Aineettomat oikeudet ja niiden käyttö yritystoiminnassa 2015

Esitys aiheesta: "Aineettomat oikeudet ja niiden käyttö yritystoiminnassa 2015"— Esityksen transkriptio:

1 Aineettomat oikeudet ja niiden käyttö yritystoiminnassa 2015
Mikko Huuskonen, OTT, EMBA, dos. Neuvotteleva virkamies, TEM

2 Luentorunko Ma 16.3. klo (4h) klo 10-14 Viipurisali
Peruskäsitteitä Aineeton oikeus – pääperiaatteet Aineeton omaisuus – eri näkökulmia IPR-järjestelmän historia ja kansainvälinen luonne Aineettomien oikeuksien toimintaympäristö Open innovation Aineeton arvonluonti – ETLA, OECD ym. ICT-kehityksen tuomat lainsäädännölliset jännitteet (”the Gap”) Ti klo (4h) 1381 Tekijänoikeus lainsäädännössä: teos, teoksen taloudellinen käyttö, moraaliset oikeudet Rajoitussääntely Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytäntöä Ke klo (4h) 1381 Patenttilainsäädäntö Tavaramerkkilainsäädäntö

3 Luentorunko To 19.3. klo 10-14 Viipurisali Pe 20.3. klo 10-14 ls. 1381
Oikeuksien siirtyminen lainsäädännössä Tietokoneohjelman ja tietokannan suoja Työsuhdekeksintölaki Korkeakoulukeksintölaki Tekijänoikeuksien siirtyminen työsuhteessa Pe klo ls. 1381 Oikeuksien siirtyminen sopimuskäytännöissä Tekijänoikeudellista sopimuskäytäntöä, tekijänoikeusneuvoston lausuntoja Sosiaalisen median sopimuskäytäntöjä: Facebook Henkilötietojen asema tuotannontekijänä Tekijänoikeudelliset luovutus, mm. tekijänoikeusjärjestöt Patenttilisenssit, pääasialliset ehdot Tavaramerkkien lisensiointi/franchising

4 Peruskäsitteitä IP: intellectual property Intangible asset
Aineeton omaisuus IPR: intellectual property right Aineeton oikeus, immateriaalioikeus, henkinen omaisuus, ip-oikeus Joskus käytetty termi ”immaterial property” ei suositeltava (immaterial = merkityksetön) Ruots. Immateriella rättigheter Teollisoikeudet ja tekijänoikeus ovat immateriaalioikeuksia, joilla tarkoitetaan aineettomia oikeuksia eli henkistä omaisuutta. Immateriaalioikeudet jaetaan perinteisesti kahteen pääalueeseen, teollis- ja tekijänoikeuteen.

5 Peruskäsitteitä Lisenssi, lisensoiminen
Oikeuden osittainen luovuttaminen Yksinoikeus, rinnakkaisuus, ”sole right” Ajallinen kesto, alueellinen ulottuvuus Takaisinlisensointi, ristiinlisensointi ”Viipalointi” – mitä osia oikeudesta luovutetaan Avoimet lisensointikäytänteet Ei taloudellista intressiä itse oikeuden käytössä Intressi kontrolloida avoimuuden säilyminen ”sisäänvetotuote”

6 Peruskäsitteitä Mitä ovat aineettomat oikeudet: pääasiassa rekisteröitäviä oikeuksia Patentti Tekijänoikeus ainoa poikkeus rekisteröinnistä: syntyy jos teoskriteeri ylittyy – ei rekisteröintiä Tavaramerkki Mallioikeus Hyödyllisyysmalli (”pikkupatentti”) Toiminimi Maantieteelliset merkinnät Verkkotunnukset, piirimallin suoja, kasvinjalostajan oikeus

7 Peruskäsitteitä Rekisteröinnillä useita vaikutuksia:
Suojan kohteen määrittely Suojan haltijan yksilöinti Suojaobjektin (mitä suojataan) julkistus Vaihdantaa vahvistava olettama oikeuden taloudellisesta merkityksestä Suojan keston määrittely (pat 20v, tavaramerkki 10v + uudistaminen, toiminimi – yrityksen elinkaari, tekijänoikeus 70v tekijän kuolinvuoden päättymisestä, mallioikeus 5v + 4x uudistus)

