OPETUSSUUNNITELMA 2016 Luku 1. Paikallisen opetussuunnitelman

Esitys aiheesta: "OPETUSSUUNNITELMA 2016 Luku 1. Paikallisen opetussuunnitelman"— Esityksen transkriptio:

1 OPETUSSUUNNITELMA 2016 Luku 1. Paikallisen opetussuunnitelman
merkitys ja laadinta (s. 7-11) Kunta ja koulu ops ▪ tiedottaminen huoltajille (koulu) lukuvuosisuunnitelma täsmentää oppilaat otettava mukaan (koulu) miten ops arvioidaan (koulu, kunta) tuntijako (koulu, kunta) – kevät 2015 ▪ joitakin valinnaisia päätettäväksi koululle kieliohjelma -> TR oppilaanohjauksen järjestäminen - > TR arviointi -> TR | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

2 Luku 2. Perusopetus yleissivistyksen perustana (s. 11-15)
Arvoperusta 1. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen 2. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia 3. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena 4. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Oppimiskäsitys 1. Aktiivinen toimija 2. Oppiminen ja vuorovaikutus 3. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen 4. Oppilaan kiinnostuksen kohteet Omaan ops:aan seuranta ja arviointi (kevät 2015) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

3 Luku 3. Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet (s. 15-23)
Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet 1. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 2. Tarpeelliset tiedot ja taidot 3. Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Tavoite laaja-alainen osaaminen L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

4 Johtaa seuraavaan OPS-työhön koululla
Arvoperusta ja oppimiskäsitys: ○ Määritellään oman koulun arvoperustaa ja oppimis- käsitystä täydentävät mahdolliset koulukohtaiset painotukset, niiden seuranta ja arviointi peda.nettiin mennessä Laaja-alainen osaaminen (2 osaamisaluetta/koulu): 1. Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset/koulukohtaiset painotukset ja miten ne ilmenevät vuosiluokka-kokonaisuuksittain (1-2, 3-6 ja 7-9 lk:t )? 2. Toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan vuosiluokkakokonaisuuksittain (1-2, 3-6 ja 7-9 lk:t). 3. Toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen toteutumista seurataan vuosiluokkakokonaisuuksittain (1-2, 3-6 ja 7-9 lk:t)? (31.5. mennessä) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

5 Luku 4. Yhtenäisen perusopetuksen toiminta- kulttuuri (s. 24-32)
Rakentuu työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinasta johtamisesta, työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista ○ vanhemmat ja oppilaat mukaan yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä Koulutussuunnitelma ja strategia pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä piilo-ops:sta Koululle jää kuvattavaksi toimintakulttuurin edistäminen ja arviointi (syksy 2015) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

6 Oppiva yhteisö – osallisuus, dialogi Hyvinvointi ja turvallinen arki
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet auttavat valmistelussa: Oppiva yhteisö – osallisuus, dialogi Hyvinvointi ja turvallinen arki ▪ oppilashuolto Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely ▪ ulos luokkahuoneesta 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta ▪ oppilaskunnat Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

7 Monialaiset oppimiskokonaisuudet
toteuttaminen velvoite vähintään 1/oppilas/lv – kesto n h oppilaat mukana suunnittelussa toteuttamistapoja: ○ sama teema yhtäaikaisesti oppiaineissa ○ jaksotus ○ toiminnalliset aktiviteetit * teemapäivät, kampanjat, tapahtumat, leirikoulut ja opintokäynnit ○ pitempikestoisia opintokokonaisuuksia ○ kokonaisopetus (1-2 lkt ?) Valmis mennessä | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

8 Yleinen toteutus koulukohtaisesti
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seurata ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunni-telmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

9 Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä
koulutyön järjestäminen (s ) Yhteinen vastuu - järjestäjä, koulun johto, jokainen opettaja - opettaja huolehtii oppilaan tuesta ja oppilashuollon saatavuudesta Yhteistyö - oppilaiden osallisuus ○ suunnittelu, arviointi, kehittäminen - kodin ja koulun yhteistyö ○ keskustellaan opetuksen keskeisistä asioista ○ palautteen saaminen ○ nivelvaiheet tärkeitä - Sisäinen ja muu yhteistyö ○ varhaiskasvatus, II-aste, ip-toiminta - Koulu valmistelee (syksy 2015) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

10 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
- kasvatuskeskustelu ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen - koululle suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidon käyttämisestä (s. 36) ○ mm. lainsääntöä täydentävät menettelytavat rike-, vilppi – ja häiriötilanteissa ○ henkilökunnan perehdyttäminen ○ tiedottaminen - Koulu valmistelee (syksy 2015) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

11 Opetuksen järjestämistapoja : Vuosiluokkiin sitomaton opetus
▪ edellyttää päätöstä ops:ssa ▪ kunkin oppilaan oma opinto-ohjelma ▪ opintokokonaisuudet – ei luokalle jääntiä 2. Yhdysluokkaopetus Etäyhteyksien hyödyntäminen ▪ harvemmin opiskeltavat kielet, valinnaisuus, uskonto Joustava perusopetus ▪ 7-9 luokkien oppilaille ▪ huomio työmuotoihin – toiminnallisuus ▪ vain poikkeustapauksissa erityisen tuen oppilaita - Ehkä valmistelu keskitetysti kunnassa(syk15) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

12 Luku 6. Oppimisen arviointi (s. 47-61)
tavoitepohjaista, kriteereihin perustuvaa arviointikriteerit 6. luokka ja päättöarviointi arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä kohteet: oppiminen, työskentely, käyttäytyminen arviointi lukuvuoden aikana – formatiivista arviointi lukuvuoden päättyessä päättöarviointi – kriteereihin perustuva todistukset ja merkinnät määrätty tehdäänkö yhtenäinen koko kaupungissa laadinta syksy 2015 (valm ) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

13 Luku 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (s. 61-79)
Laadittu – tarkistetaan lv Luku 8. Oppilashuolto (s ) Luku 13., 14., Oppiaineet (s ) Tavoite ja sisältöjaot (lv ) Työpari tai työryhmätyöskentelynä Kaupungin yhteinen? | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

14 AIKATAULU 2014 – 2016 Kevät 2014 Oppilashuollon ops, kevät 2014 (valmis syksy 2014) Syksy 2014 Orientoiva dia-aineisto rehtoreille (8/2014) OPS-ohjausryhmän nimeäminen (10/2014) OPS-rehtorikoulutukset, ohjeistus opsin käsittelyyn koulun tasolla (11/ 2014) | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

15 Kevät/syksy 2014 tuntijaon valmistelu jatkuu (valmis kevät 2015)
OPS-kysely huoltajille, opettajille ja oppilaille (31.1. mennessä) Koko kaupungin veso Opsin siirto peda.nettiin, koulutus opettajille 1/koulu (2/2015) Arvoperusta ja oppimiskäsitys (valmis ) Laaja-alaiset osaamisalueet (valmis ) Monialaiset oppimiskokonaisuudet (valmis ) Syksy 2015 Toimintakulttuurin edistäminen ja arviointi Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Opetuksen järjestämistapoja Oppimisen arviointi Oppiaineet tavoite ja sisältöjaot (lv ) työpari tai työryhmätyöskentelynä kaupungin yhteinen? | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

16 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilashuolto
Kevät 2016 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilashuolto Muut nimettävät työryhmät: ○ Oppiainekohtaiset työryhmät (2-4 opettajaa/tr) ○ Oppimisen arviointi (edustus jokaiselta vuosiluokkakokonai- suudelta) ○ Ohjauksen opetussuunnitelman laatii ohjaustoiminnan työryhmä ○ Kieliohjelmaa pohtiva työryhmä ○ Kolmiportaisen tuen ops-osuuden tarkistaa erityisopetuksen työryhmä | Sivistyskeskus | Sivistysjohtaja Jari Leinonen

17 Pvm | Hallintokunta | nimi

18 - - - = Oppiainetta voidaan opettaa asianomaisella luokalla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään. * Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla ** Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla vähintään 2 vuosiviikkotunti ja vuosiluokilla vähintään 3 vuosiviikkotuntia. *** Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena. Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena, jolloin niiden opetusta ei voida järjestää käyttäen tässä pykälässä määriteltyjä valinnaisten aineiden tai B1-kielen kaikille yhteistä vähimmäistuntimäärää. Kielestä riippuen oppilaalle opetetaan tällöin B1-kieltä tai sen sijasta valittavia valinnaisia aineita. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia. Pvm | Hallintokunta | nimi

19 Porilaisia ratkaisuja tuntijaossa
Mennään pääosin minimeillä, 1 vvkt:n ylitys 2.lk:lla A1-kieli (englanti) alkaa jatkossa 2.-luokalla Taito- ja taideaineiden valinnaiset on pääosin jaettu jo kunnan tasolla. Oppilaiden valittavaksi jää 8.–9. -luokilla 2 vvkt/vslk. Muut valinnaistunnit on sijoitettu 3 vvkt/alakoulu ja 6 vvkt/yläkoulu. B1-ruotsin opiskelu päättyy kaikille pakollisena oppiaineena 8.-luokalla. Yläkoulut tarjoavat ruotsin kieltä valinnaisena 9.-luokilla. Pvm | Hallintokunta | nimi