Tarja Jokinen (& Tarja Heikkilä) HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila

Esitys aiheesta: "Tarja Jokinen (& Tarja Heikkilä) HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila"— Esityksen transkriptio:

1 Tarja Jokinen (& Tarja Heikkilä) HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila
Yrityksen talous Tarja Jokinen (& Tarja Heikkilä) HAAGA-HELIA, Liiketalous, Pasila

2 Liiketoiminnan määritelmä 60-luvulta
Yritys hankkii tuotannontekijöitä, yhdistää ne tuotantoprosessissaan ja myy näin saadut suoritteet markkinoille… Tarja Jokinen

3 Suoritteiden markkinat Tuotannontekijöiden markkinat
REAALIPROSESSI Strategia- ja johtamisprosessit Tuotekehitysprosessi Tuotannontekijät raaka-aineet, ja energia koneet ja laitteet työvoima tieto ja taito Markkinoinnin prosessit Tilaus / toimitusprosessi Suoritteet Tuotantoprosessi Logistiset prosessit Suoritteiden markkinat Talousprosessit Tuotannontekijöiden markkinat Menot tuotannon- tekijöiden hankinnasta Tulot myynneistä KASSA Korot Verot Voitonjako Vieraan pääoman takaisinmaksu Pääoman sijoitus (oma, vieras) RAHAPROSESSI Rahoitusmarkkinat Siniset ovat ”päivitystä” 60-luvun kuvioon 

4 Talouden teemat 1. Miten taloutta hoidetaan?
talouden tavoitteet ja hoidon rutiinit yrityksessä kokonaisuutena 2. Mitä koko homma maksaa? mihin kaikkeen rahaa sitoutuu 3. Mistä rahat saadaan? rahoituksen lähteet 4. Mitä tietoa tarvitaan itse ja mitä haluavat sidosryhmät? sisäinen ja ulkoinen laskentatoimi – mitä ne tarkoittavat? 5. Miten mitataan onnistumista? millä mitataan onnistumista ©Tarja Heikkilä & Tarja Jokinen

5 Talouden hoitamisen tavoitteet
Kannattavuudesta huolehtiminen kannattavuus turvaa jatkuvuuden ja on edullista monin tavoin hinnoittelulla ratkaiseva rooli (ks. esimerkki Nike) Vakavaraisuuden ylläpitäminen ei saa velkaantua liikaa (sopivasti voi olla vierasta pääomaa) Tuottavuuden varmistaminen arvoa asiakkaille sekä riittävästi tuotoksia tietyillä panoksilla Maksuvalmius kunnossa jatkuvasti Tilinpäätöksestä johdetut tunnusluvut selittävät vain jälkikäteen mahdollisia ongelmia. Siksi maksuvalmiudesta on pidettävä huolta koko ajan. Vaikuttaa kannattavuuteenkin! Tarja Jokinen

6 1. Talouden hoitamisen osa-alueet
Rahoituksen riittävyys on kannattavuuden rinnalla tärkeä toiminnan elinehto  on tunnettava pääoman sitoutuminen. Budjetointi on talouden suunnittelua. Budjettiseuranta taas on talouden valvontaa. Muu sisäinen laskenta on tarpeen kannattavuuden selvittämiseksi (katetuotto, kriittinen toiminta-aste, isommissa yrityksissä toimintolaskenta). Reskontrat pitävät sekä saapuneet että lähtevät laskut kurissa. Palkkahallinnossa lasketaan palkat ja tilitettävät ennakkoverot ym. Varastokirjanpito kertoo varaston arvon ja tilanteen. Ulkoinen laskenta on tärkeää sidosryhmille (kirjanpito, arvonlisävero)  siitä selviää myös tuloksen muodostuminen. Mahdollistaa voitonjaon ja toimii verotuksen pohjana. Verotus on oma ja vaativa asiantuntija-alueensa. Yksi tärkeä työtehtävä myös kassanhallinta ja maksuliikenne. Tarja Jokinen