8 Aineeton oikeus IPR eli aineeton oikeus on juridiselta luonteeltaan kielto-oikeus eli oikeus kieltää muilta suojan kohteen käyttäminen/käytön rajoittaminen Kielto-oikeus ei ole ehdoton: kaikkeen ipr-sääntelyyn liittyy rajoituslainsäädäntöä Oikeus ei ole velvollisuus: oikeutta ei ole pakko käyttää – kukaan tai mikään ei siihen velvoita Oikeus ei tarkoita rahaa ilman oikeuteen liittyviä hyödyntämistoimenpiteitä ja osaamista

9 Aineeton oikeus Oikeuden käyttö ja valvonta ovat oikeudenhaltijan oman aktiivisuuden varassa Mikä on oikeuden arvo? Riippuu lähinnä sen kaupallisen käytön onnistumisesta Oikeuden arvolla myös moraalinen ulottuvuus Ei viranomaisvalvontaa Tekijänoikeusjärjestöt toimivat oikeudenhaltijan antaman valtakirjan pohjalta Oikeussuojakeinot edellyttävät aktiivista toimintaa

10 Aineeton omaisuus Omaisuuden sääntely asettaa tietyt oikeudelliset reunaehdot Perustuslain omaisuudensuoja 15 §: Jokaisen omaisuus on turvattu Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla Omaisuuden käytöstä voidaan kuitenkin myös laajasti sopia Aineettoman oikeuden lisensioinnissa on lähes rajaton määrä vaihtoehtoja

11 Aineeton omaisuus MH Lakimies 7-8/2013, s. 1203:
”(…) Suomesta on kehittynyt maa, joka käy aktiivista ulkomaankauppaa ja on jokseenkin täysin riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. (…) Erityisesti aineettomien oikeuksien osalta on lähdettävä siitä, että järjestelmä tulee ensin omaksua kansainvälisen kaupan instituutiona, jossa kansallisten sääntöjen roolina on lähinnä toimeenpanon maakohtainen tukeminen.”

12 Aineeton omaisuus IPR-järjestelmä on olennaisilta osiltaan kansainvälistä oikeutta Pariisin konventiossa (1883) on sovittu teollisoikeuksia (rekisteröintioikeuksia) koskevat kansainvälisen minimisuoja ja vastavuoroisuuden periaatteet Samoin tekijänoikeuksien osalta Bernin konventiossa 1886 Syntyhistoria: maailmannäyttelyn epäonnistuminen 1878 piratismipelkojen vuoksi

13 IPR yritysten toimintaympäristössä
Aineettomien oikeuksien käyttö yritystoiminnassa Yritysten toiminta perustuu tavaroiden ja/tai palveluiden kannattavaan tuotantoon ja myyntiin asiakkaille Yritys voi suojata toimintansa, strategiansa ja tuotteidensa omaleimaisuutta/kilpailuetua Pääasialliset oikeudelliset suojamuodot ovat patentit, tavaramerkit, tekijänoikeus, mallioikeus Lisäksi yritykset voivat suojata omaleimaisuuttaan sopimusteitse (luottamuksellisuussopimukset) tai toimimalla vaikeasti jäljiteltävällä tavalla

14 IPR yritysten toimintaympäristössä
Suojaaminen on IPR:ien käytön perustapaus Kaikki IPR:ien myöhempi hyödyntäminen – myös jakaminen – edellyttää tehokasta suojausta Suojauksen kolme peruselementtiä Lainsäädäntö Oikeuksiin pääseminen tehokkuus käytännössä (tuomioistuin- ja täytäntöönpanojärjestelmä) Oikeudenhaltijan/järjestön oma osaaminen ja aktiivisuus

15 Open Innovation Yritykset käyttävät oikeuksiaan paitsi suojaamiseen, myös monilla muilla tavoilla Lisensointi: saadaan tuloja oikeuksista, joita ei itse käytetä (Qualcomm), ristiinlisensointi Ei-strategisen tuotekehitystiedon avaaminen yhteisprojekteissa yhteistyökumppaneille ja asiakkaille EU: ”Open Innovation Strategy and Policy Group” Henry Chesbrough, ”Open Innovation”, 2003

16 Eri toimialojen suojaamiskysymykset: ICT
Eri toimialoilla on erilaisia suojaamiseen ja lisensioimiseen liittyviä kysymyksiä: ICT-toimiala Tekijänoikeus suojaa ohjelmakoodia Patentointi keskeistä laitepuolella Tietokannan suoja on useissa sovelluksissa keskeinen Open source –ohjelmointi on muuttanut alan suojausstrategiaa: yhteistyö, osallistaminen osana strategiaa työsuhdetekijänoikeus

