Kidney biopsy Tekijät: Susa Pursiainen ja Satu Salmela

Esitys aiheesta: "Kidney biopsy Tekijät: Susa Pursiainen ja Satu Salmela"— Esityksen transkriptio:

1 Kidney biopsy Tekijät: Susa Pursiainen ja Satu Salmela
Munuaisbiopsia Kidney biopsy Tekijät: Susa Pursiainen ja Satu Salmela

2 Mikä on munuaisbiopsia?
Munuaisbiopsia eli munuaisen paksuneulanäyte Lääkärin suorittama toimenpide, jossa munuaisesta otetaan koepala joko perkutaanisesti tai avoimena kirurgisena toimenpiteenä. Kuva: google kuvahaku kidney biopsy

3 Tietoa… Perkutaaninen, eli ihon läpi tehtävä munuaisbiopsia on otettu käyttöön 1950 –luvulla Munuaisbiopsia on ollut yhtenä osatekijänä alun perin kehittämässä nefrologiaa omaksi erikoisalakseen Nefrologien suhtautuminen munuaisbiopsiaan hyvin eriävä eri puolilla maailmaa, vaikka toimenpide onkin nykyisin turvallinen ja riskit vähäisiä

4 Käyttöindikaatiot Munuaisbiopsialla saadaan laaja-alaista tietoa munuaiskudoksen tilanteesta. Munuaisbiopsiassa keskeisiä aiheita ovat glomerulusten, sekä tubulusten ja välikudosten muutoksien tutkiminen. Munuaisbiopsia tehdään esimerkiksi tapauksissa, joissa halutaan selvittää, miksi virtsassa on verta tai valkuaista. Se voi olla ratkaiseva tekijä oikean hoidon valinnan ja aloittamisen kannalta Myös munuaissiirrännäisen kuntoa sekä munuaistaudin etenemistä ja hoitovastetta voidaan arvioida munuaisbiopsian avulla.

5 Tutkimuspaikka Munuaisbiopsia on steriili toimenpide, joka ei kuitenkaan vaadi leikkaussaliolosuhteita, vaan se voidaan suorittaa rauhallisessa ja puhtaassa paikassa. Usein munuaisbiopsia suoritetaan sairaalan röntgenosastolla.

6 Tutkimusvälineet Puudutukseen varattava: Neula, ruisku ja puuduteaine.
Toimenpiteeseen tarvitaan: Ultraäänilaite, jolla oikea näytteenottokohta varmistetaan Veitsi, jolla ihoon tehdään viilto Koetinneula, jonka tarkoituksena on varmistaa munuaisen tarkka sijainti Laukaisulaite, jolla itse näytteenotto tapahtuu Laukaisulaitteeseen kiinnitettävä biopsianeula, joka nappaa munuaiskudoksesta koepalan.

7 Muita tarvittavia välineitä
Ihonpesuvälineet Näytteenottopurkit Steriili taitos pistokohdalle

8 Tutkimuksen valmistelu
Ennen munuaisbiopsiaa potilaalle on tehty munuaisten ultraäänitutkimus ja otettu tarvittavat verikokeet (P-APTT ja P-INR) Potilaalta täytyy mitata verenpaine, sillä yli 130/80 verenpainearvot ovat este munuaisbiopsialle. Toimenpide vaatii neljän tunnin paaston. Potilas saapuu vuodeosastolle edellisenä iltana tai tutkimusaamuna ja tälle annetaan riittävät esitiedot tutkimuksesta. Esilääkityksenä annetaan 10mg Diatsepaamia tuntia ennen toimenpidettä. Potilas asetellaan vatsalleen sekä hänelle laitetaan tyynyt lantion alle. Sairaanhoitaja varaa esille kaikki toimenpiteeseen vaadittavat tarvikkeet, sekä puhdistaa ja suojaa näytteenottopaikan.

9 Tutkimuksen toteutus Tutkimus suoritetaan usein röntgenosastolla ja se kestää n. 30 minuuttia Vatsallaan olevalta potilaalta katsotaan ultraäänigeelin ja –anturin avulla sopiva näytteenottokohta ja -reitti näytteelle. Sopiva pistoalue pestään ja puudutetaan paikallispuudutuksella Iholle viilletään pieni viilto, josta ohjataan neula sopivaan näytteenottokohtaan, usein munuaisen alaosaan Koitinneulalla varmistetaan munuaisen sijainti Näyte otetaan nopeasti laukaisulaitteen avulla

10

11 Näytteen otettua sairaanhoitaja painaa pistopaikkaa minuuttia, jonka jälkeen se peitetään steriilillä taitoksella. Näytteenottajan tulee varmistua, että näyte on kelvollinen tutkittavaksi Lääkäri tarkistaa heti näytteen riittävyyden mikroskoopilla Kun näyte on saatu otettua ja todettu sopivaksi, se merkitään asianmukaisesti ja lähetetään laboratorioon tutkittavaksi Tarvittaessa otetaan uusi näyte

12 Tutkimuksen jälkeen… Potilas saa kääntyä varovaisesti selälleen hoitajien avustamana Potilas kuljetetaan takaisin vuodeosastolle Osastolla vuodelepoa 4-6 tuntia verenvuotojen ehkäisemiseksi Ruokailu ja juominen sallittua tunnin kuluttua toimenpiteestä Potilaan on nautittava runsaasti nesteitä levon aikana, jotta munuaiseen vuotanut veri saadaan poistetuksi ja virtsateiden verihyytymät estetään Kyljelle kääntyminen sallittu 2h kuluttua toimenpiteestä Vuodelevon aikana potilaan vointia, pistopaikkaa, verenpainetta, pulssia sekä virtsaamisen onnistumista ja verisyyttä seurataan. Kotiutuminen tutkimuspäivän iltana tai seuraavana päivänä

13 Tutkimuksen jälkeen… Pistopaikka on pidettävä kuivana kahden vuorokauden ajan Suihkussa käynti sallittua vuorokauden kuluttua, kunhan pistopaikka on suojattu. Saunassa saa käydä viikon kuluttua munuaisbiopsiasta Mustelmat ja kipu pistoskohdassa ovat normaaleja toimenpiteen jälkeen Potilaan tulee välttää viikon ajan raskaita ponnisteluja, kuten nostelua Toimenpiteen jälkeen voi saada sairauslomaa 3-7vrk riippuen millaista työtä potilas tekee

14 Näytteen tutkiminen laboratoriossa
Patologian laboratoriossa tuorenäyte jaetaan yleensä kolmeen osaan valomikroskopiaa (VM), suoraa immunofluoresenssia (IF) ja elektronimikroskopiaa varten. Yleensä näytteen tulee sisältää useampia nefroneja ja glomeruluksia (10-15 kpl), jotta luotettava diagnoosi saadaan. Potilas saa tietää koepalan vastaukset ja mahdolliset löydökset 4-6 viikon kuluttua, jos näyte ei ole kiireellinen Vastausten ilmoittaminen poliklinikkakäynnillä, puhelimitse tai kirjeitse

15 Tutkimustulosten tulkinta
Koepalan pienen koon ja melko sattumanvaraisen ottokohdan takia histologisten muutosten vaikeusastetta vaikeaa arvioida Koepalan tulosten ja löydösten perusteella voidaan arvioida, onko potilaan ennuste hyvä vai huono Jos välikudoksen muutokset ovat edenneet pitkälle, on munuaisten toiminnan ennuste huono

16 Virhemahdollisuudet ja vaaratilanteet
Munuaisbiopsiaan liittyvät riskit ovat vähäisiä ja harvinaisia, kuitenkin kajoavana toimenpiteenä siihen liittyy pieni komplikaatioriski. Joskus pistokohdan verenvuoto voi olla runsasta tai pitkittynyttä. Verenvuotoa lisäävien lääkkeiden tauotus voi olla tarpeen ennen toimenpidettä. Vakavana komplikaationa myös mahdolliset virtsateitä tukkivat hyytymiä aiheuttavat verenvuodot ja perirenaalinen hematooma Munuaiskapselin alle tapahtuva verenvuoto voi aiheuttaa kovaa kipua ja johtaa jopa sokkiin Munuaisbiopsiassa on olemassa myös virhemahdollisuus viereisten elinten tai rakenteiden punktioon

17 Toimenpiteen vasta-aiheet
Munuaisbiopsialle on olemassa ehdottomia ja suhteellisia vasta-aiheita

18 Ehdottomat vasta-aiheet
Verenvuototaudit & ilmeinen vuototaipumus Kasvaimet Monirakkulaiset munuaiset tai molemminpuoliset kystat Pyonefroosi (=munuaisaltaan märkäinen tulehdus) Perinefriitti Absessi (=märkäpesäke) Tuberkuloosi Potilaan suostumattomuus toimenpiteeseen Jos edellä mainittuja asioita ilmenee, munuaisbiopsiaa ei voi suorittaa

19 Suhteelliset vasta-aiheet
Poistettu munuainen Kohonnut verenpaine joka ei ole hoitotasapainossa Pienet munuaiset Potilaan huono yhteistyökyky Hyvin iäkkäät tai huonokuntoiset potilaat Edellä mainituissa tapauksissa katsotaan tapauskohtaisesti, voidaanko munuaisbiopsia suorittaa

20 Komplikaatioiden ehkäisy
Esivalmistelut tehty ennen toimenpidettä Vasta-aiheet huomioidaan Munuaisbiopsian suorittaa kokenut henkilöstö Riittävä vuodelepo ja jälkitarkkailu Selkeä potilasohjeistus ennen ja jälkeen toimenpiteen

21 Lähteet: psia.html efrologia/190514%20Koepala%20munuaisesta%20eli%20munuaisbio psia.pdf munuaistutkimukset/munuaiskoepala beds/b1e7a844e01679b21688ac2f dec4ca649.pdf /Munuaisbiopsia.pdf

22 Pasternack, A.:Nefrologia DUODECIM. s Kuvat: 3kidbio_001.jpg