Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.

Esitys aiheesta: "Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla."— Esityksen transkriptio:

1 Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla suomenkieli oli vain puhuttua ja Suomi oli roomalaiskatolinen ja kuului ruotsiin ,jossa toteutettiin Martti Lutherin uskonpuhdistusta, jonka tavoitteena oli se , että jokainen voi lukea Raamattua omalla kielellään. Mikael Agricolan alkuperäinen sukunimi oli Olavinpoika ja hän syntyi Pernajalla. Hän osasi suomenkieltä ja luultavasti myös ruotsia, saksaa, kreikkaa ja latinaa. Mikael valmistui papiksi ja innostui Uuden Testamentin suomeksi kääntämisestä. Hän lähti Saksaan Wittenbergin kaupunkiin ja otti uuden sukunimen: Agricola, joka on latinaa ja tarkoittaa maanviljelijää koska hänen suvussaan oli maanviljelijöitä. Mikael Agricola otti suomen kieleen mallia ruotsista, saksasta, kreikasta ja latinasta. Vaikeuksia hänellä oli vokaalien ja diftongien kanssa. Hän saattoi myös kirjoittaa saman äänteen monella eri tavalla. Lisäksi hänen piti keksiä uusia sanoja esim. rukoushetki, Luoja ja nöyrä. Yhteensä hän kirjoitti noin 2400 sivua suomeksi.

2 Mikael Agricolan teoksia
Ensimmäinen suomenkielinen painettu kirja on Agricolan Abckiria. Abckiria opetti papeille lukutaitoa, ja papit opettivat suomalaisille taitonsa. Kirjassa opetetaan aakkosten lisäksi myös jumalanpalvelukseen liittyviä sanoja ja toimituksia. Agricolan kääntämä Uusi Testamentti ilmestyi suomeksi vuonna 1548 ja siinä oli 718 sivua ja se sisälsi runsaasti kuvia. Kokonaan Raamattu käännettiin vasta vuonna Agricolan nimissä on myös ensimmäinen, suomenkielinen, loppusoinnullinen runo. Suomen kirjakieli syntyi pääasiassa murteiden pohjalta ja  eri murrealueet  alkoivat olla tasapuolisemmin edustettuina kirjoitetussa suomen kielessä vasta  1800-luvulla. Suomen tieto- ja kaunokirjallisuus  syntyi kuitenkin vasta  1800-luvulla.

3 Uskonnollinen kirjallisuus
Uskonnollinen kirjallisuuden tyylisuunta oli n luvulta 1700-luvun loppuun asti. Kaikki suomalainen kirjallisuus 1500-luvulla oli uskonnollista. Tämä johtui siitä, että Suomen kirjakieli syntyi vasta 1500-luvulla. Se syntyi, koska uskonpuhdistuksen vaatimuksena oli, että jokaisella tuli olla oikeus lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Kirjakieli oli pakko luoda, koska muuten Raamatun lukeminen ei olisi ollut mahdollista, sillä siihen aikaan lukutaito oli erittäin harvinainen taito. Uskonnollisen kirjallisuuden tunnetuimpia kirjailijoita olivat mm. Martti Luther ja Mikael Agricola.