17 Lääketeollisuus Lääketeollisuus Kaksi kilpailevaa strategiaa:
Alkuperäislääkkeet ja geneeriset lääkkeet Suojausstrategiat erilaisia: Alkuperäislääkkeet patentoidaan Tiukat NDA-sopimukset tutkijoilla Geneeristen lääkkeiden osalta pyritään nopeaan kilpailijan lääkkeiden kopiomiseen patenttisuojan rauettua ja nopeaan markkinoilletuloon

18 Perusteollisuus Perusteollisuus Patenttisuojan perinteinen alue
Teknillisillä keksinnöille keskeinen asema kilpailuedun suojana Patenteilla suojataan esimerkiksi teollisiin prosesseihin ja komponentteihin liittyviä keksintöjä Omaleimainen toimintatapa Esim laitetoimituksen ja huoltotoiminnan kytkeminen toisiinsa Palveluiden kytkeminen laitetoimitukseen – ”emme myy laitetta vaan sen toimintaa” Luottamuksellisuussopimukset Työsuhteessa tapahtuu paljon keksintöjä – yritys lunastaa (työsuhdekeksintölaki) Nk. strateginen patentointi yleensä vähäisempää

19 Luova talous Luova talous
Monimuotoinen ja sirpaleinen toimiala, josta on vaikea hahmottaa yleistä linjaa/toimialaa Tyypillistä nopeat markkinaoperaatiot/ad hoc –toiminta Tekijänoikeussuojalla keskeinen merkitys sisällöntuotannon suojamuotona; ”viipalointi” Tekijänoikeus myös peliteollisuudelle keskeinen (tietokoneohjelmat, grafiikka ym) Työsuhdetekijänoikeus ”kuuma peruna” Työsopimusmääräykset keskeisiä IPR:ien vakuuskäyttö keskeinen kysymys Rahoittaja tarvitsee vakuudet Aloittaville yrityksillä on yleensä vain IPR:iä Muotoilu/mallisuoja

20 Media Media Luetaan usein luovaan talouteen
Media-alan keskiössä kuitenkin isoja ja toimintatapansa vakiinnuttaneita yrityksiä Tekijänoikeus keskeinen tuotantoprosessin suojamuoto: viipalointi Työsuhdetekijänoikeus herättänyt keskustelua USA, UK, Hollanti: työsuhdeolettama lainsäädännössä Sosiaalinen media mullistanut media-alaa ja muuttanut taloudellisia asetelmia

21 Palveluala Palvelut Haasteellisin suojattava
Ideat kuten palveluideat eivät saa suojaa sellaisinaan Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa saattaa suojata esimerkiksi sopimattomana pidettävää jäljittelyä Suojaa voidaan rakentaa yhdistelmänä patentti-, tekijänoikeus-, malli- tai tavaramerkkisuojasta Esim franchise –ketjun ”look and feel” Toiminnan omaleimaisuus, liikesalaisuuden suoja, nopeat markkinaoperaatiot kilpailukeinoina

22 Johdanto Knowledge-based economy (OECD): Innovation
Yritystoiminta, liiketoiminnan kehitys Verotus: kannusteet, verokilpailu, tekniset kysymykset (poistot, tasekirjaus, arvonmääritys) Kilpailupolitiikka, IPR, rahoitusmarkkinat Arvon ”nappaaminen” globaaleissa arvoketjuissa K-pito, arvonmääritys Data assettina Koulutus, tutkimus

23 Arvonmuodostus globaalissa arvoverkostossa (ETLA)

24 ”The Gap” – institutionaaliset jännitteet
Internet on haastanut eräitä ipr-periaatteita ja myös ipr:iin läheisesti liittyviä oikeudenaloja viime vuosina Internet –toiminta ei tue eikä tarvitse maantieteellisiä rajoja (kansallisvaltioiden perinteistä taloudellista toimintaa ja oikeudellista kontrollia) Edesauttaa globaalien palveluiden syntymistä Modernien palveluntarjoajien kilpailuaseina mm. lainvalintastrategiat

25 Nettilähteitä valtioneuvoston periaatepäätös ipr-strategiasta:
tekijänoikeuden arvonmääritys:  Patenttimarkkinat:  aineettoman oikeuden verotus:  avoin lähdekoodi:  valtioneuvoston periaatepäätöksen taustamateriaali:   tavaramerkkilain uudistaminen:  EU:n komissiossa laatimani, keväällä julkaistu Facebook-aiheinen raportti: