Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12

Esitys aiheesta: "Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12"— Esityksen transkriptio:

1 Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12
pronssikuden päätyminen ja varhainen rautakausi

2 esiroomalaisen ajan rautaesineistöä
koukkupäiset kaularenkaat keihäänkärjet onsikirveet puukot sirpit

3 epineoliittinen keramiikka
Hackmanin erottama ryhmä yhtymäkohta kivikautiseen keramiikkaan levinneisyysalue Lounais-Suomi, Häme ja Uusimaa ei määritellyt missään vaiheessa tarkasti pienin kuopin koristeltu Jalassaaren ryhmä

4 Morbyn keramiikka palautuu Meinanderin mukaan Paimion tyypin keramiikkaan jatkuvuus kivikaudelta rautakaudelle poltto usein puutteellinen koristelu vaakasuorat leimapainannevyöhykkeet kissantassupainanne, pystypiirtopainanteet, kierrenuora- ja valekierrenuorapainanteet ”Morby-liknande” keramiikka Edgrenin mukaan kissantassupainanne ei välttämätön piirre

5 asuinpaikat ei kovin runsaasti Espoo Dåvits Porvoo Böle
maapermantoinen rakennus Kiukaisten Uotinmäki kiveys ja tulisija Nousiaisten Koivumäki Honkilahden (Euran) Kolmhaara neliömäinen lattiakiveys Maaria Kärsämäki liesikiveykset

6 Kolmhaaran ja Aistin arkkuhaudat
paasiarkkuhautohautoja muistuttavat pronssikauden röykkiöiden sisällä olevia paasiarkkuja Edgren liitti aluksi Järkärlän ryhmän yhteyteen perusteena konteksti Jäkärlän keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa ei epineoliittista keramiikkaa AMS-tulosten mukaan haudat ajoittuvat esiroomalaiselle rautakaudelle

7 Hackmanin paradigma Hackmanin artikkelit 1905 ja 1917 suomalaisten maahanmuutosta Uudellemaalle Virumaa lähtöalueena myös Kokemäenjokea pitkin Hämeeseen Hackman perusti teoriansa esiroomalaiselle aikakaudelle ajoitettavaa aineistoa hyvin vähän Kivikosken Hackmania tukevat argumentit ilmaston huononeminen metallintuonnin ehtyminen uskonnon muuttuminen ei tunneta yhtään asuinpaikkaa, joka olisi ollut käytössä koko pronssikaudelta rautakauteen ei perusteltua väittää, että sama väestö olisi asunut täällä sukupolvesta toiseen Virumaan tarhakalmistot ja esineistö

8 Meinanderin paradigma
jatkuvuus läpi esiroomalaisen rautakauden Morbyn keramiikka jatkuvuus kuvastuu ennen kaikkea kalmistoissa Espoo Morby Maaria Kärsämäki Meinanderin mielestä tarhaklmistojen roolia liioiteltu asuinpaikat ei kovin monta asuinpaikkaa, joissa jatkuvuus näkyy selvästi Porvoo Böle Uskela Ketohaka kulttuurin jatkuvuun nähtävä esihistorian keskeisenä elementtinä -> Hackmanin paradigman hylkääminen