, juominen, hoivaaminen, päihteet, seksi… Toiminta tai tietyn aineen nauttiminen saa aikaiseksi välittäjäaineiden (mm. dopamiinin) vapautumisen aivoissa → mielihyvän kokeminen ja halu toistaa mielihyvää tuottava toiminta Esimerkki: Ihminen kokee saavansa hetkellistä mielihyvää päihteistä: epämiellyttävä olo, huono itsetunto, masennus, ahdistus jne. poistuvat hetkellisesti päihteiden avulla. Riippuvuus ja kyvyttömyys hallita omaa elämää etenee huomaamatta. ©Irti Huumeista ry

4 Terve riippuvuus Tukee lajin säilymistä On elämää ylläpitävä voima
Auttaa sitoutumaan sosiaaliseen yhteisöön ©Irti Huumeista ry

5 Riippuvuuden kehittyminen
Aluksi käytetty aine tai toiminta tuottaa nautintoa Aine tai toiminta alkaa hallita muuta elämää syrjäyttäen muut tärkeät elämänalueet ja tarpeet Riippuvuussairaus: normaalin olotilan ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen edellyttää sen aineen nauttimista tai toiminnon suorittamista, johon riippuvuus on syntynyt Riippuvuuskäyttäytyminen käyttää samoja aivoratoja ja hermoston välittäjäaineita (esim. dopamiini, serotoniini ja endorfiinit) kuin syöminen, juominen, seksuaalinen tyydytys ja muut eloonjäämisen kannalta keskeiset toiminnot. Päihderiippuvuus voi vallata suuren osan tästä elämää ylläpitävästä järjestelmästä käyttöönsä. Riippuvuuden määritelmä WHO:n mukaan: vähintään kolmen alla olevan kriteerin on toteuduttava yhtä aikaa viimeisen 12 kuukauden aikana. 1. voimakas himo tai pakonomainen halu nauttia päihdettä 2. kyky hallita käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt 3. sietokyvyn kasvaminen 4. vieroitusoireiden esiintyminen 5. käyttö on elämän keskeinen asia 6. käytön jatkuminen huolimatta siitä, että käyttäjä tiedostaa haitat ©Irti Huumeista ry

6 Riippuvuus sairautena
Yksi sairaus, monta ilmenemismuotoa Fyysinen / psyykkinen / sosiaalinen riippuvuus Voi kehittyä mihin tahansa aineeseen tai toimintaan, josta ihminen saa mielihyvän tunteen syöminen shoppailu pelaaminen urheilu viiltely elämän hallinta seksi huumeiden käyttö juominen Psyykkisessä riippuvuudessa aineen käyttö on opittua käyttäytymistä. Se on totuttu tapa ja arjen selviytymiskeino. Käyttäjä saattaa olla ilman aineen vaikutusta harhainen, hermostunut, ahdistunut, masentunut, passiivinen ja aloitekyvytön. Riippuvuus voi kohdistua myös aineiden käyttövälineisiin, ei pelkästään itse aineeseen (ns. piikkikoukku). Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on tottunut aineen olemassaoloon eli huumausaine saa aikaan ”normaalin” olon, ei enää suurta päihtymystilaa. Toleranssi eli sietokyky ainetta kohtaan on kasvanut ja nautitut annoskoot ovat suurenneet. Aineen poistuessa elimistöstä fyysisiä vieroitusoireita ovat esim. erilaiset kivut, kouristukset, vapina, univaikeudet, kuumeilu ja hikoilu. Ennen psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta käyttäjä on usein jo sosiaalisesti riippuvainen. Hän on tällöin riippuvainen tietystä sosiaalisesta yhteisöstä, joka rakentuu vahvasti huumausaineiden käytön ympärille. Käytön lopettaminen tarkoittaa tällöin myös luopumista näistä sosiaalisista suhteista ja näin ollen kaveripiirin kaventumista. Riippuvuuden lajeista kerrotaan myös myöhemmin. Ihminen voi olla yhtä aikaa riippuvainen monesta asiasta ja riippuvuus voi myös siirtyä aineesta tai asiasta toiseen. läheiset laihduttaminen jne. ©Irti Huumeista ry

