Tieteellinen kirjoittaminen 4/6

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen 4/6"— Esityksen transkriptio:

1 Tieteellinen kirjoittaminen 4/6
Kirjoitelman osat Kielenhuoltoa

2 Kirjoitelman osat Muistilista - kaikki harvoin mukana
1. Otsikko (kirjoitelmaa kuvaava nimi) 2. Tiivistelmä ja bibliografiset tiedot 3. Alkusanat (Milloin tarpeen?) 4. Sisällysluettelo joskus myös luettelo kuvista, taulukoista, esimerkeistä, …? 5. Lyhenteiden ja merkintöjen selostukset vain laajoissa ja raskaita merkintöjä sisältävissä töissä 6. Johdantoluku 7. Käsittely (erilaisia jaottelutapoja) teoria; aineisto ja menetelmät; tulokset tulosten tarkastelu, johtopäätökset

3 Kirjoitelman osat (jatkuu)
8. Yhteenveto 9. Kiitokset (acknowledgements; tarvittaessa eri tekijöiden osuudet, ulkopuolelta saatu apu) 10. Huomautukset (harvoin tarpeen) 11. Lähdeluettelo kuuluu itse työhön yhtenä sen luvuista, vaikka yleensä numeroimaton 12. Hakemisto (laajoissa töissä hyvä apu lukijalle) Kokoaminen lopuksi vaivalloista jos jää viime tinkaan; arvioi tarve ja aloita jo etukäteen! 13. Liitteet (jos tarpeen) mittaustuloksia, teksiin tiiviisti liittymättömiä algoritmeja, esimerkkejä, todistuksia, ...

4 Kirjoituksen osien tarkoitus
Ks. esim. Mäkelä, M., Kirjoitelman laatiminen. Santanen, J.-P., Opinnäytetöiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä (kotisivulta). ( Opinnäytetyön ulkoasun malli, kotisivulta Kansilehti Otsikointi huippuunsa vietyä tiivistämistä; silti selväkielistä: ei lyhenteitä tai lähdeviitteitä, ei mielellään kaavoja (yleensä muutaman substantiivin) naseva kuvaus kirjoitelmasta tai sen luvusta tärkeä lukemispäätöksen tuki otsikoinnin vastattava sisältöä saman tason otsikoiden rinnasteisuus

5 Tiivistelmä (abstract)
työn lyhyt itsenäinen kuvaus verkko- ja hakukäyttö; ei matematiikkaa; lähdeviitteet auki;... näkökulma: työn esittely sille joka etsii tietoa kirjastossa yleensä yksi kappale, 2-5 lausetta, max sanaa (kieli- ja kustantajariippuvaista) tutkimuksen konteksti, tutkimuskysymys, ratkaisumalli, tutkimusmenetelmä, tulokset, arviointi katsaustyyppisen työn tulos: mitkä osakysymykset kuuluvat aihepiiriin; mitä ratkaisuja tarjolla, niiden arviointi; vielä avoimet kysymykset; mitä työssä esitellään, kuvataan, tarkastellaan EI viittauksin lukuihin VAAN asiaan keskittyvänä tekstinä tiivistelmäsivuun liittyvät bibliografiset tiedot ks. Opinnäytetyön ulkoasun malli

6 Sisällysluettelo "Sisältö" napakka otsikko sisällysluettelolle
luettelo luvuista ja aliluvuista sivunumeroineen arabialainen sivunumerointi alkaa sisällysluettelon jälkeen (1, 2, 3, …) – itse tekstisivut edeltävät sivut voi numeroida (pienillä) roomalaisilla numeroilla (i, ii, iii, …) – edeltävät lisälehdet Sisennykset aliluvuille Tasojen lkm? 1-3 Juonen selkeys? Lukujen välinen tasapaino?

7 Johdanto ensimmäinen luku; työn tärkeimpiä osia
sisältö kuten tiivistelmässä mutta laveammin 1/2 - 3 sivua - pidemmästä ehkä aiheellista eristää aiheen taustaa käsittelevä (tms.) luku työn rajaus ja motivointi johdatus aiheeseen sille joka on valinnut työn luettavakseen eli sisällön ja (tarpeellisten) taustojen yleinen kuvaus tutkimuskysymys tai tavoitteenasettelu keskeiset tulokset (ymmärrettävästi) “kartta jatkoon”: juonenkuljetuksen merkittävät kohdat ja käänteet loppujen lukujen osalta

8 Esimerkki 1 “The rest of this paper is structured as follows. Section Figure 2 is an overview of the xxx architecture. Section 3 presents an illustrative example of a real application built in xxx and demonstrates our approach to QoS management and dynamic configuration. Section 4 briefly reviews some related research while Section 5 contains summary and conclusions.” Esimerkki 2 “The paper proceeds with short introductions into component-structured software and into the domain of network configuration management. After the discussion of the principles of the framework we describe the development, operation, and experiences of relevant example applications. Concluding remarks address the directions of corresponding future work.”

9 Käsittely luvut 2..N-1 (N < 7)
aihepiirin jäsentelyn pohjalta (ks. edellinen luento) syntynyt jaottelu tavoitteena lukujen pituuksien tasapaino yli kolmitasoisia alilukuja tai numeroimattomia otsikkoja ei suositella ennen luvun ensimmäistä alilukua (muutama) johdantokappale! esittelee luvun sisällön ja kytkee sen työn kokonaisuuteen ks. esim. Aho & Ullman ("Introduction to Code Optimization") miksi juuri nämä aliluvut ja asiat saman katto-otsikon alla? mikä on luvun tavoite ja keskeinen viesti?

10 Esimerkki 2 ” 2. Architectural overview XXX offers support in the areas of concurrency, communication, and signal handling. The corresponding mechanisms are cleanly integrated within an event-based processing model, and thus, are handled in a unified way. 2.1. Concurrency”

11 Yhteenveto (conclusion)
yhteenveto yleensä viimeinen numeroitava luku pituudeltaan 1/2 - 3 sivua keskeisten asioiden kooste Palvelee tiivistelmän ja johdannon ohella kiireistä lukijaa. Näkökulma: Työn kertaus sille joka on lukenut sen oppiakseen uutta. Tulosten merkityksen arviointia. Ei pelkkää kalpeaa toistoa. Uutuusarvoa esim. näkemyksellisessä painottamisessa. Jatkokehitys, suunnitelmat, tulevaisuusarviot?

12 Lähdeluettelo alkuperäislähteistä lainattujen tietojen tarkistamiseksi
sisältää kaikki viitatut lähteet (eikä muita) lisäksi mahdollisesti erillinen kirjallisuusluettelo muoto ks. Opinnäytetyön ulkoasun malli

13 Kirjoitelman ja sen osien muodosta
"Tekstillä on alku, keskiosa ja loppu" Sama pätee myös kirjoitelman osiin Alku johdattaa lukijan kirjoitelmaan tai sen lukuun asettaa lukijalle odotuksia sisällöstä kytkee tekstin tai luvun kontekstiinsa Keskiosa: varsinainen käsittely … Loppu tarkastelujen yleistys tai kytkeminen eteenpäin Esim. "Seuraavassa luvussa tarkastellaan esitettyjen menetelmien soveltamista tietoliikenteen turvaamisessa.“ “Käytännöllisissä tietoliikenteen turvaamistilanteissa näillä menetelmillä on toisistaan poikkeavat sovellusalueet.”

14 Huomautuksia huomautuksista
Joskus tuntee tarvetta huomauttaa lukijalle jostakin mielenkiintoisesta sivupolusta, jolle ei kuitenkaan lähdetä. Kannattaako tekstin pääteeman kulkua sittenkään rikkoa? Jos kannattaa, niin seuraavia tapoja: Huomatus sijoitetaan tekstiin kaarisuluissa (kuitenkin niin, että lause ja ajatus pysyy koossa, vaikka sulkeissa oleva osa jätettäisiinkin lukematta). Huomautukset kootaan numeroituina sivun alalaitaan . Huomatukset kootaan numeroituina koko tekstin (tai luvun) loppuun. Ei monia tapoja samassa tekstissä! _____________ Tähän tapaan. Ongelmallista jos tekstissä on matematiikkaa… Humanistit siirtävät usein kirjallisuusviitteensä tänne pois tekstistä. 1

15 "Minun mielestäni…" "Any clod can have the facts, but having opinions is an art." Tiedetekstissä pyritään esittämään faktoihin perustuvia argumentointiketjuja, ei omia mielipiteitä. Mutta jos on pakottava tarve, niin: Periaatteessa kirjoittajan mielipiteet erottuvat tekstissä jo siitä, ettei niihin liity kirjallisuusviitteitä… … mutta selkeämpää on kirjoittaa niistä oma luku esim. otsikolla "arviointia" ("Discussion"): Alkuun johdantoluvun jälkeen, jos arvioidaan ongelman nykytilannetta tms. Loppuun ennen yhteenvetolukua, jos arvioidaan käsittelyssä esiteltyjä ratkaisuvaihtoehtoja tms.

16 Lähteiden käyttö Vältä liiallista lähderiippuvuutta
Rakenna oma ajatuksenkuljetus lähtien oman tekstisi tavoitteenasettelusta, älä pakota tekstiäsi noudattamaan lähteittesi jäsentelyä tai rajausta Iteroi omaksi sisäistetyksi esitykseksi asti, yhdistä lähteiden tietoja Lähdeviite aina virkkeen sisäpuolella Ei koskaan kappaleen lopettavan pisteen jälkeen. Voi olla virkkeen lopussa tai keskellä virkettä. Viite voi osoittaa väitteen tueksi esitettyihin faktoihin Viite voi kertoa missä esiin tuomasi käsite on alunperin esitelty Viitteen kantama voi olla lauseesta muutamaan kappaleeseen, ei koskaan luvusta / aiheesta / näkökulmasta toiseen Hyvin jäsennellyssä esityksessä ei ongelmallista

17 Kirjoitelman luonne ja tavoite
Eri tyyppisiä tieteellisiä kirjoitelmia mihin siis pyrkiä? kurssin harjoitukset kirjallisuuteen perustuvia opinnäytetöitä, lähellä katsausta tai yhteenvetoa (survey) kokoava esitys, jossa yleensä tietoja useista julkaistuista töistä uutta tietoa arviointien ja vertailujen muodossa tai yhdistellen ja täydentäen muiden töitä

18 LaTeX-ladontaohjelmasta
WYSIWYG-ohjelmat pääsee heti kirjoittamaan hiiri- ja ikkunaohjaus tulostusasu aina esillä hyviä lyhyisiin (< 20s.) ja/tai visuaalisiin tehtäviin yhtälöt ym. graafisia elementtejä kirjallisuusviitteiden ym. numerointi (lähes) käsin "What You See Is All You Get" (La)TeX vaatii (paljon) tutustumista merkkauskieli (à la HTML) kaksivaiheinen kääntäjä hyvä pitkiin tehtäviin joissa ulkoasu ei elä yhtälöt ym. loogisia elementtejä (lähes) automaattinen elementtien numerointi ohjelmoitavissa; monia makrokirjastoja verkossa

19 Kielenhuoltoa Hyvä asiatyyli on selkeää, tiivistä ja havainnollista. Usein viesti kuitenkin hämärtyy kielellisistä syistä. Keskitytään viestin perillemenoon: käytetään varmasti hallittuja keinoja, vältetään yleisimpiä ongelmia: Passiivitauti Pakonomainen piilottelu Attribuuttiripuli Substantiivitauti Kielioppiongelmat, kuten pronominit

20 Ongelmaesimerkkejä Päätettiin että projektiryhmä toteuttaa ohjelmiston Java-välinein. Vastuualueiksi määrättiin käyttöliittymä, laskentamoduuli ja konfiguraatiotiedoston tulkinta. Moduulien määritelmät katselmoidaan ensi tiistaina. X-ohjelmiston käyttö tekee tuotantoprosessista tehokkaamman, joustavamman ja hallittavamman.

21 Kielioppaat suositeltavia
Lukuisia, esimerkkejä: Itkonen, T., Kieliopas. Kirjayhtymä, 1982. Leino, P., Hyvää suomea. Otava, 1987. Leino, P., Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Yliopistopaino, 1996. Lieko, A., et al., Ohjeita tutkielman kirjoittajalle. Yliopistopaino, 1993. Konttinen, R., Nykysuomen käyttöopas. Gaudeamus, 1978. Ikola, O. (toim.), Nykysuomen käsikirja. Weilin+Göös, 1979. Verkossa esim. Korpela, J., Nykyaikainen kielenopas

22 Tarkkailtavia kohteita
Tarkastellaan mm. lauserakenteita viittauspronomineja yhdyssanoja terminologian käyttöä

23 Lauserakenteista Virke koostuu lauseista. Lauseen perusmuoto:
Kuka mitä häh? on filosofian peruskysymys. Nuori Nietzsche kiinnitti huomiota metafysiikan ja kielen yhtäläisyyksiin.Länsimaisen filosofian tai indoeurooppalaisen lauseen perusmuoto on subjekti-predikaatti-objekti. Tästä perustavasta 'kuka mitä häh' -rakenteesta syntyy se, mitä Nietzsche kutsui kansan metafysiikaksi - ajatus siitä, että todellisuus on luotu tämän saman kaavan mukaan. Toisin sanoen, jos ja kun kieli rakenteellisesti yllyttää meitä ilmaisemaan 'kuka mitä häh' -tyyppisiä lauseita, niin kohta olemme jo vakavalla naamalla tekemässä 'Jumala loi maailman' –tyyppistä kosmologiaa. Nietzsche iski kiilaa tähän kansan metafysiikkaan kuuluisalla esimerkillään salamasta. Kuka iskee? Salama. Mitä se iskee? Salaman. Häh? Miksei riitä sanoa: salamoi! Nietzschen huomautus synnyttää myös mielenkiintoisen kysymyksen siitä,onko suomi metafyysinen kieli. Vaikka suomen väitelauseet toki taipuvat luontevasti 'kuka mitä häh' -rakenteeseen, kielestämme puuttuu muodollinen subjekti. Emme sano 'it rains' tai 'Es regnet' vaan 'sataa'. On sääli, ettei Suomessa 1800-luvulla ollut yhtään kunnon romanttista kansallisuusmiestä, joka olisi kehittänyt tälle perustalle klassisen suomalaisen filosofian. Tuomas Nevanlinna Virke koostuu lauseista. Lauseen perusmuoto: subjekti, predikaatti, objekti ei aloiteta kaavalla, symbolilla, numerolla tms. (vrt. luento 5) Vältä liian pitkiä virkkeitä "Isä tuli sitten takaisin ja täti istui sen viereen ja joi yhden värikkään juoman ja sitten ne sopivat että ne lukevat yhdessä tietosanakirjaa uudestaan joskus ensi viikolla tai vielä kauempana ja sitten ne kättelivät vaikka se oli hassun näköistä." (Tervo, J., Minun sukuni tarina. WSOY, 1999)

24 Lauserakenteista (2) Useimmiten virkkeet pilkottavissa. Liiallisuus tosin voi johtaa "astmaattisuuteen": "Ovikello soi. Menin avaamaan oven. Tarkistamaan ettei korva. Se oli Kolehmainen. Se nosti konjakkilekaa. Halusi kitata kanssani. Menimme keittiöön." (Tervo, J., Minun sukuni tarina. WSOY, 1999; Kahdeksan viimeistä sivua yhtä kappaletta!) Pääasia päälauseeseen, sivuasia sivulauseeseen EI: On olemassa menetelmiä, joilla tiedon eheys turvataan. VAAN: On olemassa tiedon eheyden turvaavia menetelmiä.

25 Sanajärjestyksestä Useimmiten suora sanajärjestys: subjekti(osa), predikaatti(osa), … Sidosteisuuden ja loogisen etenevyyden tukeminen: tuttu/edellinen asia lauseen alkuun, uusi loppuun Eri sovellusten käyttämien tunnisteiden joukot muodostavat omia tunnisteavaruuksiaan. Tunnisteavaruuksien erillisyyden takaava tekniikka helpottaa sovellusten yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Eri sovellusten käyttämät tunnusjoukot on pystyttävä pitämään erillisinä. Ongelman ratkaisuksi on esitetty nimiavaruuksiksi (engl. namespaces) kutsuttu tekniikka.

26 Sanajärjestyksestä (2)
Lauseen alku ja loppu usein painollisia Sopii hyvin etenemisen tukemiseen. Vihannestuottajan mainoslause: "Emme me kateudesta vihreitä ole." (Millaisia sitten?) "Emme me vihreitä kateudesta ole." (Parempi?) "Emme kateudesta vihreitä me ole." (… muut ovat. Kieli?) Yhdellä lauseella ei kannata yrittää viestiä monta erillistä ajatusta "Olemme vihreitä, muttemme kateudesta."

27 Passiivista Passiivi viittaa periaatteessa henkilötekijään
"Syntaksivirheestä toivutaan etsimällä seuraava kohta, josta jäsennystä voidaan jatkaa" (Kenen täytyy etsiä?) Subjektin ilmaiseminen parantaa informatiivisuutta: "Jäsennin toipuu syntaksivirheestä etsimällä …" Jos tekijää ei osaa tai halua ilmaista, voidaan kiertää: "Syntaksivirheen havaitsemisen jälkeen jäsennys jatkuu seuraavasta kohdasta, josta …"

28 Passiivista (2) suomen kielen passiivissa ei ilmaista tekijää
tekijänä tuntematon henkilö vrt. englannin by, ruotsin av ja saksan von EI: "Työ siirretään koordinaattorin toimesta uuteen solmuun." VAAN: "Koordinaattori siirtää työn uuteen solmuun."

29 Pilkkusäännöistä ”pilkunviilausta"? EI: johdonmukainen pilkutus edistää luettavuutta perussääntö: virkkeen lauseet erotetaan pilkulla ei kuitenkaan kovin lyhyitä runsas pilkkujen tarve kielii liian mutkikkaasta virkkeestä tärkeimpiä poikkeuksia rinnasteisilla päälauseilla jokin yhteinen lauseenjäsen ja välissä jokin seuraavista rinnastuskonjuntioista: ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai "Automaatti tutkii kutakin merkkiä vain kerran ja toimii siksi tehokkaasti." "Selaus toteutetaan äärellisellä automaatilla, eli se tapahtuu tehokkaasti."

30 Lauseenvastikkeet lauseenvastiketta ei yleensä eroteta pilkulla
tiivistävät ilmaisua, mutta taitamaton käyttö vaikuttaa epäonnistuneelta hienostelulta tyypillinen ongelma temporaalisen lauseenvastikkeen käyttö syysuhteen ilmaisemiseksi EI: Ollessaan laajalti hyväksytty standardi UML mahdollistaa sillä ilmaistujen kuvausten siirrettävyyden. VAAN: UML-kuvaukset ovat siirrettäviä, koska kyseessä on laajasti hyväksytty standardi. (tms.) suomen kielessä ei lauseenvastiketta “jos”-lauseen korvaajaksi “tämän toteutuessa” tarkoittaa “kun tämä toteutuu”, ei “jos tämä toteutuu”

31 Pronominit viittaavat johonkin aiempaan ilmaukseen
"pro nomen", nimen sijasta – ei toisteta aiemmin esiteltyä nimeä vaan viitataan siihen hyödyllisiä tiiviyden ja sidosteisuuden keinoja viittaussuhteen oltava selvä ’se' viittaa edellisen lauseen subjektiin, 'tämä' kahdesta mahdollisesta korrelaatista jälkimmäiseen "Turvattu tiedonsiirto perustuu luotettavaan tiedon salaukseen. Se voidaan toteuttaa …" (Tiedonsiirto) "Turvattu tiedonsiirto perustuu luotettavaan tiedon salaukseen. Tämä voidaan toteuttaa …" (Salaus)

32 Tyypillinen viittausvirhe:
Etäproseduurikutsun idea perustuu tavalliseen proseduurikutsuun. Siinä kutsuva ohjelma välittää kontrollin ja datan samalla koneella olevalle aliohjelmalle.

33 Relatiivipronominit ’joka' viittaa (mahdollisuuksien mukaan välittömästi) edeltävään sanaan, 'mikä' taas koko edelliseen lauseeseen SIIS EI: Relaatioista jätetään ne osat pois, mitä kyselyn toteutuksessa ei tarvita. Kuitenkin pelkkä "se, mikä" OK: tuntematon "se" saa lisävalaistusta. Mutta jos "se" onkin henkilö, niin silloin "joka". Sen sijaan OK: Relaatioalgebra perustuu joukko-oppiin, mikä tarjoaa kielelle täsmällisen semanttisen perustan. Tässä esimerkissä myös "joka" käy, mutta merkitys muuttuu! relatiivilauseitten upotuksia (ja ketjuja) vältettävä koska ne kuormittavat lukijan työmuistia SIIS EI: Relaatioalgebra perustuu joukko-opillisiin ilmaisuihin, joilla kuvataan operaatiot, joilla käsiteltävistä relaatioista muodostetaan tulosrelaatioita. englannin kielessä "which"-lause … Ilman edeltävää pilkkua on "joka" (tavallinen) Edeltävän pilkun kanssa on "mikä" (epätavallinen) Englannin peruspilkutussääntö: "when in doubt, leave it out".

34 Verbit vs. substantiivit
”substantiivitauti” yleisten verbien (olla, tehdä, suorittaa) + substantiivien käyttö tiiviiden verbien sijasta "tehdään roskien siivous" vs. "siivotaan (roskat)" "Työkuorman mallittaminen voidaan suorittaa kolmella tasolla." "Työkuormaa mallitetaan kolmella tasolla.” yksi ”virkakielen” lähde