YE10: Duopoli Hotellingin mallissa Marko Lindroos.

Esitys aiheesta: "YE10: Duopoli Hotellingin mallissa Marko Lindroos."— Esityksen transkriptio:

1 YE10: Duopoli Hotellingin mallissa Marko Lindroos

2 Tutkimuskysymyksiä Markkinavoiman hyödyntäminen ja kartellien muodostaminen (OPEC) Dynaamisia peliteoreettisia malleja Nash tasapaino Stackelberg tasapaino (kartelli johtaja, muut valtiot seuraajia) Aikakonsistenttius: Onko kartelli stabiili? Haluaako kartelli muuttaa sitä tuotantoa mihin se on sitoutunut?

3 Duopoli Kaksi identtistä yritystä, lineaarinen kysyntä. Max St

4 Hamiltonin funktio yritykselle 1

5 Maksimiperiaatteen ehdot

6 Niukkuushinnan aikaura Backstop-hinta hetkellä T pitää olla sama kuin varjohinta (ks ensimmäinen ehto) 

7 Reaktiofunktio

8 Louhintaurat

9 Ehtymishetki

10 Duopolin hinnan aikaura

11 N yritystä

12 Loury (IER 1986) Suuren varannon omaavan yrityksen (tai valtion) varjohinta on matalampi kuin pienen yrityksen. Suuret yritykset louhivat pienemmän osan varannostaan (kuitenkin suuremman absoluuttisen määrän) kuin pienet joka periodilla. Suuremman louhimiskustannuksen omaavat yritykset louhivat hitaammin.

13 Kartellimallit öljy, kupari, bauksiitti Pindyck estimoi kartellien hyötyjä näillä markkinoilla: 50- 100%, 60-500% ja 8-30% lisäykset verrattuna kilpailulliseen tilanteeseen. Tyypillisesti kartellin muodostajia enemmän hyötyvät kartellin (koalition) ulkopuolelle jäävät yritykset. Kartellien stabiilisuus yleensä ongelma erityisesti jos hinta alhainen tai tuotantorajoite liian tiukka jollekin valtiolle. Stabiilisuus riippuu kartellisopimuksen rikkomisesta saatavista eduista ja siitä miten kartellihyödyt jaetaan jäsenten kesken.