7 Riippuvuus häiriönä ja sairautena
Riippuvuushäiriön aiheuttajasta on tullut elämän tärkein asia, elämänhallinta katoaa. Riippuvuus vie tilaa yhä enemmän muilta tärkeiltä elämänalueilta ja syrjäyttää ne lopulta Toiminta on pakonomaista ja tähtää tyydytykseen hyvänolontunteen aikaansaavan toiminnan tai aineen avulla Riippuvuus ei ole heikkoutta vaan sairaus. Riippuvuuskäyttäytymisen kierteen lähtökohtana saattaa olla jokin turhauma (mm. suru, menetys, rakkaudennälkä tai yksinäisyys), johon pyritään saamaan helpotusta esimerkiksi alkoholin tai huumausaineiden avulla. Helpotuksen luonne on yksilöllistä. Käytöstä seuraa ennen pitkää psyykkisiä, ruumiillisia ja sosiaalisia ongelmia, joka puolestaan johtaa syyllisyyden ja häpeäntunteisiin sekä itseinhoon. Näin ollen alkuperäinen tarve on edelleen vailla ”oikeanlaista” tyydyttämistä eivätkä turhaumat ole kadonneet mihinkään. Mikäli tätä kierrettä ei katkaista, on näille ”korvikelohdutuksille” yhä suurempi tarve. Turhauman ja riippuvuuskäyttäytymisen taustalla olevat tunteet tulisi tunnistaa ja kohdata. Tutkimustulosten mukaan aivojen tietyissä osissa ja aivotoiminnassa tapahtuu muutoksia riippuvuussairauden yhteydessä. ©Irti Huumeista ry

8 Riippuvuus sairautena
Sairastuneen lisäksi myös läheiset joutuvat mukaan ”tunnekaruselliin”: kieltämistä, häpeää, salailua, syyllisyyttä, surua, vihaa, itsesyytöksiä, toivoa jne. → manipulointi, puolustelu ja selittely kehittyvät perheenjäsenten normaaliksi suojautumismekanismiksi → koko perhe tarvitsee tukea Riippuvuushäiriöistä ja sairauksista on tullut merkittävä ja kasvava kansanterveysongelma. Päihdehäiriöt ja erityisesti riippuvuushäiriöt ovat yleinen ryhmä kroonisia sairauksia, joissa sairauden tunto on häiriintynyt. Päihteiden käyttäjä ei ehkä koekaan käyttöään ongelmaksi, eikä siksi tunne tarvitsevansa apua, vaikka lähipiiri näin ajattelisikin. Päihderiippuvainen tarvitsee runsaasti ulkopuolista kuntoutumista tukevaa apua ja tukiverkoston. Jos tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta ei ole saatavilla tai katkaisuun ja hoitoon joutuu jonottamaan käyttäjän kannalta liian pitkään, on realistisesti ja terveesti huumeista irti pääsyä tukeva tukiverkosto erityisen tärkeä. Läheisten kannattaa siksi pitää huolta omasta jaksamisestaan vaikkapa. tuulettamalla mieltää vertaistukiryhmässä. ©Irti Huumeista ry

9 Riippuvuuteen sairastuminen
Kukaan ei ole synnynnäisesti riippuvainen, mutta riippuvuussairaus voi kehittyä kenelle tahansa Sairauden synty on monen tekijän summa – ei yhtä selittävää tekijää, miksi joku sairastuu, mutta toinen ei Mielenterveyden häiriöt altistavat, koska niihin liittyy voimakkaita pahanolon ja ahdistuksen tunteita sekä elämän hallinnan vaikeus Riippuvuus ei koskaan synny sosiaalisessa tyhjiössä: sen syntyminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden sekä oman toiminnan summa. Lähipiiri saattaa myös huomaamattaan vahvistaa ja mahdollistaa yksilön riippuvuutta korjailemalla ja hyvittämällä esimerkiksi päihdeongelmaisen toimintaa. Myös esim. yksilöllisyyden korostaminen ja ihannointi sekä turvallisuutta luovien perinteiden mureneminen nyky-yhteiskunnassamme tuottavat omalta osaltaan riippuvuuskäyttäytymistä. Mitään synnynnäistä "riippuvuuspersoonallisuutta" ei ole olemassa, mutta erityisen alttiita ovat ne, joilla on voimakas emotionaalinen herkkyys tai ailahtelevuus, vajavainen kyky hallita voimakkaita tunteita, vaikeuksia solmia kypsiä ihmissuhteita ja usein toistuvia pelontunteita sekä jotka ovat käyttäytymiseltään impulsiivisia ja masennukseen taipuvaisia. Kukaan meistä ei ole kuitenkaan immuuni riippuvuuksille. ©Irti Huumeista ry

10 Riippuvuuteen sairastuminen
Riippuvuuden syntyyn vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet: impulsiivisuus, sopeutumattomuus, heikko ahdistuksen sietokyky ja pessimistisyys tulevaisuuden suhteen sosiaalinen ympäristö ja niihin liittyvät paineet sekä toimintamallit lähipiirin asenteet päihteisiin, päihteiden käyttötapa ja -mallit vuorovaikutussuhteiden luonne Lähipiirin asenteet päihteisiin, päihteiden käyttötapa ja -mallit voivat vaikuttaa riippuvuutta edistävästi tai ehkäisevästi esim. alkoholistiperheen lapsen kohdalla. On esitetty ajatuksia, että riippuvuushäiriöiden lisääntyminen voisi johtua erityisesti kaupungistumisen aiheuttamasta juurettomuudesta ja yksilöllisyyttä korostavasta kulttuurista, jotka aiheuttavat psykososiaalista riippuvuuteen altistumista. Virtuaalitodellisuus netissä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia esim. peli- ja seksiriippuvuuden kehittymiseen. Internetin päihdemyönteisyys on tutkimusten mukaan moninkertaistunut viime vuosina. Se on myös päihdemyönteisten kohtaamisfoorumi ja kauppapaikka. Vuorovaikutussuhteiden luonne: ovatko tyydyttäviä ©Irti Huumeista ry

11 Riippuvuussairaudesta toipuminen
Toipuminen edellyttää ennen kaikkea uudenlaisia toimintatapoja ja useimmiten tarpeenmukaista hoitoa Toipumisprosessi vie aikaa Toipumisprosessissa on tärkeää: oma vahva motivaatio rohkeus oman voimattomuuden myöntämiseen sitoutuminen ja tahto muutokseen ulkopuolisen avun ja tuen vastaanottaminen aikaa riittävästi Riippuvuudesta toipuminen edellyttää ongelman myöntämistä ja päätöstä haluta eroon siitä. Ihmisen tulee tehdä päätös siitä, mitä tehdä, kun mielihalu seuraavan kerran herää – ja pysyä siinä. Kuntien talouden kiristyessä päihdehuoltolain edellyttämä huumeriippuvaisen ja hänen läheistensä asianmukainen hoito eivät läheskään aina toteudu. Lain tavoitteena on edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Todellisuudessa tarpeenmukaista hoitoa ei ole ollut useinkaan saatavilla tai katkaisuun sekä hoitoon on joutunut jonottamaan liian pitkään. Laitoskuntoutuksen sijaan tarjotaan usein avohoitoa, vaikka se on osoittautunut riittämättömäksi. Tukihenkilön saaminen on joillekin kultaakin kalliimpi taistelussa riippuvuutta vastaan. Toiset ovat puolestaan hyötyneet vertaistukiryhmistä. Retkahdukset ovat osa parantumisprosessia, niitä ei pidä nähdä suurina ”takapakkeina”. Kokonaisvaltaisella ja perhekeskeisellä hoidolla taataan parhaat toipumismahdollisuudet sekä sairastuneelle että kaikille perheenjäsenille. Mistä motivaatio muutokseen? Useimmat tarvitsevat siihen jonkinlaisen pysähdyksen (terveyden pettämisen, pari- tai perhesuhteiden kariutumisuhan, työpaikan menetyksen, rattijuopumuksesta kiinnijäämisen, tapaturman, läheisen sairastumisen…). Motivaatio ei herää syyllistämällä vaan osoittamalla, että huumeriippuvaisella on lupa ja oikeus puhua sairaudestaan ja tuntemuksistaan. ©Irti Huumeista ry

12 Huumausaineriippuvuuden muodot
1) Sosiaalinen riippuvuus riippuvuus ryhmään, jossa huumausaineita käytetään → ryhmään kuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunne sosiaalinen kanssakäyminen on helpompaa päihtyneenä voi ilmetä jo ennen riippuvuussairautta Sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu nimenomaan omassa tutussa ryhmässä, mutta samalla eristäydytään ulkopuolisesta maailmasta. Sosiaalista riippuvuutta esiintyy kaikenikäisillä, se ei ole vain nuoruuden ilmiö. ©Irti Huumeista ry

13 Huumausaineriippuvuuden muodot
2) Psyykkinen riippuvuus huumausaineen käyttö on opittua käyttäytymistä käytöllä haetaan pikatyydytystä ja pakokeinoa vaikeista asioista huumausaineen puute aiheuttaa mm. harhaisuutta, hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta, masennusta, passiivisuutta ja aloitekyvyttömyyttä voi kohdistua myös aineiden käyttövälineisiin, ei pelkästään aineeseen Riippuvuus aineiden käyttövälineisiin: esim. pistämisen tunteeseen. ©Irti Huumeista ry

14 Huumausaineriippuvuuden muodot
3) Fyysinen riippuvuus elimistö on tottunut huumausaineen olemassaoloon → aine antaa ”normaalin” olon toleranssin eli sietokyvyn kasvu → annoskoon suureneminen fyysisiä vieroitusoireita esim. erilaiset kivut, kouristukset, vapina, univaikeudet, kuumeilu ja hikoilu Vieroitusoireet pahenevat käytön myötä ja katoavat ohimenevästi, kun elimistö saa ainetta. ©Irti Huumeista ry

15 Lähteet ja lisälukemista
Irti-Vuosikirja 2010, ss , 52 – 58. Irti Huumeista ry, 2011. Heikkilä, A Riippuvuus – valheiden verkko. Helsinki: Rasalas. Koski-Jännes, A. & Hänninen, V Läheiseni on päihdeongelmainen. Helsinki: Kirjapaja Oy. Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista uudistettu painos. Helsinki: Opetushallitus. Päivitetty 11/2011 ©Irti Huumeista ry