7 Talouden hoitaminen pienyrityksessä
Yrittäjän tulee tarkkaan harkita, kuinka paljon hänellä on talousosaamista ja paljonko kannattaa satsata aikaa tuottavalta työltä talouden rutiineille. Peruskäsitys tilanteesta on kuitenkin oltava koko ajan itsellä. Yrityksen kasvaessa toimistoon tarvitaan mitä todennäköisimmin henkilö, joka pitää lankoja käsissään, vaikka esim. kirjanpito onkin ulkoistettu. Yrityksessä tulee pohtia kaikkien talouden osa-alueiden järkevintä mahdollista hoitamista! Yrityksen kasvaessa yhä suurempi haaste esim. henkilöstöasioiden rinnalla on myös talouden hoitaminen! Tarja Jokinen

8 Maksuliikenne ym. sähköisesti
Osa lähes kaikkien yritysten sähköistä liiketoimintaa on hoitaa kaikki maksuliikenne ja mitä suurimmassa määrin myös muu talouden hoito sähköisesti. Yhä useammat myös toimittavat vaadittavat ilmoitukset sidosryhmille (alv, ennakot, vakuutusmaksut) sekä tekevät veroilmoituksen sähköisesti (TYVI-järjestelmällä). Myös verkkolaskutus yleistyy huimaa vauhtia. Paljon nopeammin, kuin meidän kuluttajien saamat verkkolaskut! Tarja Jokinen

9 2. Pääoman sitoutuminen yritykseen
a) Toiminnan puitteiden luonti ja ylläpitäminen sitoo pääomaa. b) Toiminnan pyörittäminen vaatii myös pääomaa. Yrityksen toiminnan luonne vaikuttaa paljon Puhutaan ns. pääomaintensiivisistä toimialoista (esim. teollisuus)  mihin kaikkeen rahaa sitoutuu? Mihin rahaa sitoutuu kaupan alan yrityksessä? Miten jossain palveluyrityksessä? Esim. kampaamossa? ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen

10 2 a) puitteet sitovat pääomaa
mm. hankittuja tiloja ja laitteita kutsutaan KÄYTTÖOMAISUUDEKSI hankitaan pitkäksi ajaksi tuloja tuottava vaikutus kestää pitkään ja samalla se myös mahdollistaa myöhemmät myyntitulot olemassa olevilla sijoituksilla ovat omaisuutta ja siten pitävät yllä yrityksen varallisuutta ovat ”pysähtynyttä” pääomaa joskus myös aineetonta omaisuutta (esim. tavaramerkki tai patentti) merkitys korostuu perustamisvaiheessa ja toiminnan kasvaessa, jolloin tarvitaan usein suuria investointeja * ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen

11 * Käyttöomaisuuteen investoidaan
Investointien kannattavuutta on suunniteltava. Voidaan laskea erilaisilla malleilla, joista ns. staattiset eivät huomioi rahan arvon muutosta ja dynaamiset taas huomioivat. Näitä laskelmia teette muilla opintojaksoilla (talousmatematiikka). Aiheesta kiinnostuneille jopa Excel tarjoaa yksinkertaisimpia työkaluja!

12 2 b) rahaa sitoutuu myös yrityksen toiminnan pyörittämiseen
Jokapäiväisen toiminnan pyörittämisen vaatima pääoma on KÄYTTÖPÄÄOMAA, joka sitoutuu yritykseen vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan ja osallistuu myös tulojen tuottamiseen lyhyen aikaa rahaa tarvitaan aineisiin ja tarvikkeisiin vuokrien, palkkojen ym. maksuun maksuajan antamiseen asiakkaille (=myyntisaamiset) on ”virtaavaa” pääomaa merkitys on suuri perustamisvaiheessa kasvaa myös myöhemmin, jos laajennetaan tai toiminnan kannattavuus ja siten asiakkailta tuleva tulorahoitus vähenee ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen

13 Käyttöpääoma Käyttöpääoman tarpeeseen vaikuttaa yrityksen toiminnan luonne Kuinka paljon sen täytyy pitää erilaisia hyödykkeitä varastoituna (raaka-aineita, puolivalmisteita ja valmiita tuotteita). Kuinka paljon myynnistä myydään velaksi ja kuinka pitkän maksuajan se itse tarjoaa asiakkailleen (myyntisaamiset ja niiden kiertonopeus) sekä kuinka paljon ostetaan velaksi ja kuinka pitkä maksuaika saadaan (ostovelat ja niiden kiertonopeus). Tarja Jokinen

14 3. Rahoituksen lähteet Tarja Heikkilä

15 ERITYISRAHOITUSLÄHTEITÄ (julkisrahoitteisia)
- tutustu näiden linkkien avulla! Uudenmaan ELY-keskus Sivut vielä TE-keskuksen nimellä. Nimitys muuttunut ELY-keskukseksi ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen

16 4. Sisäinen ja ulkoinen laskenta
a) Sisäinen laskenta on vapaaehtoista omaa tiedon tuottamista omiin tarpeisiin. Sidosryhminä johto ja oma henkilöstö. b) Ulkoinen laskenta vastaa ulkoisten sidosryhmien vaatimuksiin, mutta antaa myös itselle tärkeää seurantatietoa. Tarja Jokinen

17 4a - Sisäinen laskenta tuottaa tietoa johdolle
on vapaaehtoista johtamisen tiedontuotantoa  käytetään myös nimitystä johdon laskentatoimi (Viitalan ja Jylhän kirja & aso-opintokokonaisuus meillä) yrityksen ja tuotteiden kannattavuuslaskelmat sekä kassanhallinta tärkeintä pienessä yrityksessä  kannattavuus ja maksuvalmius kuntoon! tarkka budjetointi, tulosyksikkökohtainen laskenta ja toimintolaskenta isompien yritysten arkipäivää  koko yritys talouden keinoin seurannassa! Tarja Jokinen

18 Sisäiseen laskentaan kuuluu
investointilaskelmat (ks. maininta edellä) budjetointi (= toimintasuunnitelmat numeromuodossa) maksuvalmiuden seuranta (kassabudjetti) tulosyksiköiden, toimintojen, osastojen tms seuranta – isompien yritysten arkea (Viitala-Jylhä s 305) katetuottolaskenta ja kriittisen toiminta-asteen seuranta – laskeminen matematikassa 

19 Budjetointi – suunnitelmat numeroiksi
Tarkistetut strategiat, päämäärät ja liikeideat muunnetaan sekä pitkän aikavälin (eli vuoden ja useiden vuosien) kehityssuunnitelmiksi ja budjeteiksi että yhden kauden toimintasuunnitelmiksi ja vuosibudjeteiksi. Toisaalta esim. kassabudjetointia isoissa yrityksissä jopa tuntitasolla! Päätetään tavoitteet, suunnitellaan vaihtoehdot ja tehdään vertailut  valitaan toteutettavat suunnitelmat! Tarja Jokinen

20 Budjetoinnin merkitys ja muodot
Selvittää, millaiseen tulokseen voidaan päästä (tulosbudjetti), millainen myynti voidaan saavuttaa (myyntibudjetti), millaisia panostuksia se vaatii (eri osa-alueiden kustannusbudjetit), miten toiminta on rahoitettavissa (rahoitusbudjetti) ja miten rahat riittävät maksuihin joka päivä (kassabudjetti). Tarja Jokinen

21 Budjetoinnin kokonaisuus
ja kassabudjetti Tarja Jokinen

22 Aloittavan yrityksen budjetointi
Hyvä Excel-pohja (Ilkka Malinen, HH) Tarja Jokinen

23 Kassabudjetointi (kassanhallinta) tärkeintä pienyrityksessä
Keskeisin idea: ”Jos rahat ovat tilapäisesti tiukalla, tulee jostain hankkia lyhytaikaista vierasta pääomaa”! Näitä keinoja ovat esim. luotollinen pankkitili sekä rahoitusyhtiöiden palvelut, kuten leasing, myyntisaamisten rahoitus (factoring) ja ostolaskurahoitus. Kassavirtojen tasapainolla on yhteytensä myös toiminnan kannattavuuteen, kun voidaan saada alennusta maksaessa ja välttää viivästyskorot ja saadaan asiakkailta maksut nopeasti. Yrityksille tarjolla myös käteviä apuvälineitä. Esimerkkinä pienyritys SBB ja rullaava kassabudjetointi. Tarja Jokinen

24 LEASING-tapahtuman osapuolet ja vaiheet
1. KONEEN MYYJÄ VUOKRALLE OTTAJA 4. 5b. 6. 5a. 2. 3. 3. 2. RAHOITUSYHTIÖ 1.Yhteydenotto 4. Kone, laite tms. 2. Yhteys rahoittajaan 5a. Lasku 5b. Maksu 3. Sopimus 6. Leasingvuokran maksu määräajan ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen, Helia

25 FACTORING eli myyntisaamisten käyttäminen rahoituskeinona
TUOTTEEN MYYJÄ TUOTTEEN OSTAJA 5. 3. 1. 2b. 4. RAHOITUSYHTIÖ 1.Sopimus 3. Maksu 80% saatavasta 2. a. Tavaran toimitus, lasku 2. b. Laskujäljennös 4. Ostaja maksaa rah.yhtiölle 5. Loppusuoritus myyjän tilille, rahoituskulut vähennettynä ©Tarja Heikkilä ja Tarja Jokinen, Helia

26 Tavalla tai toisella siis kannattaa pitää huolta maksuvalmiudesta
eli siitä, että raha riittää ja: - voidaan itse maksaa kaikki ajoissa välttäen viivästysmaksut - ja pyrkiä esim. käteisalennusta (7 pv – 2 %, 14 pv netto) käyttäen saamaan maksut omilta laskutus- asiakkailta nopeasti. Tarja Jokinen

27 Kustannusbudjetit Esimerkiksi
ostobudjetti valmistus- ja valmistuskustannusbudjetti varastobudjetti markkinointibudjetti henkilöstöbudjetti ja niillä vielä omia alabudjetteja (esim. koulutusbudjetti, mainosbudjetti) Tarja Jokinen

28 Budjetteja on seurattava!
Verrataan toteutunutta suunnitelmiin ja tehdään johtopäätöksiä. Budjetit eivät saa sitoa toimintaa liikaa, sillä ulkoiset olosuhteet muuttuvat nopeasti. Budjetointia voidaan tehdä myös esim. projektikohtaisesti (vaikkapa yhdestä rakennustyömaasta). Tällöin budjettikausi voi olla muuta kuin kalenterivuosi tai tilikausi. Projektin kustannusseuranta voidaan myös siten pitää erillään muista kohteista. Tällaisetkin yritykset silti laativat myös vuosibudjetteja. Budjetointi voi olla tylsää työtä. Lue blogiteksti aiheesta. Tarja Jokinen

29 Ratkaisuksi rullaava budjetointi
Perinteisessä budjetoinnissa tehdään (yleensä syksyllä) kuukausitason budjetit seuraavalle vuodelle. Menetelmänä on joko koota tiedot osastoilta ja rakentaa niistä budjetit tai ”valuttaa” suunnittelu ylemmältä suunnittelutasolta alaspäin. Rullaavassa budjetoinnissa tarkistetaan esim. kuukausittain tehdyt budjetit ja samalla budjetoidaan jatkoksi yksi uusi kuukausi. Tarja Jokinen

30 tuttua matematiikasta!
Katetuottolaskenta – tuttua matematiikasta! LIIKE- VAIHTO Muut- tuvat kustan- nukset (Lue lisäksi huolella Viitala-Jylhä s. 294 – 304.) Kate- tuotto Kiinteät kustan-nukset Voitto Katetuotto-% = x katetuotto (eli myyntikate) Liikevaihto Katetuotto  sana kate viittaa siihen, että se kattaa jotain eli myyntikate kattaa kiinteät kustannukset ja ehkä jää myös voittoa 

31 Kriittinen piste 100 x kiinteät kustannukset € katetuotto -%
Kriittinen piste kuvaa sitä myyntimäärää, jolla tuotot juuri kattavat kustannukset, eli tulos on 0. 100 x kiinteät kustannukset € katetuotto -% ©Tarja Heikkilä

32 Kannattavuuskuvio /tuotot

33 4b) Ulkoinen laskentatoimi tuottaa tietoa sidosryhmille
rekisteröi yrityksen ja muiden talousyksiköiden välisiä liiketapahtumia ja selvittää yrityksen taloudellisen tilan sekä yrityksen tuottaman voiton/tappion Yleisimmin käsitetään vain kirjanpidoksi, mutta tärkeitä ovat mm. myös reskontrat, palkkahallinto ja varastokirjanpito sekä arvonlisäveron kirjaaminen ja tilittäminen ajallaan. Tarja Jokinen

34 Reskontrat pitävät järjestystä
Saapuvat laskut kirjataan ostoreskontraan, josta voidaan koska tahansa selvittää ostovelkojen määrä. Vastaavasti lähtevät laskut kirjataan myyntireskontraan ja näin selviää myyntisaamisten määrä. Reskontrat ovat merkittävässä asemassa myös ylempänä esillä olleessa kassanhallinnassa. Lakisääteistä siten, että aina on voitava selvittää tilanne tarkasti. Lisäksi on tarpeen arvonlisäverojen laskennassa! Tarja Jokinen

35 Palkkahallinto Tunnettava työlainsäädäntö (työsopimuslaki, työaikalaki, ennakonpidätykset, vuosilomat, työehtosopimusten lisämääräykset…) Palkat huolehditaan ajallaan pankkiin! Ennakot ja sosiaaliturvamaksut tilitetään pääsääntöisesti verottajalle seuraavan kuukauden 12. päivä. kausiveroilmoituksen yhteydessä. (Pienillä yrityksillä neljännesvuosittain.) Lähetettävä laskelma verottajalle ennakonpidätyksistä ja sotu-maksuista verotilin kautta. Ennakonpidätys ym. tiedot selviävät työntekijälle palkkalaskelmasta (lakisääteinen)  vuoden viimeisin laskelma kultakin työnantajalta on viisasta säilyttää, jotta voi tarkistaa verotuksensa keväällä veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Työeläkemaksut ja muut pakolliset työnantajan sekä työntekijän maksut tilitetään vakuutusyhtiölle. Lasketaan vuosilomapäivät tai –korvaukset. Talletetaan tiedot (esim. työtodistus tulee pystyä antamaan 10 vuoden ajan)! Tarja Jokinen

36 Varastokirjanpito Saapuva tavara tarkistetaan ja kirjataan tarkastuksen jälkeen varastokirjanpitoon ja lähtevä taas sitä mukaa, kun tavaraa poistuu varastosta. Varaston tilannetta voidaan seurata mieluiten reaaliaikaisesti ja se tulee mielellään olla ainakin myyjien tai verkkokaupassa myös asiakkaiden nähtävillä. Laskutus mahdollisimman pian (jopa osana samaa työtä?). Varastossa olevat raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet inventoidaan määräajoin (vähintään tilikauden lopussa). Hävikkiä voidaan seurata kirjanpidon ja inventaarion tietojen erolla! Uutinen kaupasta ja varkaushävikistä tässä! Tarja Jokinen

37 Arvonlisävero Tilitetään niiden erotus verottajalle
Yrityksen asiakkailleen lähettämiin laskuihin ja kassaan kirjattuun myyntiin sisältyy arvonlisävero  lasketaan kuukausittain yhteen. Samoin lasketaan kuukausittain yhteen verollisesti vähennyskelpoisten hankintojen arvonlisävero ostokuiteista. (Ei ole vähennyskelpoinen, ellei sitä ole kuittiin merkitty!) Tilitetään niiden erotus verottajalle (Kuukausittain maksettaessa esim. 12. marraskuuta syyskuun alv. Pienemmillä yrityksillä vuosittain tai neljännesvuosittain). Lue ajankohtaistietoa verotuksesta, jos tarvitset tietoja! Mm. laskutuksen määräyksistä löytyy tietoa edellisen linkin avulla! Rakennusalalle tuli ns. käännetty arvonlisävero elinkeinon- harjoittajien väliseen liiketoimintaan (ostaja maksaa koko veron). Tällöin myyjä ei laske eikä merkitse veroa laskuihinsa, vaan mainitsee verottomuudesta: ”Arvonlisäverolain 8 c §. Myynnistä arvonlisäverovelvollinen on ostaja". Tarja Jokinen

38 Mitä kirjanpito on? Kirjanpito on yrityksessä tapahtuvien rahavirtojen rekisteröintiä, luokittelua ja laskentaa kirjanpito- ja verolainsäädännön puitteissa. Liikekirjanpitoon rekisteröidään yrityksen menot, tulot ja rahoitustapahtumat. Liikekirjanpidosta määräävät kirjanpitolaki (KPL) ja kirjanpitoasetus (KPA).

39 TILINPÄÄTÖS tilikauden lopussa (ja myös välillä tarvittaessa)
Tuloksen laskemista varten yrityksen tilikauden aikana pidetystä juoksevasta kirjanpidosta johdetaan tilinpäätös. Tilinpäätösasiakirjoja ovat tuloslaskelma (riittää elinkeinonharjoittajilla), tase ja toimintakertomus. Isoilla yrityksillä lisäksi rahoituslaskelmia, erittelyjä hallituksen palkoista yms. Tilikausi on yleensä vuosi (ei välttämättä kalenterivuosi, ja esim. aloitettaessa voi vaihdella 6 – 18 kk.) Välitilinpäätöksiä tekevät mm. pörssiyhtiöt vuosineljänneksittäin ( ”kvartaalitalous”). Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä tehdään lisäksi konsernitilinpäätös.

40 TULOSLASKELMA Tuloslaskelma osoittaa, miten yrityksen tulos on tilikauden kuluessa muodostunut . Siinä vähennetään myyntituotoista tietyssä, asetuksen säätämässä järjestyksessä kaikki kustannukset  siis pelkkää vähennyslaskua  Tuloslaskelman viimeiseltä riviltä on luettavissa yrityksen tilikauden voitto/tappio. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa säädelty Kirjanpitoasetuksessa (1:5 §).

41 TASE – kaksi puolta yhtä suuret!
Taseessa esitetään kirjanpitovelvollisen tilinpäätöspäivän taloudellinen tilanne eli varojen rakenne velkojen rakenne ja rahoituksen rakenne. Tase koostuu kahdesta pääosasta: Vastaavaa ja Vastattavaa, joiden on oltava yhtä suuret. (Tilikauden tulos tasaa ne!) Tarja Jokinen

42 Tilinpäätöksen julkistaminen ja veroilmoitus
Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitus on myös annettava neljän kuukauden kuluttua. Tilinpäätökseen liittyy tilintarkastuskertomus, jossa kerrotaan johtamisesta, talouden hoidosta ja ehdotetaan yhtiökokoukselle tili- ja vastuuvapauden myöntämistä johdolle ja voiton jakamisen mahdollisuuksia. Ei koske pieniä yrityksiä. Yhdistyksissä voidaan valita myös toiminnantarkastus. Osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja isojen henkilöyhtiöiden tilinpäätöstiedot siirtyvät verottajalta kaupparekisteriin, josta niitä tietoja saa vapaasti kuka tahansa hankkia. Myös kaupalliset tahot myyvät vastaavia tietoja. Kansainväliset yritykset laativat tilinpäätöksensä IFRS-standardin mukaan. Nykyisin usein julkistetaan myös henkilöstö-, ympäristö yms. vapaaehtoisia tietoja. Puhutaan ns. kolmoistilinpäätöksistä! Tarja Jokinen

43 5. YRITYKSEN TOIMINNAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI
VAKAVARAISUUS MAKSUVALMIUS Talouden tasapaino Paras mittari, että kaiken saa ajoissa maksettua! - oman ja vieraan pääoman suhde - keskeisin mittari omavaraisuusaste (%) KANNATTAVUUS ja tuottavuus (mitä saadaan aikaan, esim. montako naulaa kilosta rautaa) tulos plussalla (nettotulos-%) tuottaako pääoma (sijoitetun po:n tuotto-%)

44 Talouden tasapaino Mieti talouden kulmakivien yhteyksiä toisiinsa:
Esimerkiksi, miten heikko kannattavuus vaikuttaa vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen? Tai miten heikko maksuvalmius saattaa vaikuttaa kannattavuuteen ja ehkä jopa vakavaraisuuteenkin? Miten taas hyvä kannattavuus tai maksuvalmius vaikuttaa? Tai mitä merkitystä vakavaraisuudella on kannattavuuteen? Tarja Jokinen

45 Tilinpäätösanalyysi Tilinpäätös on ensin oikaistava, sillä yritykset voivat vaikuttaa tilinpäätöstensä sisältöön erilaisten harkinnanvaraisten kirjausten avulla (esim. poistot, varaukset ja omaisuuserien - kuten esim. kiinteistöjen - arvostusperiaatteet). Tarkastellaan yksittäisen yrityksen tai yritysjoukon taloudellista tilaa ja sen kehitystä eri ajanjaksoina. Joskus myös verrataan eri yritysten taloudellista tilaa tietyllä hetkellä. Tilinpäätöksen sisältöä ja rakennetta kuvaavia lukuja kutsutaan tunnusluvuiksi, joita lasketaan kaavojen avulla. Tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut sisältävät olennaista, yhdistettyä ja tiivistettyä tietoa yrityksen tilanteesta ”helppolukuisessa” muodossa. Tarja Jokinen

46 Tunnusluvut Tunnusluvut voivat olla
rahamääräisiä (esim. liikevaihto, myyntikate) tai suhdelukuja (esim. kateprosentit, eri tase-erien väliset suhteet). Ongelmana usein omaan tarpeeseen olennaisten tunnuslukujen valinta suuresta tunnuslukujoukosta. Tunnusluku voi kuvata esim. toiminnan laajuutta (liikevaihto ja sen kehitys) toiminnan tehokkuutta (tuottavuuden tunnusluvut, esim. kaupassa myynti/tehty työtunti) kannattavuutta maksuvalmiutta tai vakavaraisuutta. Tarja Jokinen

47 Tunnusluvut mediassa Talouslehdet julkaisevat tilinpäätösanalyysejä, joihin ne ostavat yleensä analysoinnin ulkoistettuna palveluna konsulttiyrityksiltä. Analyysit noudattavat yleisesti tunnettuja periaatteita, viestinnän painotuksissa voi olla eroja. Kannattaa tutustua useampaan lähteeseen, jos haluaa kattavasti tietoa. Hesarin verkkopalvelu antaa tunnuslukutiedot ja alla kunkin tunnusluvun määritelmän. Talouselämän verkkopalvelussa voi vertailla 500 suurimman yrityksen tietoja. Tarja Jokinen

48 Miten nämä asiat projektissa?
Pyrkikää selvittämään, miten taloutta hoidetaan. Onko saatavilla tilinpäätöstietoja? Ellei, koettakaa kysyä talouden kulmakiviä eli kannattavuutta maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta! Jos tietoja ei saa, niin sitten ei saa! Tarja Jokinen

49 Entä jatkossa? Ensimmäisenä Kirjanpidon ja verotuksen perusteet (6 op) , sitten myöhemmin Sisäinen laskenta (3 op) ja Rahoituksen perusteet (3 op)  Varsinkin kahdesta jälkimmäisestä on merkittävästi apua Aloittavan yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa! ASO-opinnot ulkoisesta laskennasta sisäisestä eli johdon laskennasta ja rahoituksesta. Tarja Jokinen

50 Lähteinä mm. Viitala, Riitta & Jylhä Eila Liiketoimintaosaaminen. Edita. Kinkki, Seppo Yritysavain. Yrityksen perustoiminnot. WSOY. Tenhunen, Lauri Yrityksen taloustiede. WSOY. Leppiniemi, Jarmo Rahoitus. WSOY. Ruohonen, Mikko J. & Salmela, Hannu Yrityksen tietohallinto. Edita Verohallinnon verkkosivut. Tarja Jokinen