Helsinki 8.10.2010. AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.

Esitys aiheesta: "Helsinki 8.10.2010. AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden."— Esityksen transkriptio:

1 Helsinki 8.10.2010

2 AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden prosentin luokkaa.  Venäjä-tutkimus on ainoa tieteenala (kansallisten tieteiden ohella) jolla Suomi pystyy absoluuttisesti kilpailemaan esim. Saksan tai Iso-Britannian kanssa

3 AKATEEMISTA…  Kiinteät suhteet venäläisiin tutkijoihin  Monissa yliopistoissa vahvat laitokset  Aleksanteri-instituutti  Joensuu (Karjala-tutkimuksen instituutti) Lappeenranta (Nordi-keskus)  Filologialaitokset (HY kaksi kertaa valtakunnallinen opetuksen huippuyksikkö)  Kaupallista osaamista: CEMAT, Turun Pan- Eurooppa –instituutti ym.

4 Yleinen Venäjä-osaaminen kapealla pohjalla  Maailmasta on vaikea löytää paikkaa, jossa merkittävä naapuri tunnetaan niin huonosti, kuin suomalaiset tuntevat Venäjän  ”Venäjä-osaaminen” edelleenkin erityiskompetenssi, joka on vain tiettyjen ihmisten ominaisuus ja intressi

5 Venäjän kielen taito hyvin vähäistä  Vain joka 45. suomalainen osaa venäjää (mukaan lukien Suomessa asuvat venäläiset)  Tavoite voisi olla että joka 10. osaisi

6 Asenteet muuttumassa o Vihaajat pidetään yllä stereotypioita o Välinpitämättömät pyritään unohtamaan Venäjän naapuruus o Realistit (pragmaatikot) nähdään Venäjä mahdollisuutena o Entusiastit halutaan tutustua venäläiseen sieluun ja kulttuuriin

7 Arto Mustajoki Helsingin yliopisto “Venäjää voi ymmärtää” -sivusto: http://blogs.helsinki.fi/venajaavoiymmartaa/