Naudan ruuansulatuskanava

Esitys aiheesta: "Naudan ruuansulatuskanava"— Esityksen transkriptio:

1 Naudan ruuansulatuskanava
1. Pötsi 2. Verkkomaha Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

2 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
3. Satakerta 4. Juoksutusmaha 5. Ohutsuoli 6. Maksa 7. Munuaiset Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

3 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
NAUTA ON MÄREHTIJÄ RUUANSULATUKSELLE TYYPILLISTÄ, ETTÄ SE PURESKELEE SYÖMÄNSÄ REHUN USEITA KERTOJA ELI MÄREHTII NAUDAN RUUANSULATUKSESSA ON NELJÄ MAHAA RUUANSULATUSKANAVA ON YHTENÄINEN PUTKI SUUSTA PERÄAUKKOON Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

4 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
SUU JA NIELU SUUN RAKENNE ON SELLAINEN, ETTÄ NAUTA PYSTYY TEHOKKAASTI NYHTÄMÄÄN RUOHOA SUUN LIMAKALVO SARVEISTUNUTTA ETUHAMPAAT VAIN ALALEUASSA KIELESSÄ MAKUNYSTYT, TUNTEE NELJÄ PERUSMAKUA: MAKEA, SUOLAINEN, KARVAS JA HAPAN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

5 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
SYÖDESSÄÄN NAUTA PURESKELEE REHUA VAIN SEN VERRAN, ETTÄ PYSTYY NIELAISEMAAN SEN SYLKIRAUHASET ERITTÄVÄT SYLKEÄ AIKUINEN LEHMÄ ERITTÄÄ SYLKEÄ L VRK:SSA SYLJEN KAKSI TÄRKEÄÄ TEHTÄVÄÄ: 1. KOSTUTTAA JA LIUKASTUTTAA REHUN -> HELPOMPI NIELLÄ 2. SISÄLTÄÄ SUOLOJA, JOTKA TASOITTAVAT PÖTSIN HAPPAMUUTTA REHUSTA TULEVIA HAPPOJA JA PÖTSISSÄ MUODOSTUVIA HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA VASTAAN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

6 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
MITÄ HIENOJAKOISEMPAA REHU ON, SITÄ ENEMMÄN PINTA-ALASTA ON ALTTIINA SULATUKSEEN OSALLISTUVILLE MIKROBEILLE JA ENTSYYMEILLE MÄREHTIMINEN ON OLENNAINEN OSA REHUN HIENONNUSTA HIENONTUMISEN TULEE TAPAHTUA NIMENOMAAN RUUANSULATUSKANAVASSA JOS SYÖTETTY REHU ON LIIAN HIENOA, VOI RUUANSULATUSKANAVAAN TULLA HÄIRIÖITÄ JA NAUTA VOI SAIRASTUA Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

7 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
RUOKATORVI RUOKATORVEA MYÖTEN REHU KULKEUTUU SUUSTA MAHOIHIN JA MAHOISTA TAKAISIN SUUHUN PÖTSISSÄ MUODOSTUNEET KÄYMISKAASUT POISTUVAT RÖYHTÄISYINÄ RUOKATORVEN KAUTTA SUUHUN JA SUUSTA ULOS SUURIN OSA KAASUISTA ON HIILIDIOKSIDIA JA METAANIA LYHYTAIKAINENKIN HÄIRIÖ KAASUJEN POISTAMISESSA JOHTAA NOPEASTI ELÄIMEN PUHALTUMISEEN JA JOPA KUOLEMAAN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

8 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
RUOKATORVI.. REHU KULKEE RUOKATORVESSA MOLEMPIIN SUUNTIIN AALTOLIIKKEEN ELI PERISTALTIIKAN AVULLA PERISTALTTISET -> ALAS ANTIPERISTALTTISET -> TUOVAT MÄREPALAN YLÖS SUUHUN UUDELLEEN PURESKELTAVAKSI KESKIMÄÄRIN MINUUTIN MÄREHTIMISEN JÄLKEEN NAUTA NIELAISEE MÄREPALAN JA ALOITTAA UUDEN MÄREHTIMISEN MUUTAMAN SEKUNNIN KULUESSA NAUTA MÄREHTII KESKIM TUNTIA / VRK Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

9 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
MAHAT NAUDALLA ON NELJÄ MAHAA: 1. PÖTSI 2. VERKKOMAHA 3. SATAKERTA ELI LEHTIMAHA 4. JUOKSUTUSMAHA • 1-3 OVAT ETUMAHOJA • JUOKSUTUSMAHA JA SEN JÄLKEISET RUUANSULATUSKANAVAN OSAT OVAT KUIN YKSIMAHAISELLA Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

10 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
ETUMAHOJEN TEHTÄVÄT REHUN VARASTOINTI PIDENTÄÄ REHUN VIIPYMISAIKAA, MIKÄ PARANTAA REHUN SULAVUUTTA REHUN VIIPYMISAIKA PÖTSISSÄ VAIHTELEE KESKIM. 30 – 80 TUNTIIN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

11 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
TILAVUUKSIA AIKUINEN NAUTA: - PÖTSI 100 – 200 L - VERKKOMAHA 4 – 10 L - SATAKERTA 10 – 20 L - JUOKSUTUSMAHA 5 – 15 L • VERTAA PIKKUVASIKAN MAHOIHIN ! Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

12 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA
PÖTSI JA VERKKOMAHA MUODOSTAVAT TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN REHU ON KERROKSITTAIN PÖTSISSÄ ALIMMAISENA HIENOJAKOISIN, SULANEIN JA PAINAVIN REHUMASSA SEN PÄÄLLÄ PÖTSINESTE, JONKA PINNALLA KELLUU KARKEAREHUN MUODOSTAMA KERROS YLIMPÄNÄ ON KEVEIN AINES, KAASUT Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

13 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA ..
PÖTSIN SEINÄMÄN SÄÄNNÖLLISET, N. MINUUTIN VÄLEIN TOISTUVAT SUPISTUKSET SEKOITTAVAT REHUMASSAA REHU VETTYY, SIIVILÖITYY JA HAJOAA SUPISTUS NOSTAA PÖTSIN SISÄLTÖÄ YLÖSPÄIN, MINKÄ JÄLKEEN SE LASKEUTUU ALASPÄIN SULAMATON REHUMASSA JÄÄ NESTEKERROKSEN PÄÄLLÄ OLEVAAN KARKEAREHUKERROKSEEN -> VIIPYMÄAIKA PITENEE JA SULATUS TEHOSTUU Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

14 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA ..
PÖTSISSÄ OLEVA KARKEAREHU ÄRSYTTÄÄ PÖTSIÄ SUPISTUMAAN RAAPIMALLA PÖTSIN SEINIÄ REHUN HAJOTUS TAPAHTUU PIENELIÖSTÖN ELI MIKROBIEN AVULLA MIKROBIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ KUITUPITOISEN REHUN HAJOTTAMISESSA MIKROBIT KÄYTTÄVÄT REHUN VALKUAISTA JA ENERGIAA OMAAN LISÄÄNTYMISEENSÄ JA KASVUUNSA -> MUODOSTUU MIKROBIMASSAA MIKROBIMASSA ON VALKUAISTA, JOSTA OSA KULKEUTUU PÖTSISTÄ OHUTSUOLEEN JA IMEYTYY SIELTÄ MÄREHTIJÄN KÄYTTÖÖN MIKROBIMASSA ON SIIS MÄREHTIJÄN TÄRKEÄ VALKUAISEN LÄHDE Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

15 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA ..
HAJOITTAESSAAN REHUJA MIKROBIT TUOTTAVAT HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA: ETIKKA-, PROPIONI- JA VOIHAPPOA NÄMÄ HAIHTUVAT RASVAHAPOT OVAT MÄREHTIJÄN TÄRKEIN ENERGIAN LÄHDE HAIHTUVAT RASVAHAPOT IMEYTYVÄT PÖTSIN SEINÄMÄN LÄPI ELIMISTÖN KÄYTTÖÖN MIKROBIT TUOTTAVAT MYÖS B- JA K-VITAMIINEJA Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

16 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA ..
PÖTSIMIKROBIT TOIMIVAT pH-ALUEELLA 5.5 – 7. MIKÄLI NÄMÄ RAJAT YLITTYVÄT, MIKROBITOIMINTA HÄIRIYTYY JA REHUJEN SULATUS PÖTSISSÄ HEIKKENEE RUOKINNALLA JA SYLJEN ERITYKSELLÄ ON TÄRKEÄ MERKITYS PÖTSIN pH:n SÄÄTELYSSÄ ILMAN PÖTSIN PIENELIÖITÄ NAUTA KUOLEE PÖTSISTÄ JA VERKKOMAHASTA REHUMASSA SIIRTYY VIIMEISEEN ETUMAHAAN ELI SATAKERTAAN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

17 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
SATAKERTA ELI LEHTIMAHA NIMI JOHTUU MAHAN SISÄPUOLELLA OLEVISTA POIMUISISTA, LEHTIMÄISISTÄ KALVOISTA KALVOJEN LÄPI REHUMASSASTA IMEYTYY NESTEITÄ, KIVENNÄISIÄ JA HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA REHU HIENONTUU EDELLEEN REHUMASSA VIIPYY NOIN 5 TUNTIA REHUMASSA SIIRTYY JUOKSUTUSMAHAAN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

18 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
JUOKSUTUSMAHA TOIMINTA VASTAA YKSIMAHAISEN ELÄIMEN MAHALAUKUN TOIMINTAA ERITTYY RUUANSULATUS-ENTSYYMEJÄ JA SUOLAHAPPOA pH ERITTÄIN HAPAN 1-3 EI MIKROBITOIMINTAA REHU VIIPYY N. 1-2 h Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

