Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS

Esitys aiheesta: "Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS"— Esityksen transkriptio:

1 Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS
Yhteiskuntateorioiden oikeus

2 Giddensin teoria taustaa
Yritys ylittää yhteiskunta teoriassa vanhastaan vallinnut vastakkainasettelu rakenteen ja toimijan välillä Esim. Durkheim >< Weber Giddensillä kritiikin kohteena erityisesti Talcott Parsonsin rakennefunktionalismi Dominoiva teoria sosiologiassa 1950-luvulta lähtien AGIL-kenttä

3 Parsonsin AGIL-kenttä
Adaptation (sopeutuminen) Talous Goal attainment (päämääräasettelu) Valtion päätöksentekojäjestelmä Latency (mallinmuodostus) Perhe, koulutus, uskonto (arvot) Integration (integraatio) Yhteisöt, laki, normit

4 Giddensin teorian aatehistoriallista taustaa
Strukturalimi De Saussuren ( ) merkitsijän ja merkityn käsitteet Ongelmana toimijan puuttuminen Filosofinen hermeneutiikka Hans-Georg Gadamerin ( ) tradition ja esiymmärryksen käsitteet Analyyttinen kielifilosofia Ludwig Witgensteinin ( ) kielipelin käsite

5 Dualismista duaalisuuteen
Toiminnan tasot Käytännöllinen tietoisuus Diskursiivinen tietoisuus Tiedostomattomat motiivit Inhimillisen toiminnan tiedostamattomat ehdot Toiminnan ei-tarkoitetut seuraukset

6 Systeemi, rakenne ja rakenteistuminen
Sosiaalinen systeemi (esim. moderni yhteiskunta) sisältää rakenteellisia ominaisuuksia eli rakenteita Rakenteet: Säännöt Resurssit Allokatiiviset ja auktoritatiiviset Inhimillinen toiminta rakenteistaa sosiaalisten systeemien rakenteellisia ominaisuuksia Merkityksenanto Hallinta Legitimaatio

7 Giddensin teoria kritiikki
Giddens painottaa liiaksi rakenteiden toiminnan mahdollistavaa ulottuvuutta Entä rakenteiden toimintaa rajoittava ulottuvuus? Esim. rakenteellinen hallinta/valta

8 Kaarlo Tuorin kriittinen oikeuspositivismi (oikeudellisen rakenteistumisen teoria)
Traditionaalisen oikeuspositivismin kritiikkiä Hans Kelsen ( ) ja H. L. A. Hart ( ) Oleminen ≠ pitäminen Oikeus ≠ moraali Tuori: eivät pysty pitämään omista lähtökohdistaan kiinni Moderni oikeus tulee ymmärtää oikeudellisten käytäntöjen kerrostamana ilmiönä

9 Oikeuskulttuurin taso
Modernin oikeuden tasojen välisistä suhteista Pintataso Oikeuskulttuurin taso Oikeuden syvärakenne Sedimentaatiosuhde Esimerkkinä sedimentaatiosuhteesta voidaan mainita ihmisoikeusperiaatteiden juurtuminen moderniin oikeuteen -> alkupisteenä Yhdysvaltain ja Ranskan vallankumoukset -> viimeisimpinä ilmentyminä esim. vuoden 1995 perusoikeusuudistus Suomessa -> heijastuu myös oikeuskulttuurin tasolla: esim. Pöyhösen Uusi varallisuusoikeus (2000) -> sedimentaatiosuhde on ilmentymä positiivisesta oikeudesta 2. Syvärakenne ja oikeuskulttuuri mahdollistavat pintatason toiminnan 3. Konkretisaatio- (ja konstituutio)suhde eivät kuitenkaan tarkoita, että alimmat kerrokset determinoisivat pintatasoa -> politiikka ja moraali vaikuttavat eri oikeudellisissa käytännöissä Konkretisaatiosuhde Konstituutiosuhde

10 Oikeuskulttuurin taso
Modernin oikeuden tasojen välisistä suhteista Pintataso Oikeuskulttuurin taso Oikeuden syvärakenne 4. Rajoitus niin käsitteellisellä kuin normatiivisella ja menettelylliselläkin ulottuvuudella -> oikeuden käsiteellinen itserajoitus: hätätilaoikeus -> perustuslakivaliokunta institutionaalisena rajoitteena; judicial review –menettely muualla -> meilläkin tuomioistuinten rooli vahventunut uuden perustuslain myötä 106 § -> ihmisoikeusperiaatteet normatiivisina rajoitteina -> rajoitussuhteen myötä Tuori yrittää ratkaista traditionaalista positivismia vaivanneen, oikeudellisen vallankäytön rajoja koskeneen ongelman 5. Kritiikkisuhde on rajoitussuhteen johdannainen ja se ilmenee ennen kaikkea kriittisen oikeustieteen harjoittamisessa -> immanentti normatiivinen kritiikki -> on auki moraalin suuntaan -> silti oikeudellista (oikeusperiaatteet) -> oikeusjärjestys on ristiriitainen -> mahdollistaa kritiikin -> silti pyrkimys koherenssiin -> syvärakenteen kritiikki on ennen kaikkea horisontaalisten ristiriitojen paljastamista Rajoitussuhde Justifikaatiosuhde