Antiikin kulttuuripiiri

Esitys aiheesta: "Antiikin kulttuuripiiri"— Esityksen transkriptio:

1 Antiikin kulttuuripiiri
Antiikki = Kreikan ja Rooman kulttuurit 800 eaa jaa.

2 i) Kreikka 1. Juuret 2. jumalmaailma vs. filosofia
3. hellenistinen tiede 4. taide ja arkkitehtuuri A) klassinen B) hellenistinen 5. Nainen TEHTÄVÄT: tyylisuunnan tunnistaminen (peda.net)

3 1. juuret Eurooppa-mytologia /-etymologia
Erään Lähi-idän kuninkaan tytär Europe, jonka Zeus varasti härän hahmossa ja pakeni meren yli länteen Kreetalle. Jumalhahmossa tunnusti rakkautensa Europelle: Eurooppa-termi Vertauskuva Euroopan kulttuurin yhteyksistä antiikkiin Myytin vertaus neidon ryöstö tulkittavissa symbolisesti, kuinka sivistys siirtyi idästä länteen!!!!! Kreikan kulttuurin perusta Mesopotamian korkeakulttuureissa, ei Egyptissä! (Mesopotamian perintöä antiikin Kreikalle mm. kalenteri, matematiikka ja tähtitiede, lait, urheilu) (Antiikin Kreikan kehittynein osa / siirtokunta Vähän-Aasian Joonia Antiikin korostus eurooppalaisessa kulttuurissa ylikorostunut renessanssin vaikutuksesta ja, koska varhaisemmista kulttuureista tiedettiin aiemmin liian vähän sekä Lähi-idän myöhemmän kansainvälisen politiikan vaikutus eurooppalaisiin (ristiretket, viimeiset 200 vuotta, nykypäivä) (Tullaan mieluummin Välimereltä kuin idästä.) Castrén, Paavo, Pietilä-Castrén, Leena 2000: Antiikin käsikirja. Otava. Galasso, Robert Kadmoksen ja Harmonian häät. Loki-kirjat 2001. Toim. Lilius, Henrik ym. 1980: Antiikin kulttuurihistoria Wsoy.

4 2. Jumalmaailma vs. filosofia
Käsite diskurssi: maailmankatsomustapa, puhetapa, käsitteellistämisen tapa, esim. Antiikin Kreikasta voidaan puhua vaikkapa jumaluusopillisessa, filosofisessa ja historiallisessa diskurssissa. Puhetavan mukaan asiat käsitteellistyvät eri tavoin. Antiikin kreikkalaisten maailmankuvassa nähtävissä kaksi diskurssia, jotka limittyvät toisiinsa hellenistisellä ajalla. Uskonnollinen maailmankuva Filosofis-tieteellinen maailmankuva

5 Maailma täynnä erilaisia jumaluuksia
Uskonnolliset myytit elämän peruskysymysten selittäjinä esim. luonnonilmiöille, rakkaudelle, sodalle, hedelmällisyydelle(esim. Zeuksen tai Poseidonin, Afroditen, Dionysoksen tekemisiä) Maailma täynnä erilaisia jumaluuksia Uskonto vailla virallista oppia tai pyhää kirjaa Suullisen perimätiedon (kerrotut myytit) kirjaamiset 700-luvulta eaa. alkaen, esim. Homeros, Hesiodotos, Herodotos  länsimaisen kirjallisuuden pohja. 12 pääjumalaa, jotka kuviteltiin ihmisten kaltaisiksi persoonallisiksi hahmoiksi heikkouksineen ja vahvuuksineen (juonittelut, petokset, rakastumiset ja mielivaltaisesti kuolevaisten tekemiseen sekaantumiset). TEHTÄVÄ KOTONA: Selvitä seuraavien kuolevaisten elämään sekaantumiseen liittyvät jumaltarut: Parisin tuomio, legenda Herakleesta (room. Herkules) Jumalten suosioon pääseminen elämän edellytyksenä: Riitit, joissa muistettiin jumalia (esim. ks. Forum II s. 14) Ennustaminen (oraakkelit): uhrilahjat ja papiston bisnes Tulevaisuus, neuvot, enteet jumalten tahdosta Eläinten käyttö ennustamiseen Luonnonhenkien palvonta, jumalten palvonta sekä yli-ihmisten palvonta (sankarilliset puolijumalat, esim. Herakles, Akhilleus)  eri aikakausien taiteilijoiden inspiraation lähteitä Uskonto mahdollisuus hankkia menestystä maanpäällisessä elämässä( esim. onnistunut sotaretki, hyvä oliivisato…) Uskonnolliset juhlat kielen lisäksi yhdistivät muuten niin hajanaista kulttuuripiiriä.

6 b) Filosofia = philo sophie = viisauden rakastamista Kreikkalaisten pyrkimys täydellisyyteen ja itsensä kehittämiseen Uskonnollinen vapaamielisyys (virallisen opin puute) taustalla  kaikkea ihmiseen, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvää voidaan tutkia kriittisesti Mesopotamiassa jo tarkkoja havaintoja luonnosta (kalenteri, tähtitiede ym.)  Jooniaan  Luonnonfilosofien aika 500-luvulta eaa. Luonnon ymmärtäminen järjellä, ei jumalmyyttien avulla.  filosofinen maailmankatsomustapa  tietoon perustuva maailmankuva  tieteellisen diskurssin synty  KARKEA METAFYSIIKAN / FYSIIKAN FILOSOFIAN AIKAJANA: Neljä peruselementtiä Thales: Kaikki syntyy vedestä Pythagoras: maailma perustuu lukuihin  maailmaa voidaan havainnollistaa matemaattisin mallein Demokritos: atomioppi (atomos = jakamaton) ………. –> ja aikaa kuluu……… Optiikan kehitys  mikroskoopit  Leeuwenhoek: solut Mendelejev: alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Niels Bohr: atomimalli Kvanttifysiikka (aineen aalto- ja hiukkasmallit, Heisenbergin epätarkkuusperiaate) Sofistit 400-luvulta alkaen: huomio luonnosta ihmiseen (Väittelytaito, -tekniikka, puhetaito) Suuret filosofit ottavat vaikutteita (Platon, Aristoteles)  Valtioihanteet, olemassaolon perusteet, etiikka. Lisäksi Aristoteleen runousoppi (kirjallisuustieteen perusta), astronomia, lääketiede, politiikka, fysiikka, logiikka  monen tieteenalan päänavaus  Aristoteles 1600-luvulle asti tieteen suurin auktoriteetti Raamatun lisäksi. ANTIIKIN FILOSOFIA YKSI LÄNSIMAISEN KULTTUURIN KULMAKIVISTÄ. Ateenan demokratia: - puhe- ja väittelytaito tärkeässä osassa viisaalla filosofilla merkitystä? - Taustalla maanomistusdemokratia ja parhaiden valta eli aristokratia - Vapaiden kreikkalaistaustaisten miesten äänioikeus [taustalla Ateenan kauppiasluokan vaurastuminen (etuoikeuksien laajeneminen) sekä menestys Persiaa vastaan  rivisotilas / soutajakin sankan (oikeuksien laajeneminen)] Kansankokous ( miestä) Viidensadan neuvosto valmisteli esityslistat + toimeenpanovalta.  Länsimaisen demokratian kehto. KOTITEHTÄVÄ: TEE AJATUSKARTTA ATEENAN DEMOKRATIASTA. FORUM II S

7 3. Hellenistinen tiede Tausta:
Tietoon perustuvan maailmankuvan kehittyminen (filosofia= Aleksanteri Suuren valloitukset Lähi-itään, silloiseen Persiaan Hellenismi = itämaisen ja kreikkalaisen eli helleenisen kulttuurin sekoittuminen Selvitä oppikirjasta, miten hellenismi toteutui ja vaikutti antiikissa Uskonnollisesta näkökulmasta Filosofiassa tieteissä