19 RUUANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT
REHU HIENONTUU JA SULAA SIITÄ VAPAUTUU RAVINTOAINEITA JA VETTÄ RAVINTOAINEET IMEYTYVÄT KANAVAN SEINÄMIEN LÄPI JA KULKEUTUVAT VERENKIERRON MUKANA ELIMISTÖN KÄYTTÖÖN SULATUKSEN SEURAUKSENA VAPAUTUVIEN RAVINTOAINEIDEN LISÄKSI RS-KANAVASSA SYNTYY MYÖS UUSIA RAVINTOAINEITA REHUNSULATUKSEN LISÄKSI RUUANSULATUSKANAVAN TÄRKEÄ TEHTÄVÄ ON POISTAA HAITALLISIA AINEITA ELIMISTÖSTÄ Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

20 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
SUOLISTO JUOKSUTUSMAHASTA RUOKA KULKEUTUU OHUTSUOLEEN EDELLEEN PAKSUSUOLEEN JA UMPISUOLEEN, JOKA ON OSA PAKSUSUOLTA PERÄSUOLEEN, JOKA AVAUTUU PERÄAUKKONA, JOSTA SULAMATON REHUMASSA ELI SONTA POISTUU ELIMISTÖSTÄ Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

21 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
OHUTSUOLI ALKUOSASSA ENTSYYMIT SULATTAVAT REHUA LOPPUOSA ON RAVINTOAINEIDEN VARSINAINEN IMEYTTÄMISALUE ELIMISTÖÖN IMEYTYY MM. VALKUAISIANEEN RAKENNUSAINEITA ELI AMINOHAPPOJA HAIMA- JA SAPPINESTEET NEUTRALOIVAT HAPANTA RUOKASULAA SUOLENSEINÄMÄN NUKKALISÄKKEET LISÄÄVÄT SUOLEN IMEYTYMISPINTA-ALAA AIKUISEN NAUDAN OHUTSUOLI ON N. 40 m. Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

22 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
PAKSU- JA UMPISUOLI MIKROBIT HAJOITTAVAT REHUA VIELÄ JONKIN VERRAN, VÄHÄINEN MERKITYS PÖTSIIN VERRATTUNA IMEYTYY LÄHINNÄ MM. VETTÄ JA KIVENNÄISIÄ PAKSUSUOLI n. 10 m UMPISUOLI n m REHU VIIPYY PAKSUSUOLESSA 4-6 h Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

23 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
PERÄSUOLI REHUMASSASTA IMEYTYY VIELÄ VETTÄ JA ULOSTE SAA LOPULLISEN KIINTEYTENSÄ ULOSTEEN KOOSTUMUS VAIHTELEE: - REHUN LAATU - REHUN SULAMINEN - VEDEN IMEYTYMINEN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

24 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
MAKSA RUUANSULATUKSEN KESKEISIN ELIN 1.TÄRKEIN TEHTÄVÄ MÄREHTIJÄLLÄ GLUKOOSIN MUODOSTUS GLUKOOSIA TARVITAAN VERENSOKERIN LÄHTEEKSI 2. MUUTTAA VERENKIERROSSA OLEVAA AMMONIAKKIA UREAKSI • AMMONIAKKIA MUODOSTUU PÖTSIMIKROBIEN HAJOTTAESSA REHUN VALKUAISTA 3. MAKSASSA MUODOSTUU KETOAINEITA JOS ELÄIN JOUTUU KÄYTTÄMÄÄN ELIMISTÖNSÄ RASVAVARASTOJA ENERGIANLÄHTEENÄÄN JA SAMANAIKAISESTI ELIMISTÖN VERENSOKERIPITOISUUS ON LASKENUT • KETOAINEIDEN MUODOSTUS SAATTAA OLLA NIIN RUNSASTA ETTÄ ELÄIN SAIRASTUU KETOOSIIN ELI ASETONITAUTIIN Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

25 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
MAKSA.. 4. RASVALIUKOISTEN VITAMIINIEN VARASTO 5. PUHDISTAA HAITALLISET AINEET, ESIM. RASKASMETALLIT 6. ERITTÄÄ SUOLEEN SAPPINESTETTÄ, JONKA TEHTÄVÄNÄ ON A. EDISTÄÄ RASVAN SULATUSTA JA IMEYTYMISTÄ B. RASVALIUKOISTEN VITAMIINIEN IMEYTYMISTÄ C. NEUTRALOI OHUTSUOLEEN TULEVAA REHUMASSAA Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

26 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
HAIMA HAIMA ERITTÄÄ HAIMANESTETTÄ HAIMANESTE HAJOTTAA HIILIHYDRAATTEJA, VALKUAISTA JA RASVOJA ERITTÄÄ MM. INSULIINI-HORMONIA Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph

27 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph
KIRJALLISUUTTA: Sakari Alasuutari, Katariina Manni, Helena Rautala: Lypsylehmän ruokinta ja hoito, 2006, Gummerus, Jyväskylä Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph